Lue keskustelun säännöt.
Teini sai paniikkikohtauksen koulussa. On vielä varmaan tunteet pinnassa, mutta hokee mulle, että ei enää koskaan halua mennä kouluun
21.09.2021 |
Pelkää, että kaikki nauraa hänelle. Keskusteltiin ja silitin häntä yli tunnin ja yritin vakuutella, että kaikki on hyvin. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että hän on nolannut itsensä eikä halua mennä kouluun. Tuntuu, etten löytänyt niitä oikeita sanoja. Yritin ehdottaa pojalle, että laitetaanko opettajalle viestiä ja kerrotaan sun ajatuksista ja että sulla on paha mieli tästä, että voisiko joku ope huomenna kertoa muille sun tilanteesta. Poika kuitenkin näytti ahdistuvan vain enemmän ja oli sitä mieltä, että kenellekään ei saa kertoa. Sitten se meni siihen, että hän alkoi multa tenttaamaan, että enhän kerro kenellekään. Samalla kuitenkin kysyi multa, että entä jos tulee uusi kohtaus. Ei päästy puusta pitkälle. Sanoin, että puhutaan myöhemmin lisää, kunhan olen saanut kasattua ajatuksia, mutta en jätä häntä yksin. Tuntuu vain, että en osaa auttaa poikaa ollenkaan...
Olisi vain niin paljon helpompaa laittaa luokanvalvojalle viestiä ja kertoa tästä, että pojalla on tullut nyt kolme paniikkikohtausta ja tänään tuli ensimmäinen koulussa aivan yllättäen. Kertoisin myös siitä, että asia nolottaa ja ahdistaa poikaa ja sen takia jännittää kouluun menoa. Ja että tällainen kohtaus voi tulla uudestaankin, mutta ei ole vakava. Mutta enhän mä voi ilman pojan lupaa tätä kertoa... Lupasin, että en kerro. En halua rikkoa luottamusta. En vain tiedä mitä muuta tehdä.
Terveydenhoitajalle soitin jo ja kerroin pojan tilanteesta. Hän varasi ajan pojalle, joten se on kunnossa. Enemmänkin vain tämä koulujuttu mietityttää... Eihän olisi hyvä antaa pojan jäädä huomenna kotiin? Vai olisiko?
Kommentit (87)
Meillä menisi kouluun. Ei ollut vakava juttu edes.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP! TOIMIT VÄÄRIN!!! Lähes kaikin mahdollisin tavoin.
Jankkasit yli tunnin, vaikka pojan kokemus ei ole pois selitettävissä.
Rikoit hänen pyyntöään yksityisyyteen.
Ensimmäinen asia olisi sanoa pojalle hänen oikeutensa. Koulupakkoa ei ole, oppimisvelvollisuus on. Olisi hyvä pitää loppuviikko vapaata, jotta ei herkisty kouluympäristön kammoamiselle.
Nää kohtaukset johtuu usein huonoista oloista kotona. Ettet vain laiminlöis lastasi tai isä ehkä hyväksikäyttää? Voimia kumminki
Menemällä nyt kouluun, pojan kammo pahenee. Traumassa on aina tärkeää edetä yksilön ehdoilla ja ottaa hieman etäisyyttä, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Miksi nykyään kaikilla on paniikkikohtauksia? Pelit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että puhuisi edes loppuviikon vapaasta (tunteiden kieltämisen sijaan) viestittäisi, että välität etkä ole aina PAKOTTAMASSA.
Vierailija kirjoitti:
Miksi nykyään kaikilla on paniikkikohtauksia? Pelit?
Päinvastoin, Ylikontrollointi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
psykologi kirjoitti:
Nää kohtaukset johtuu usein huonoista oloista kotona. Ettet vain laiminlöis lastasi tai isä ehkä hyväksikäyttää? Voimia kumminki
Ei siihen noin rajua ympäristöä tarvita. Voi olla vaan turhan dominoiva ilmapiiri, yhdenkin vanhemman osalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi voi. Kaikesta mammat silitteleekin nykymuksujen päätä. Meillä oltaisiin naurettu ja pakotettu kouluun. Ja hyvä niin.
Ei meillä nyt naurettu olisi, eikä pakotettu. Kynnys mennä kouluun kasvaa, jos sieltä antaa olla poissa. Ja on vanhemman velvollisuus olla lapsen puolella ja hän ei ole vielä valmis tekemään itse niitä päätöksiä ja luokanvalvojalle olisin kertonut mikä on tilanne. Kaveri tietää tilanteen ja sopisin, että menevät yhdessä kouluun, ettei lapsen tarvitse kohdata muita yksin.
Tämä on tärkeää, ettei tarvitse mennä yksin kouluun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakottaminen kouluun nyt viestittäisi, että et hyväksy hänen ongelmaansa. Nöyryytit jo hänet, kun ilmoitit th:lle. Hän saattaa jopa vahingoittaa itseään häpeästä.
Vierailija kirjoitti:
Menemällä nyt kouluun, pojan kammo pahenee. Traumassa on aina tärkeää edetä yksilön ehdoilla ja ottaa hieman etäisyyttä, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Traumassa🤣 Ei mikään ihme, että nuoret on loppuun palaneita ennen kuin ovat edes itsenäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä. Nyt ollaan kotona siihen asti, että voi laittaa työkyvyttömyyseläke paperit vetämään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanteesta puhuminen nyt kavereille olisi todella typerää, koska se monimutkastaisi häpeästä selviämistä.
Vierailija kirjoitti:
Oi voi. Kaikesta mammat silitteleekin nykymuksujen päätä. Meillä oltaisiin naurettu ja pakotettu kouluun. Ja hyvä niin.
Jotenkin näin tilanne olisi pitänyt hoitaa eikä tehdä siitä noin suurta draamaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet hyvä äiti, kun huolehdit. Selviätte kyllä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menemällä nyt kouluun, pojan kammo pahenee. Traumassa on aina tärkeää edetä yksilön ehdoilla ja ottaa hieman etäisyyttä, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Traumassa🤣 Ei mikään ihme, että nuoret on loppuun palaneita ennen kuin ovat edes itsenäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä. Nyt ollaan kotona siihen asti, että voi laittaa työkyvyttömyyseläke paperit vetämään?
Sinusta traumassa on jotain hauskaa? Vitsin aihe?
Normaalisti kehittynyt ihminen on aina itsenäinen, kehitystasoonsa nähden. Ei se tule kuin taikaiskusta holhoamisvelvollisuuden päättyessä.
Jos traumaan reagoidaan kieltämättä se, vitsisi ei ehkä ole kovin kaukaa haettu.
Vierailija kirjoitti:
Olet hyvä äiti, kun huolehdit. Selviätte kyllä!
Yksityisen terveystiedon antaminen, vastoin henkilön tahtoa, ei ole huolehtimista vaan henkinen petos. Itsekkyyttä. Ei asiaa voi hoitaa pakkokeinoin. Ap toimii tavalla, joka pettää luottamuksen.
Pojalla on ongelma kontrollin kanssa, ja mitä tekee äiti? Ottaa kontrollin rippeetkin käsiinsä. Vaikka väkisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menemällä nyt kouluun, pojan kammo pahenee. Traumassa on aina tärkeää edetä yksilön ehdoilla ja ottaa hieman etäisyyttä, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Traumassa🤣 Ei mikään ihme, että nuoret on loppuun palaneita ennen kuin ovat edes itsenäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä. Nyt ollaan kotona siihen asti, että voi laittaa työkyvyttömyyseläke paperit vetämään?
Sinusta traumassa on jotain hauskaa? Vitsin aihe?
Normaalisti kehittynyt ihminen on aina itsenäinen, kehitystasoonsa nähden. Ei se tule kuin taikaiskusta holhoamisvelvollisuuden päättyessä.
Jos traumaan reagoidaan kieltämättä se, vitsisi ei ehkä ole kovin kaukaa haettu.
Kyseisissä tilanteessa on nyt aika vahvasti ylireakoitu ja tehty asiasta suurempi numero mitä se on.
Seuraavaksi äiti kontrolloi häntä pillereillä.
Ei meillä nyt naurettu olisi, eikä pakotettu. Kynnys mennä kouluun kasvaa, jos sieltä antaa olla poissa. Ja on vanhemman velvollisuus olla lapsen puolella ja hän ei ole vielä valmis tekemään itse niitä päätöksiä ja luokanvalvojalle olisin kertonut mikä on tilanne. Kaveri tietää tilanteen ja sopisin, että menevät yhdessä kouluun, ettei lapsen tarvitse kohdata muita yksin.