10 vuoden häämatka jatkuu yhä

Olis tosi kiva matkustella ja muuta mutta en IKINÄ, ikinä voisi noin vaan jättää perhettäni! Kaikkia rakkaita sukulaisiani! Miksi? Sen takia, että pääsen jonnekin etelä-amerikkaan viidakkoon asumaan? Nukkumaan verkkokiikussa? Juu ei kiitos. Mielummin vaikka se Kanarian matka. Ihan turha sanoa, että olen kateellinen. Tuttu lähti Aasiaan eikä ole sieltä palannut enää enkä ole tippaakaan kateellinen. 

Mulla Suomessa kaikki rakkaat, koko elämäni siis. Mikään muu kulttuuri ei mene rakkaitteni edelle.

Tällä pariskunnalla ei selkeästi ole tiivistä perhettä, sukulaisuussuhteita eikä mitään sellaista, mikä heidät pitäisi Suomessa. Minkään muun ei pitäisi mennä perheen edelle. Ei se ole elämää, että rakasta perhettä nähdään kerran kaksi vuodessa. Yksinäisiä täytyy näiden ihmisten olla. Mutta jokainenhan valitsee miten elämänsä elää :)

Me mieheni kanssa emme ole mitenkään yksinäisiä. Sisaruksia tosin kummallakaan ei ole ja miehen vanhemmat asuvat kaukana, mutta ystäviä on kummallakin ja minulla läheinen äiti. Mutta kyllä kaikilla aikuisilla on oma elämänsä eikä unelmia kannata jättää toteuttamatta vain siksi että läheiset jäävät tänne. Nykyajan teknologialla yhteydenpito on helppoa.

Ap

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:20"]

Me mieheni kanssa emme ole mitenkään yksinäisiä. Sisaruksia tosin kummallakaan ei ole ja miehen vanhemmat asuvat kaukana, mutta ystäviä on kummallakin ja minulla läheinen äiti. Mutta kyllä kaikilla aikuisilla on oma elämänsä eikä unelmia kannata jättää toteuttamatta vain siksi että läheiset jäävät tänne. Nykyajan teknologialla yhteydenpito on helppoa. Ap

[/quote]

Kannattaa unelmoida ihan arkisia ja lähellä olevia asioita niin ei tarvitse istua kulkuneuvoissa tai kävellä vuosikaupalla.

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:20"]

Me mieheni kanssa emme ole mitenkään yksinäisiä. Sisaruksia tosin kummallakaan ei ole ja miehen vanhemmat asuvat kaukana, mutta ystäviä on kummallakin ja minulla läheinen äiti. Mutta kyllä kaikilla aikuisilla on oma elämänsä eikä unelmia kannata jättää toteuttamatta vain siksi että läheiset jäävät tänne. Nykyajan teknologialla yhteydenpito on helppoa. Ap

[/quote]

Skypen kautta viestittely ei ole sama kun osallistuminen toisen ihmisen arkeen, oleminen läsnä. Itse en ymmärrä. Itselläni todella läheinen äiti, tädin perhe, kaikki kummilapset (joiden varttumista haluan seurata vierestä, viettää aikaa heidän kanssaan), miehellä iso suku, siskot, veljet perheineen jne... Olisi kamalaa jättää kaikki! Ollaan todella läheisissä väleissä ja osallistutaan toistemme elämään, joka viikko. Eniten kauhistuttaisi jättää pienet kummilapset... Nautin niistä hetkistä jotka saan viettää heidän kanssaan.

Sukulaisten lisäksi vielä ne ystävät! Kaikki yhteiset lounaat, illanvietot... Kaikki jäisi pois.

Kamalaa. En ikinä, ikinä haluaisi sitä! Mielummin matkustan vaikka sen 4 viikkoa vuodessa.

Kyllä mä pohdin et onpahan siinä taas isä... Veikkaan, että lapsensa oli alaikäinen, kun kymmenen vuotta sitten aloitti häämatkansa.

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:22"][quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:20"]

Me mieheni kanssa emme ole mitenkään yksinäisiä. Sisaruksia tosin kummallakaan ei ole ja miehen vanhemmat asuvat kaukana, mutta ystäviä on kummallakin ja minulla läheinen äiti. Mutta kyllä kaikilla aikuisilla on oma elämänsä eikä unelmia kannata jättää toteuttamatta vain siksi että läheiset jäävät tänne. Nykyajan teknologialla yhteydenpito on helppoa. Ap

[/quote]

Kannattaa unelmoida ihan arkisia ja lähellä olevia asioita niin ei tarvitse istua kulkuneuvoissa tai kävellä vuosikaupalla.
[/quote]Me istumme niissä kulkuneuvoissa ja kävelemme ihan mielellämme :)

Ap

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:25"][quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:20"]

Me mieheni kanssa emme ole mitenkään yksinäisiä. Sisaruksia tosin kummallakaan ei ole ja miehen vanhemmat asuvat kaukana, mutta ystäviä on kummallakin ja minulla läheinen äiti. Mutta kyllä kaikilla aikuisilla on oma elämänsä eikä unelmia kannata jättää toteuttamatta vain siksi että läheiset jäävät tänne. Nykyajan teknologialla yhteydenpito on helppoa. Ap

[/quote]

Skypen kautta viestittely ei ole sama kun osallistuminen toisen ihmisen arkeen, oleminen läsnä. Itse en ymmärrä. Itselläni todella läheinen äiti, tädin perhe, kaikki kummilapset (joiden varttumista haluan seurata vierestä, viettää aikaa heidän kanssaan), miehellä iso suku, siskot, veljet perheineen jne... Olisi kamalaa jättää kaikki! Ollaan todella läheisissä väleissä ja osallistutaan toistemme elämään, joka viikko. Eniten kauhistuttaisi jättää pienet kummilapset... Nautin niistä hetkistä jotka saan viettää heidän kanssaan.

Sukulaisten lisäksi vielä ne ystävät! Kaikki yhteiset lounaat, illanvietot... Kaikki jäisi pois.

Kamalaa. En ikinä, ikinä haluaisi sitä! Mielummin matkustan vaikka sen 4 viikkoa vuodessa.
[/quote]Okei, no sinulöa on erilainen suku kuin meillä. Minulla on tosiaan äiti, kummitäti ja kaksi serkkua? Ja näistä vain äiti asuu lähellä. Miehen suku asuu kaukana. Joten meillä ei noin tiivistä yhteydenpitoa ole.

Ap

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:28"][quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:25"][quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:20"]

Me mieheni kanssa emme ole mitenkään yksinäisiä. Sisaruksia tosin kummallakaan ei ole ja miehen vanhemmat asuvat kaukana, mutta ystäviä on kummallakin ja minulla läheinen äiti. Mutta kyllä kaikilla aikuisilla on oma elämänsä eikä unelmia kannata jättää toteuttamatta vain siksi että läheiset jäävät tänne. Nykyajan teknologialla yhteydenpito on helppoa. Ap

[/quote]

Skypen kautta viestittely ei ole sama kun osallistuminen toisen ihmisen arkeen, oleminen läsnä. Itse en ymmärrä. Itselläni todella läheinen äiti, tädin perhe, kaikki kummilapset (joiden varttumista haluan seurata vierestä, viettää aikaa heidän kanssaan), miehellä iso suku, siskot, veljet perheineen jne... Olisi kamalaa jättää kaikki! Ollaan todella läheisissä väleissä ja osallistutaan toistemme elämään, joka viikko. Eniten kauhistuttaisi jättää pienet kummilapset... Nautin niistä hetkistä jotka saan viettää heidän kanssaan.

Sukulaisten lisäksi vielä ne ystävät! Kaikki yhteiset lounaat, illanvietot... Kaikki jäisi pois.

Kamalaa. En ikinä, ikinä haluaisi sitä! Mielummin matkustan vaikka sen 4 viikkoa vuodessa.
[/quote]Okei, no sinulöa on erilainen suku kuin meillä. Minulla on tosiaan äiti, kummitäti ja kaksi serkkua? Ja näistä vain äiti asuu lähellä. Miehen suku asuu kaukana. Joten meillä ei noin tiivistä yhteydenpitoa ole.

Ap
[/quote]Ei pitänyt olla kysymysmerkkiä tuossa serkuissa, tiedän kyllä että heitä on kaksi :)

Ap

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:28"]

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:25"][quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:20"] Me mieheni kanssa emme ole mitenkään yksinäisiä. Sisaruksia tosin kummallakaan ei ole ja miehen vanhemmat asuvat kaukana, mutta ystäviä on kummallakin ja minulla läheinen äiti. Mutta kyllä kaikilla aikuisilla on oma elämänsä eikä unelmia kannata jättää toteuttamatta vain siksi että läheiset jäävät tänne. Nykyajan teknologialla yhteydenpito on helppoa. Ap [/quote] Skypen kautta viestittely ei ole sama kun osallistuminen toisen ihmisen arkeen, oleminen läsnä. Itse en ymmärrä. Itselläni todella läheinen äiti, tädin perhe, kaikki kummilapset (joiden varttumista haluan seurata vierestä, viettää aikaa heidän kanssaan), miehellä iso suku, siskot, veljet perheineen jne... Olisi kamalaa jättää kaikki! Ollaan todella läheisissä väleissä ja osallistutaan toistemme elämään, joka viikko. Eniten kauhistuttaisi jättää pienet kummilapset... Nautin niistä hetkistä jotka saan viettää heidän kanssaan. Sukulaisten lisäksi vielä ne ystävät! Kaikki yhteiset lounaat, illanvietot... Kaikki jäisi pois. Kamalaa. En ikinä, ikinä haluaisi sitä! Mielummin matkustan vaikka sen 4 viikkoa vuodessa. [/quote]Okei, no sinulöa on erilainen suku kuin meillä. Minulla on tosiaan äiti, kummitäti ja kaksi serkkua? Ja näistä vain äiti asuu lähellä. Miehen suku asuu kaukana. Joten meillä ei noin tiivistä yhteydenpitoa ole. Ap

[/quote]

Olen pahoillani. Jos minulla olisi samanlainen tilanne niin olisi kai sama missä sitä asuisi.

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:27"]

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:22"][quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:20"] Me mieheni kanssa emme ole mitenkään yksinäisiä. Sisaruksia tosin kummallakaan ei ole ja miehen vanhemmat asuvat kaukana, mutta ystäviä on kummallakin ja minulla läheinen äiti. Mutta kyllä kaikilla aikuisilla on oma elämänsä eikä unelmia kannata jättää toteuttamatta vain siksi että läheiset jäävät tänne. Nykyajan teknologialla yhteydenpito on helppoa. Ap [/quote] Kannattaa unelmoida ihan arkisia ja lähellä olevia asioita niin ei tarvitse istua kulkuneuvoissa tai kävellä vuosikaupalla. [/quote]Me istumme niissä kulkuneuvoissa ja kävelemme ihan mielellämme :) Ap

[/quote]

Sitä voitte tehdä esim. Suomessakin.

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:28"]

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:25"][quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:20"] Me mieheni kanssa emme ole mitenkään yksinäisiä. Sisaruksia tosin kummallakaan ei ole ja miehen vanhemmat asuvat kaukana, mutta ystäviä on kummallakin ja minulla läheinen äiti. Mutta kyllä kaikilla aikuisilla on oma elämänsä eikä unelmia kannata jättää toteuttamatta vain siksi että läheiset jäävät tänne. Nykyajan teknologialla yhteydenpito on helppoa. Ap [/quote] Skypen kautta viestittely ei ole sama kun osallistuminen toisen ihmisen arkeen, oleminen läsnä. Itse en ymmärrä. Itselläni todella läheinen äiti, tädin perhe, kaikki kummilapset (joiden varttumista haluan seurata vierestä, viettää aikaa heidän kanssaan), miehellä iso suku, siskot, veljet perheineen jne... Olisi kamalaa jättää kaikki! Ollaan todella läheisissä väleissä ja osallistutaan toistemme elämään, joka viikko. Eniten kauhistuttaisi jättää pienet kummilapset... Nautin niistä hetkistä jotka saan viettää heidän kanssaan. Sukulaisten lisäksi vielä ne ystävät! Kaikki yhteiset lounaat, illanvietot... Kaikki jäisi pois. Kamalaa. En ikinä, ikinä haluaisi sitä! Mielummin matkustan vaikka sen 4 viikkoa vuodessa. [/quote]Okei, no sinulöa on erilainen suku kuin meillä. Minulla on tosiaan äiti, kummitäti ja kaksi serkkua? Ja näistä vain äiti asuu lähellä. Miehen suku asuu kaukana. Joten meillä ei noin tiivistä yhteydenpitoa ole. Ap

[/quote]

Eikö teillä pitänyt olla niitä ystäviä? Heidän kanssa ei kai tiivistä yhteydenpitoa jos skypettely riittää?

Ainakin tuo nainen on matkailukokemuksistaan huolimatta kirjojensa perusteella kovin rajoittuneen oloinen.

Nainen näytti eläkeikäiseltä yhdessä kuvassa. Hirveät rypyt - ilmeisesti ei kovin rentouttavaa matkailua..

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:30"][quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:28"]

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:25"][quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:20"] Me mieheni kanssa emme ole mitenkään yksinäisiä. Sisaruksia tosin kummallakaan ei ole ja miehen vanhemmat asuvat kaukana, mutta ystäviä on kummallakin ja minulla läheinen äiti. Mutta kyllä kaikilla aikuisilla on oma elämänsä eikä unelmia kannata jättää toteuttamatta vain siksi että läheiset jäävät tänne. Nykyajan teknologialla yhteydenpito on helppoa. Ap [/quote] Skypen kautta viestittely ei ole sama kun osallistuminen toisen ihmisen arkeen, oleminen läsnä. Itse en ymmärrä. Itselläni todella läheinen äiti, tädin perhe, kaikki kummilapset (joiden varttumista haluan seurata vierestä, viettää aikaa heidän kanssaan), miehellä iso suku, siskot, veljet perheineen jne... Olisi kamalaa jättää kaikki! Ollaan todella läheisissä väleissä ja osallistutaan toistemme elämään, joka viikko. Eniten kauhistuttaisi jättää pienet kummilapset... Nautin niistä hetkistä jotka saan viettää heidän kanssaan. Sukulaisten lisäksi vielä ne ystävät! Kaikki yhteiset lounaat, illanvietot... Kaikki jäisi pois. Kamalaa. En ikinä, ikinä haluaisi sitä! Mielummin matkustan vaikka sen 4 viikkoa vuodessa. [/quote]Okei, no sinulöa on erilainen suku kuin meillä. Minulla on tosiaan äiti, kummitäti ja kaksi serkkua? Ja näistä vain äiti asuu lähellä. Miehen suku asuu kaukana. Joten meillä ei noin tiivistä yhteydenpitoa ole. Ap

[/quote]

Olen pahoillani. Jos minulla olisi samanlainen tilanne niin olisi kai sama missä sitä asuisi.
[/quote]Ei tämä mitään kamalaa ole :) Kaikilla vain ei ole iso suku, ei siinä mitään ihmeellistä ole.

Ap

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:30"][quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:27"]

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:22"][quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:20"] Me mieheni kanssa emme ole mitenkään yksinäisiä. Sisaruksia tosin kummallakaan ei ole ja miehen vanhemmat asuvat kaukana, mutta ystäviä on kummallakin ja minulla läheinen äiti. Mutta kyllä kaikilla aikuisilla on oma elämänsä eikä unelmia kannata jättää toteuttamatta vain siksi että läheiset jäävät tänne. Nykyajan teknologialla yhteydenpito on helppoa. Ap [/quote] Kannattaa unelmoida ihan arkisia ja lähellä olevia asioita niin ei tarvitse istua kulkuneuvoissa tai kävellä vuosikaupalla. [/quote]Me istumme niissä kulkuneuvoissa ja kävelemme ihan mielellämme :) Ap

[/quote]

Sitä voitte tehdä esim. Suomessakin.
[/quote]No miksi emme voisi tehdä sitä ulkomailla jos haluamme?

Ap

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:31"][quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:28"]

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:25"][quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:20"] Me mieheni kanssa emme ole mitenkään yksinäisiä. Sisaruksia tosin kummallakaan ei ole ja miehen vanhemmat asuvat kaukana, mutta ystäviä on kummallakin ja minulla läheinen äiti. Mutta kyllä kaikilla aikuisilla on oma elämänsä eikä unelmia kannata jättää toteuttamatta vain siksi että läheiset jäävät tänne. Nykyajan teknologialla yhteydenpito on helppoa. Ap [/quote] Skypen kautta viestittely ei ole sama kun osallistuminen toisen ihmisen arkeen, oleminen läsnä. Itse en ymmärrä. Itselläni todella läheinen äiti, tädin perhe, kaikki kummilapset (joiden varttumista haluan seurata vierestä, viettää aikaa heidän kanssaan), miehellä iso suku, siskot, veljet perheineen jne... Olisi kamalaa jättää kaikki! Ollaan todella läheisissä väleissä ja osallistutaan toistemme elämään, joka viikko. Eniten kauhistuttaisi jättää pienet kummilapset... Nautin niistä hetkistä jotka saan viettää heidän kanssaan. Sukulaisten lisäksi vielä ne ystävät! Kaikki yhteiset lounaat, illanvietot... Kaikki jäisi pois. Kamalaa. En ikinä, ikinä haluaisi sitä! Mielummin matkustan vaikka sen 4 viikkoa vuodessa. [/quote]Okei, no sinulöa on erilainen suku kuin meillä. Minulla on tosiaan äiti, kummitäti ja kaksi serkkua? Ja näistä vain äiti asuu lähellä. Miehen suku asuu kaukana. Joten meillä ei noin tiivistä yhteydenpitoa ole. Ap

[/quote]

Eikö teillä pitänyt olla niitä ystäviä? Heidän kanssa ei kai tiivistä yhteydenpitoa jos skypettely riittää?
[/quote]On meillä kummallakin ystäviä joiden kanssa ollaan paljon tekemisissä. Mutta ystävät kyllä säilyvät välimatkasta huolimatta. Emme me elämämme suuntaa ystävien sijainnin perusteella päätä.

Ap

[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 21:32"]Ainakin tuo nainen on matkailukokemuksistaan huolimatta kirjojensa perusteella kovin rajoittuneen oloinen.
[/quote]Ok, en ole lukenut. Eka kertaa luin heistä tänään.

Ap