Miksi et pidä kotiasi siistinä ja puhtaana?
Kertokaapa, mikä saa teidät jättämään kodin sotkuiseksi? Meillä on aina niin siistiä ja vaikka olisi kiireinen viikko, ehdin siivoilla vaikka vain pyyhkimällä pöydät ja imuroimalla nopeasti kissankarvat pois. Siihen menee noin 15 minuuttia. Kuka siivoaa tunnin? Tai varmaan sellainen joka siivoaa vain kerran kuukaudessa. Meillä vaihdetaan lakanatkin n.2 viikon välein.
Joillakin on niin sotkuinen kämppä, altaassa wc:ssä hiuksia ja meikkijälkiä, yök. Asunto näyttää paljon kauniimmalta siistinä. Olen sisustaja ja esteetikko, mutta ei kai se ole kenelläkään ainoa syy pitää koti puhtoisena. Meille voi tulla kylään koska vain, koskaan ei ole sekaista.
Kommentit (105)
[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 11:24"][quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 11:20"]
[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 11:13"][quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 11:05"] [quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 10:50"][quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 10:45"] [quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 10:40"]Mä en halua käyttää aikaa siihen, enkä alentua siivoamaan. Kerropa mulle ap joku vinkki, miten siivoaminen ei tuntuisi niin alentuvalta toiminnalta? Oon ehkä siis liian hyvä sellaiseen. Mutta tosiaan vinkkejä otetaan vastaan. Lisäksi oon alkanut siedättää itseäni siihen, että meillä on paskaista ja vieraita saa tulla, en jaksa mitään teatteria että siivoan vain heitä varten, kun en kuitenkaan ole sellainen. Meillä oli ennen siistimpää, mutta jouduin irtisanomaan kotiapulaisen tämän nykyisen taloustilanteen vuoksi. [/quote] miksi pidät siivoamista alentavana ? Sehän on ihan normaali asia elämässä. Kuten esim ruoan laitto. [/quote] Hyvä huomio. Kiitos. Pitää miettiä sitä. Mutta jos ajatellaan esim. millaisena asiana siivoojan ammattia pidetään, niin en taida olla ajatuksineni yksin. Ehkä osa naisista tosiaan kokee, että siivoaminen kuuluu heille, mutta osa on oppinut, ettei se kuulu heidän normaaliin arkeensa. Vaan pitää tosiaan saada lakata kynsiä, olla av:llä, lojua sohvalla, tavata kavereita ja vain ja aainoastaan nauttia elämästä. Koska siivous otta kaikesta tuosta osan pois, en ymmärrä, miksi siivous olisi osa mun normaalia päivittäistä elämää. En mä oo mikään vitun kodin hengetär! Tahtoo kotiapulaisen! Työpaikankin käy siivoamassa joku muu, vaikka me siellä ehdittäisiin itse siivota. [/quote] sinulla taitaa olla väärä kuva siivoojan ammatista. Ehkä se ei ole mitään kovin hohdokasta/hyväpalkkaista mutta se on kyllä todella tärkeää! Kuvittele miltä kaikki yleiset paikat, wc:t, työpaikat, ostoskeskukset yms näyttäisivät ilman siivoojia! Minä ainakin arvostan siivoojia. [/quote] Niin no, mullekin on tullut arvostus heitä kohtaan, koska meillä on käynyt kotisiivous ja se on tosi tärkeää työtä, tajuan sen ajatuksen tasolla joo. Mutta miksi sitä on niin vaikeaa siirtää omaan itseensä? Että mä olisin jotenkin arvokas, jos mä siivoan? Kun olin pieni äitini piti sitä, että siivoaa lähtötasona, jonain itsestäänselvyytenä, eikä siitä koskaan kehunut, jos nyt edes joskus siivosin. En siivonnut kuin jos äiti pakotti ja silloinkin hän ennemmin haukkui minua. Ehkä se juontaa juurensa sieltä. Pitäisi aikuistua joo, tiedetään, mutta en oo tehnyt eroa äidistäni vielä(kään). Siivoaminen on arvokasta, siivoaminen on arvokasta, siivoaminen on.... [/quote] Mene terapiaan, paskatessu!
[/quote]
Käyn kyllä, mutta tekis kyllä hyvää sullekin. Oot sen tarpeessa, mistä sitten johtuukaan.
[/quote]
Minäkin käyn jo, mutta ainakin alennun siivoamaan omat sotkuni :)
Sairastelukierteessä. Melkein aina lämpöä/kuumetta. Ei jaksa, eikä kovin paljon edes saisi rehkiä.
En nyt sitten tiedä, lasketaanko minut ja kotini siistin vai sotkuisten joukkoon. Varmaan siivo ei kelpaisi ap:lle mutta useimmille kyllä. Pesen päivittäin pyykit ja astiat niin, ettei mitään keräänny. Siivoan keittiön aina ruoanlaiton ja syömisen jälkeen. Pidän vessassa pöntön ja lavuaarin siisteinä, hyllyillä on kyllä pölyä. Keittiön pöydällä on mainoksia ja eteisen lattialla kasassa lasten ulkovaatteita. Makuuhuoneessa lojuu puolikäytettyjä vaatteita eikä sänkyä ole pelattu. Lattioilla ei kuitenkaan loju mitään eikä ole kuin vähän hiekkaa eteisessä ja ehkä muruja syöttötuolin ympärillä. Parvekkeella on kuolleita kesäkukkia.
Onko tämä nyt sitten hirveä siivo? Sotkuista voi olla ja pölyistäkin paikoitellen muttei likaista. Ei kiinnosta joka päivä miettiä siivoamista. Mieluummin pidän perusjärjestyksen ja siivoilen kerran pari viikossa vähän työpäivän jälkeen. Vapaapäivinä teen jotain kivemempaa.
Koska en arvosta siistiä kotia yhtä paljon kuin ap ja meillä on varmaankin enemmän tavaraakin kuin teillä. Tiedostan kyllä ongelman siinä, että tavaraa on liikaa ja kaikelle ei ole paikkoja.
Lapsuudenkotini oli supersiisti ja se toi äitiin sellaisia lieveilmiöitä, etten itse tahdo samanlaista.
Eilenkin siivosin taas koko kämpän siistiksi, sitten mies tuli töistä kotiin ja nyt taas näyttää siltä, kuin ei olisi siivottu pariin päivään... :/
Vaatteet on levällään sohvalla tai sängyllä, tavarat jää niille sijoilleen mihin sattuvat unohtumaan, tiskit ei mee koneeseen jne jne.. Huoh.
[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 10:34"]En ole vielä keksinyt yhtään syytä miksi pitäisi olla siistiä. En halua ketään kylään muutenkaan, joten ainoa joka sotkun näkee olen minä itse, ja miniäua se ei häiritse. Oikeastaan päinvastoin, on kotoisampi olo kun ihan siistissä . Mulla ei oo aikakaan ongelma kun en käy töissä, olisi aikaa puunata vaikka 10h joka päivä. Keksin sille ajalle vaan paljon mukavampaa ja omasta mielestäni tärkeämpää tekemistä. Jos sua järkyttää jotkut hiukset ja meikkitahrat lavuaarissa niin pyörtyisit mun kotona jo eteisessä. Niin kauan kun tässä olen asunut (vuosia) en ole mitään ovia tai kaappeja siivoillut tahroista, vessa tulee siivottua hyvin pikaisesti ehkä kerran puolessa vuodessa, keittiön taso ehkä kerran kuussa jotenkuten laapattua. Imuria en omista enkä moppia , rikkaharjalla olen joskus ottanut lehtiä ym lattioilta. Petivaatteet vaihtuu silloin jos ostan uudet kivat ja innostun vaihtelusta. Viimeksi vaihdettu alkuvuodesta. Mikä tässä on ongelma? Ketä tämä voi häiritä kun mua ei häiritse eikä täällä asunnossa muita käy? Mun mielestä on ihan ok jos sinä siivoat vartin joka päivä. Myös se on ihan ok että joku toinen siivoaa 3h joka päivä. Silloin joko tykkää siivoamisesta tai priorisoi siisteyden vapaa-aikaansa tärkeämmäksi. Mulle siisteys ei ole tärkeä enkä tykkää siivota. Tärkeämpää ja kivempaa on vaikka katsella leffoja, lukea, lakata kynsiä, maalata tauluja, kuunnella musiikkia, puhua pitkiä puheluita ystävän kanssa, tehdä hyvää ruokaa, haaveilla, plärätä nettiä, kutoa sukkia, käydä pitkillä kävelyillä jne.
[/quote]
Vaikea kuvitella että hyvän ruoan tekeminen olisi helppoa ja kivaa tuon saastan keskellä. Menemättä edes ajatuksiin kaikista bakteereista, joita kämppäsi vilisee.
Kun ostimme asunnon, luulimme ostaneenne sen siistiltä perheeltä, kun koti näytti aina niin siistiltä. Vähitellen totuus alkoi paljastua. Lattiakaivoja ei oltu putsattu varmaan ikinä. Tuuletusräppänät eivät vetäneet, koska olivat niin täynnä pölyä. Komeroiden saranat olivat ihan mustia. Jääkaapin taus oli varmaan siivottu joskus, mutta ei ihan hetkeä ennen muuttoamme. Hellan pellitkin olivat sellaiset, että piti pitkään karhunkielen kanssa putsata,ennen kuin ne sai kiiltäviksi. Itse en ole mikään siivoushullu, mutta kun siivoan, siihen kuuluu siivota myös ne paikat, mitkä eivät muille näy. Mulla onkin päälle päin sotkuista, mutta luultavasti puhtaammat lattiakaivot ja tuuletusräppänät kuin useimmilla.
Työvuorot mulla ainakin epäsäännöllisiä, monasti yli 12 tuntisia ja välillä meen aamu viiteen, välillä sitten aloitan joskus iltapäivällä. Hyvä, jos työpäivinä jaksaa viedä koiraa pihalle työn lomassa tai syödä kotona jotain omatekoista ruokaa.
Oon valitettavasti luonteeltanikin sellainen, että roska jää siihen, missä silloin satun olemaan, kun jotain avaan tms. Silloin, kun olen asunut jonkun kanssa, olen paaaaljon siistimpi (ajattelen sitä toista), mutta nyt ei tarvitse ajatella kuin itseäni, niin ei jaksa panostaa. Kämppä nytkin ihan sotkuinen, mutta onneksi on useampi vapaapäivä, niin ehdin varmaankin järjestää kämpän suht hyvään kuntoon ennen kuin työvuorot taas alkaa.
Paikat vielä vähän hakusessa, kun ei niitä heti silloin muuton jälkeen työn takia ehtinyt miettiä kunnolla. Välillä ärsyttää kyllä ihan sikana tää, kun en tiedä mihin mitäkin tavaraa laittaisi...
Ainoa tapa saada kämppä järjestykseen, on kutsua ystäviä kylään. Silloin kyllä alkaa tapahtumaan.
Olen vakavasti sairas, vaikka se ei välttämättä näy ulospäin, ja pystyn hoitamaan työni. Kotona ei sitten aina jaksakaan yhtään mitään.
Kaksi sotkuista lasta, sotkuinen mies, kaksi kisssaa ja liian vähän aikaa.Lähden aamu seitsemaältä ja palaan yhdeksältä illalla. Väkisinkni siivous jää viikonloppuun, lopputulos kestää muutamia tunteja..
Hyvä kn tiskikoneen ehtii aamulla tyhjentää.
Kotisokeus? Mun kaveri aina luennoi miten heillä on korkeintaan epäjärjestystä mutta ei ikinä likaista. No, totuus on se että vessan käsipyyhkeet on harmaat liasta, lavuaari täynnä karvoja, roskikset haisee, keittiössä ei ole vapaata laskutasoa edes ruokapöydällä ja olohuone on täynnä astioita joissa on kuivunutta ruokaa. Kaveri on kotiäiti ja heillä on vain kaksi lasta, eli hommaa ei ole älyttömästi. Lisäksi mies on illat kotona.
No ei kyllä kämppä ihan pölyt ja kisunkarvat huitaisemalla vartissa puhistu :DD Ei imurilla edes saa matosta kissankarvoja, ite vedän teippiharjalla erikseen ne vielä. Mulla on tosi siisti asunto mut olenkin työtön ja siivoan vähintään tunnin päivässä yhteensä ja tykkään vielä siivoamisesta ja esteetikko olen itsekin. Ymmärrän kuitenkin ettei kaikilla ole aikaa tai on parempaakin tekemistä. Ja lapset vielä sotkee, itsellä ei lapsia.
Eilen muuten siivosin lavuaarin, tänään siinä oli jo hiuksia. Että en kyllä ihmettele jos näet jollain hiuksen lavuaarissa tai meikkivoidetta. Millä muuten siivoot meikkivoiteen lavuaarista? Lähtee niin hankalasti :/
Arvioisin että noin tunti päivässä menee ainakin siivoamiseen: järjestelen paikkoja, siivoan vessoja tai kylppäriä, siivoan jääkaappia, roskakaappia jne, pesen liesituulettimen rasvasuodattimen tai uunin, pesen pyykkiä, imuroin useamman kerran viikossa (koira ja kani), astianpesukone pyörii kerran tai kahdesti päivässä, käsin tiskaan kattilat ja pannut, puiset leikkuulaudat ym., pyyhin keittiön tasoja ja kaappeja, muualtakin tasoja, seiniä jne. Viikonloppuisin vaihdetaan vuodevaatteet ja siivotaan perusteellisemmin, käytetään mattoja ulkona, pyyhitään lattiat ym. Huushollin yleisilme on aina sotkuinen, leluja levällään, koirankarvatuppoja nurkissa, kanin puruja ja heiniä lattioilla, lasten vaatteita tuoleilla, sohvilla, eteisen lattialla, postit, koulusta ja tarhasta tulleet täytettävät laput pinoissa pöydillä jne. Neljä lasta (7v., kaksoset 3v., kuopus 2v.), okt 190 neliötä, molemmat vanhemmat töissä. Ei vaan pystytä käyttämään enempää aikaa siivoamiseen, kun halutaan joskus jotakin muutakin sen lisäksi tehdä, lasten kanssa ja ihan itsekseenkin.
No mihin kategoriaan kuuluun, kun kerran viikossa imuroin ainakin kolme tuntia, wc pestään (lattiat, lavuaari, pönttö, suihkuseinät), pyyhitään wc:n peilikaapit. Petivaatteet vaihdan kerran viikossa ja samalla vaihdan myös patjansuojuksen (sekin pestään kerta viikkoon), tuuletan makuuhuoneet, ja laitan peitot ja tyynyt samalla ulos raitistumaan. Imuroin koko asunnon, kaikki tasot samalla (esim. tv-ja digiboxit koska vetävät pölyä itseensä, taulut imuroidaan ja sohva). pyyhin keittiön tasot ja keittiön kaapit, lieden ja liesituulettimen (eli siis pyyhin fairyrätillä kaikki keittön pinnat ja huuhtelen puhtaalla rätillä vielä) Kaikkea tätä ennen olen myös järjestänyt kaikki tavarat paikalleen.
Lisäksi joka päivä pesen vähintään yhden koneellisen pyykkiä ja lajittelen kuivat kaappeihin; meillä ei siis seiso pyykit koskaan missään nurkissa. Säännöllisesti myös pyyhin ovet ja ovenkahvat, ja pesen sohvan irtopäällisen. Ikkunat pesen n. 4-6 krt vuodessa, uunin pari kertaa vuodessa, pakkasen kerran vuodessa.
Silti meillä saattaa olla paskasta arkisin; pienten lasten tippunutta ruokaa keittiön lattialla, mitä en ole huomannut ja jäänyt tahra lattiaan. Tai joku lapsista onkin salaa mennyt syömään olohuoneeseen (kiellettyä meillä) koulun jälkeen ja murustanut samalla keittiön ja olohuoneen lattian murulle.. Hiekkaa kulkeutuu myös todella paljon tähän vuoden aikaan kuristen ja kenkien myötä, joten meillä on lähes aina hiekkainen eteinen...
Ole n itse perfektionisti siivouksessa; siistiä on vain, jos on täysin pölytöntä ja TAHRATON koti. Vaikka siivoan n. 8 tuntia viikossa, niin siltikään meillä ei todellakaan ole aina siistiä ja puhdasta.
Meillä sotkua tekevät lapset ja mies... Ja olen yrittänyt saada tätä perhettä ruotuun mutta kertakaikkiaan kolme lasta ja yksi mies vaan saa tämän kämpän sotkuiseksi hetkessä, vaikka kuinka siivoan.
Mitäs mieltä olenko paskainen ihminen? vai vika jossakin muualla kuin aina siinä raatavassa perheenäidissä???
Oon pelkkä perusssiisti. Ei meillä koko ajan hohda ja kiillä jaole kämppä siinä kunnossa että saisi heti napsasta kuvan sisustuslehteen. Keittiö siivotaan heti ruoanlaiton yhteydessä/jälkeen, joskus varmana jotain jää. Leikit siivotaan, mutta joskus nekin jää eikä haittaa :) elämän kuuluu näkyä ja parasta on olla stressaamatta, varsinkaan jos ei ole mikään helvetin siivousfriikki joka on koko ajan rättiheilumassa pienen tahran takia (kuten minä en ole, en yhtään.), se ei sovi mun luonteeseeni vaan yhtään ja mua ei haittaa eikä ihmetytä yhtään jos jossain kodissa on sotkuisempaa. Siinä tulee raja jos kämppä haisee jo kamalalle, pölypunkit on heti nenässä ovesta sisään astuessa ja roskia ja tavaroita niin ettei eteensä pääse, eikä tällainen nyt olekaan enää normaalia sotkuisuutta vaan kertoo jo suuremmista ongelmista.
[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 10:42"]Meillä on viisi lasta. Kerran viikolla imuroin ja joka toinen päivä pesen vessat ja vaihdan käsipyyhkeet. Torstaisin tai perjantaisin teen viikkosiivouksen (imurointi, pölyt, wc, kylppäri, lattioiden luutuaminen). Kahden viikon välein vaihdan lakanat. Tää on ihan normaalia meille, ei vie paljon aikaa ja on siistiä. Joka ilta järjestetään lasten kans päivän leikit pois (jos joku hyvä leikki kesken se saa jäädä). Yleistä järjestämistä riittää joka päivä lasten kans asuessa.
Keittiö siivotaan joka ruokailun jälkeen ettei tiskit kasaudu.
Kaiken tämän jälkeen jää silti paljon aikaa olla lasten kanssa ja harrastaa. :)
Mut jokainen tyylillään. En tuomitse niitäkään jotka jättää siivoamatta. Mielessäni tosin saatan vähän kauhistella jos käy jossain kylässä jossa ei paljon imuri ja luutu heilu.
T. Ehkä hiemän pedantti naisihminen ;)
[/quote]
kauheaa, eikö sun mies tee mitään?!!
En siivoa koska mulla on Aspergerin oireyhtymä, keskivaikea masennus, epävakaa persoonallisuushäiriö, epäilty ADD ja kaksisuuntainen mielialahäiriö ja olen keskellä lääkityskokeiluja. Ei vaan jaksaminen riitä.