Eskarilaisen hoitoonjäämispelko

up

Tuossa iässä voi esiintyä tuollaisia pelkoja: yksinjäämisen, kuoleman ihan ilman syytäkin.

Tosin tuo pelko on voinut tulla ihan jostain syystä? Haetaanko lapsi aina samoihin aikoihin vai joskus ns. normaalia myöhemmin? Haetaanko lapsen kaverit aina ennen lasta tai onko peräti ihan viimeinen eskarilainen hoidossa?

Anteeksi luin huolimattomasti. Olette siis aina samaan aikaan hakemassa.

Onko lapsi aina kaveriporukan viimeinen haettu?

Lapsi haetaan aina tasan samaan aikan. On puolipäivähoidossa/eskarissa. Vain 1 tai 2 lasta. haetaan ennen häntä.

Nyt tosin on ystävystynyt yhden lapsen kanssa, joka joskus haetaan todella paljln aiemmin, mutta en tiedä vaikuttaako se.

Siis haetteko lapsen aina silloin kun eskari loppuu? Vai onko hoidossa esikoulun jälkeen?

Silloin kun eskari on loppu, klo 12.

Kuulostaa tutulta, meillä oli tytöllä samat pelot aikoinaan..kuuluu ikään

Odottaako lapsenne teitä jossain eskarin loputtua? Onko ulkona vai haetaanko jonkun tuokion jälkeen sisältä?

Mietin, että odotusaika voi olla herkälle mielelle liikaa ja ehtii siinä ajassa muodostaa pelon, ettei häntä haetakaan.

Jos esikoulu loppuu kello 12 miksi jotkut lähtevät häntä ennen? Ehkä tämä on syynä pelkoon. Toiset lähtevöt ja hän jää odottamaan?

Tuossa iässä kun lapsi alkaa itsenäistymään enemmän voi hetkellisesti tulla sellanen takapakki että onkin enemmän kiinni vanhemmissaan. Ikävöi ja haluaisi vanhempia normaalia enemmän mukaan joka paikkaan. Yksinjääminen voi pelottaa. Se on vain yksi ohimenevä vaihe. Onhan se ymmärrettävää että itsenäistyminen alkaa jännittämään kun sen alkaa hahmottamaan paremmin että täytyykin pärjätä itsekseen. Tuttavapiirissä usealla lapsella ollut siinä 5-7 vuotiaana tuollainen vaihe.

Yleensä on leikkimässä siinä vaiheessa, kun haetaan, siitä muut jatkavat nukkariin. Muutama , ketkä haetaan aiemmin, haetaan max 10 min aiemmin. En töiktäni pääse hakemaan aiemmin. Teen varhaista aamuvuoroa.

Kiusataanko? Pärjääkö tehtävien tekemisessä?

Kysy joku rauhallinen hetki. Esim. viikonloppuna:
Mitä teet esikoulupäivänä?
Mikä on eskarissa kivointa?
Mikä eskarissa on tyhmintä?
Kuka on kivoin kaveri?
Onko eskarissa lapsia, jotka ovat ilkeitä toisille lapsille?
Jos lapsii vastaa on, kysy ketkä, mitä tekevät, kenelle? Puuttuvatko hoitajat ilkeisiin tekoihin?

Meillä oli täysin sama tilanne viime keväänä tytön kans, nyt myös eskarilainen. En ollut ikinä edes myöhässä hakemassa kerhosta, mutta ihan yllättäen alkoi kamala pelko että häntä ei tulla hakemaan. Meni jo niin vaikeaksi kerhoon jääminen, että sai hysteerisen itkukohtauksen kun yritin lähteä kotiin. Piti pitkään rauhoitella ja vannoa että olen varmasti ensimmäisenä häntä hakemassa. Kerhossa kaikki sujui muuten hyvin. Kotona ei halunnut olla yksin edes sen aikaa, että haen postin laatikosta pihalta. Yläkerrassa leikkiessä huuteli välillä alakertaan, kuulemma tarkisteli vain että vastaanko eli olenko kotona. Ikinä ei ole mihinkään joutunut yksin jäämään vahingossa, aina on haettu ajoissa kerhosta. Harrastuksiin jääminen alkoi olla myös todella hankalaa. Itkun jälkeen jäi sinne ja pois lähtiessä oli taas niin onnellinen tyttö koska tykkää harrastuksestaan.

Asiasta keskusteltiin paljon ja ei hän pystynyt selittämään, miksi pelottaa. Ja järjellä ymmärsi, ettei ole hätää, mutta eron hetkellä iski aina paniikki ja järkipuhe ei enää auttanut. Kerhon ohjaajat lohduttelivat, että pelkotilat kuuluvat tuohon ikään.

Onneksi tuli kesä ja tyttö sai olla kotona rauhassa. Ei otettu kesäksi mitään harrastuksia, annettiin tilanteen rauhottua. Eskarin alku jännitti todella paljon, jatkuisiko samat itkut. Mutta kaikki onkin menny ihan loistavasti, ei mitään pelkoja enää! Joskus muistuttelee minua, että "muistathan äiti tulla sitten ajoissa hakemaan" ! :)

Kuuluu siis varmasti tuohon ikään ja menee ohi. Lainattiin kirjastosta lasten kirjoja, jotka käsittelee kaikenlaisia pelkoja mitä lapsilla nyt saattaa olla. Luettiin niitä ja juteltiin paljon asiasta. Suosittelen lukemaan, löytyy varmasti kaikista kirjastoista jotain aiheeseen sopivaa.

Tsemppiä, ohimenevää varmasti!

Tuollaista tarkistamista kotonaki ln meillä myös, jos on hetkenkin hiljaista, huutelee äitiä ja isää, tarkistaa että ollaan paikalla. Koskaan ei olla lähdetty minnekään, toinen aina lapsen kanssa ja selvästi sanotaan heipat jos jonnekkn toinen lähtee. Tosiaan postilaatikollakaan ei saisi käydä, pelottaa. Oliskohan tuo ikään kuuluvaa sitten, toivottavasti.