Muistavatko vanhemmat, miten paljon aikaa ja energiaa lapsettomalla on?

Eikön se energiataso ole samankaltainen kuin ennenkin, omine heilahteluineen, sitä vaan käyttää aikansa eri asioihin.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:34"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:21"]

Ihan kun kaikilla lapsettomilla sitä aikaa ja energiaa olis jotenkin rajattomasti. Ei kuule ole.

[/quote]

Ei rajattomasti mutta kuitenkin aika paljon enemmän kuin vanhemmilla.

[/quote]

Miltä instanssilta lapsettomat anovat ylimääräisiä tunteja vuorokauteen? 

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:35"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:34"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:21"]

Ihan kun kaikilla lapsettomilla sitä aikaa ja energiaa olis jotenkin rajattomasti. Ei kuule ole.

[/quote]

Ei rajattomasti mutta kuitenkin aika paljon enemmän kuin vanhemmilla.

[/quote]

Miltä instanssilta lapsettomat anovat ylimääräisiä tunteja vuorokauteen? 

[/quote]

Ei mistään. Vanhempien aika ja energia on vain sidottu lastenhoitoon.

Mun kokemuksella se "entinen elämä" unohtuu aika nopeasti tässä arjen pyörityksessä.

Meillä lapset ovat nyt 1v ja 3v. Välillä olen havahtunut miettimään, mihin ihmeeseen olen ennen lapsia kaiken sen vapaan ajan töiden jälkeen ja viikonloppuna käyttänyt? Joskus lueskelen lapsettomien tuttujen fb-päivityksiä ihanista, omista hemmotteluhetkistä. Tuntuisi toisaalta joskus ihanalta ja toisaalta taas niin kaukaiselta olla vastuussa vain itsestään, tehdä vain sellaista, mitä itse haluaa (toki mies huomioiden) ja hemmotella vain itseään.

Nyt, kun vaativa vauva-aika on jo ohi, huomaan kyllä nauttivani tästä elämäntilanteesta. Omaa aikaa minulla ei juurikaan ole, mutta kotona saan tehtyä jo paljon kaikenlaista. Ompelen, neulon, valokuvaan, askartelen, tuunailen huonekaluja, leivon jne. Kaikkien mielestä ei varmasti kovinkaan erikoista tekemistä, mutta olen aina viihtynyt paljon kotona ja nauttinut käsillä tekemisestä. Vauva-aikana mihinkään tällaiseen ei ollut aikaa (kumpikaan lapsista ei ollut perusterve vauvana), nyt nuo tuntuvat siksi ihanilta jutuilta! Vaikka puuhailenkin edelleen enimmäkseen kotona, tuntuu energiaa ja tekemistä olevan vaikka kuinka. Kaikkia ideoitani en ehdi edes toteuttamaan.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:52"]

Mun kokemuksella se "entinen elämä" unohtuu aika nopeasti tässä arjen pyörityksessä. Meillä lapset ovat nyt 1v ja 3v. Välillä olen havahtunut miettimään, mihin ihmeeseen olen ennen lapsia kaiken sen vapaan ajan töiden jälkeen ja viikonloppuna käyttänyt? Joskus lueskelen lapsettomien tuttujen fb-päivityksiä ihanista, omista hemmotteluhetkistä. Tuntuisi toisaalta joskus ihanalta ja toisaalta taas niin kaukaiselta olla vastuussa vain itsestään, tehdä vain sellaista, mitä itse haluaa (toki mies huomioiden) ja hemmotella vain itseään. 

[/quote]

Tämä on ainakin minusta sitä parasta elämää. Ei kiitos raatamiselle, ikäville velvollisuuksille ja oman onnellisuuden unohtamiselle.

Opiskelin uuden ammatin amk:ssa perheellisenä ja ihmettelin minkälaisia vätyksiä nuoret lapsettomat ovat. Uupuivat jo siitä opistkelusta, vaikka ei ollut edes perhettä hoidettavana.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:56"]Opiskelin uuden ammatin amk:ssa perheellisenä ja ihmettelin minkälaisia vätyksiä nuoret lapsettomat ovat. Uupuivat jo siitä opistkelusta, vaikka ei ollut edes perhettä hoidettavana.
[/quote] ehkä niillämoli elämässä asioita joista et ole perillä.

Mitä ihmeen aikaa? Minä olen taas lapseton, kun muuttivat pois, ilmeisesti kuvittelin että nyt tulee se tyhjän pesän syndrooma tai mikä lie. Kotikin on ihan kaaoksessa ja jääkaapissa valo ja joku kuivunut kattilan sisältö, josta ei edes tiedä mitä on, kotona kun en ehdi kuin kääntyä. Tämä syksy on ollut ihan kaaosta, hankin niin paljon harrastuksia, kuntosalikorttia ja opiskelua että en tiedä miten aikani saan riittämään, töissäkin pitäisi ehtiä käymään. Nuukana ihmisenä kuntosalilla on käytävä 4xviikossa että tulee halvaksi, opiskeltavakin on ahkerasti kun mikään ei jää päähän 20v tauon jälkeen, vanhemmat vanhenee ja tarvitsevat apua, lisäksi olin auto-onnettomuudessa ja olen vähän tärähtänyt joka paikka särkee. 

mulle sitä aikaa ja energiaa saa lähettää.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:56"]

Opiskelin uuden ammatin amk:ssa perheellisenä ja ihmettelin minkälaisia vätyksiä nuoret lapsettomat ovat. Uupuivat jo siitä opistkelusta, vaikka ei ollut edes perhettä hoidettavana.

[/quote]

Minä opiskelen juuri nyt perheellisenä amkissa, eikä tulisi mieleenkään kutsua perheettömiä kanssaopiskelijoita vätyksiksi. Minä koen että minulla on itse asiassa paljon helpompaa kuin heillä. Tärkeimmät ihmissuhteet, kuten parisuhde, on jo vakiintuneita, minkä lisäksi minulla on miehen palkan tuoma turva eli minun ei ole pakko tehdä töitä opintojen ohessa. Ne vuodet, jolloin useimmat opiskelevat, ovat tärkeitä kasvun kannalta, niissä pitää olla muutakin kuin puurtamista. 

Nuorten kanssa on ihana opiskella, sitä muistaa itsekin kuinka hauskaa oli olla parikymppinen. :)

Ymmärrän ap:n pointin. ERITTÄIN HYVIN. Tätä asiaa kun lapsettomat ei voi ikinä tietää, ennekuin heillä on lapsia, jos sellaisia haluavat.

t: kahden pienen lapsen työssäkäyvä äiti.

Energiaa mulla riittää mutta aikaa ei kyllä ole (olen ollut yh lapsen syntymästä asti eikä lapsi käy ikinä isällään). Välillä sen ylimääräisen ajan muistaa kun juttelee lapsettomien kavereiden kanssa. Oishan se kivaa jos voisin extempore hilpasta tallinnaan päiväkäynnille, tai lähtä vaikka ulos syömään tosta vaan kun joku kysyy. Kaikkeahan voin tehdä edelleenkin (kkitos vanhempieni jotka ottavat mielellään lastani hoitoon) mutta nämä jutut pitää sopia hyvissä ajoin etukäteen. Ja tietenkään en voi olla kokoajan jokapäivä poissa kotoa. 

Huh hui. Olen lapseton, ja kaikella kunnioituksella lapsellisia kohtaan mietin usein, kuinka ihmeessä he oikein jaksavat. Minulla on säännöllinen päivätyö 816. Töiden jälkeen olen usein niin poikki, että pohdin, miten jaksan taas seuraavana aamuna mennä töihin. Teininä muistan vielä haaveilleeni perheestä, mutta nykyiset realiteetit tiedostaen en koskaan varmaankaan hanki lapsia. Olen pohtinut kyllä koiraa, mutta tullut siihen tulokseen, etten jaksaisi hoitaa sitä tarpeeksi. Missä välissä esimerkiksi kävisin jumpassa tai kirjastossa, jos olisi vielä koira huolletavana? :0

Minä voin lähettää. Lapset ovat teini-ikäisiä, harrastuksiin kuskaaminen loppui nyt viimeisenkin kohdalla. Eivät ole innokkaita kylillä kulkikoita, kaverinsa viihtyvät meillä. Joten ei tarvitse hakeakaan mistään juurikaan. Työni on päivätyö, ylitöitäkään ei ole paljon. Joten aikaa on muille jakaa. Nykyään koti on aina siisti, on aikaa kesitä vieraita pitkän kaavan mukaan, harrastaa, tehdä pitkästä aikaa paljon käsitöitä ja remontoida kotia. Myöskin puutarhamme oli viime kesänä pitkästä aikaa täydessä loistossa.

Toki on monia perheitä, joissa nämä hoituvat lasten kanssakin, meillä tuo harrastustumba vei kaiken ajan, koska kuskaaminen miehen matkatyön vuoksi oli lähes kokonaan vastuullani. Illat ja viikonloput menivät siinä.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:42"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:35"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:34"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:21"]

Ihan kun kaikilla lapsettomilla sitä aikaa ja energiaa olis jotenkin rajattomasti. Ei kuule ole.

[/quote]

Ei rajattomasti mutta kuitenkin aika paljon enemmän kuin vanhemmilla.

[/quote]

Miltä instanssilta lapsettomat anovat ylimääräisiä tunteja vuorokauteen? 

[/quote]

Ei mistään. Vanhempien aika ja energia on vain sidottu lastenhoitoon.

[/quote]

Niin kuin pitää ollakin, sitähän ne vanhemmat on just halunneet. Ihan sama määrä tunteja jokaisella on, se on vain omasta valinnasta kiinni mihin ne tunnit haluaa käyttää.

Nimenomaan energiaa. Aikaa nyt ei välttämättä ole sen enempää, vaan monet lapsettomat voivat olla myös hyvin kiireisiä. Mutta yleensä ihan omasta vapaasta tahdostaan. Lapset kun pitää hoitaa jaksoi tai ei.

Kysymyksen voisi muotoilla myös, että muistatko kuinka paljon energisempi/vähemmän uupunut olit aikaa ennen lapsia?  Tai jos nyt tällähetkellä lapset olisivatkin yhtäkkiä jo aikuisia ja saiist kaiken ajan taas itsellesi. Ah, autuutta. Se olisi niiiin ihanaa.

Varmasti olisin kiireinen, mutta se ei uuvuttaisi samalla tavalla, kuin velvollisuudet mitä lapset tuovat.

Harrastuksissa olisi aikaa ja energiaa käydä, ulkona syömässä, teatterissa, nähdä ystäviä. Siitä saisi vain lisää puhtia elämään. Toisin kun lasten hoito. Siitä et itsellesi saa mitään virkistystä vaikka käytät suurimman osan ajastasi siihen.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 13:15"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:42"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:35"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:34"]

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 12:21"]

Ihan kun kaikilla lapsettomilla sitä aikaa ja energiaa olis jotenkin rajattomasti. Ei kuule ole.

[/quote]

Ei rajattomasti mutta kuitenkin aika paljon enemmän kuin vanhemmilla.

[/quote]

Miltä instanssilta lapsettomat anovat ylimääräisiä tunteja vuorokauteen? 

[/quote]

Ei mistään. Vanhempien aika ja energia on vain sidottu lastenhoitoon.

[/quote]

Niin kuin pitää ollakin, sitähän ne vanhemmat on just halunneet. Ihan sama määrä tunteja jokaisella on, se on vain omasta valinnasta kiinni mihin ne tunnit haluaa käyttää.

[/quote]

Eipä voi vanhempi enää valita, jos haluaa velvollisuutensa hoitaa. Se valinta on tehty moneksi vuodeks eteenpäini, kun raskautta on päätetty jatkaa. Lapseton voi päättää ajankäytöstään paljon vapaammin.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 13:05"]

Mitä ihmeen aikaa? Minä olen taas lapseton, kun muuttivat pois, ilmeisesti kuvittelin että nyt tulee se tyhjän pesän syndrooma tai mikä lie. Kotikin on ihan kaaoksessa ja jääkaapissa valo ja joku kuivunut kattilan sisältö, josta ei edes tiedä mitä on, kotona kun en ehdi kuin kääntyä. Tämä syksy on ollut ihan kaaosta, hankin niin paljon harrastuksia, kuntosalikorttia ja opiskelua että en tiedä miten aikani saan riittämään, töissäkin pitäisi ehtiä käymään. Nuukana ihmisenä kuntosalilla on käytävä 4xviikossa että tulee halvaksi, opiskeltavakin on ahkerasti kun mikään ei jää päähän 20v tauon jälkeen, vanhemmat vanhenee ja tarvitsevat apua, lisäksi olin auto-onnettomuudessa ja olen vähän tärähtänyt joka paikka särkee. 

mulle sitä aikaa ja energiaa saa lähettää.

[/quote]

En tajua kommenttiasi. Sinullahan on nimenomaan aikaa opiskella, kydä kuntosalilla ja harrastaa monta tuntia viikossa. 

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 13:20"]

Harrastuksissa olisi aikaa ja energiaa käydä, ulkona syömässä, teatterissa, nähdä ystäviä. Siitä saisi vain lisää puhtia elämään. Toisin kun lasten hoito. Siitä et itsellesi saa mitään virkistystä vaikka käytät suurimman osan ajastasi siihen.

[/quote]

Totta, totta. Harrastaminen ja intohimot antavat lisää virtaa, muiden tarpeista huolehtiminen, kotityöt ja muut ikävät velvoitteet vain vievät sitä pois.