Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa... :(
07.11.2014 |
Tuore suhde ja jälleen kerran tuntuu siltä, ettei tästäkään mitään tule. Alkuun oli niin upeaa, mutta se on mennyttä se. Ehkä parisuhteet eivät vain ole minua varten vaikka kuinka yritän :'(
Ongelma on siis riitely. Tiedän, että olen äkkipikainen ja aloitan yleensä raivoamalla ja lopuksi lepyn. En jostain syystä osaa ottaa iisisti, jos koen että minua kohdellaan huonosti. Suoraan sanottuna en usko, että kukaan välittää minusta aidosti. Minulla on heikko itsetunto, tuhat ja sata huonoa kokemusta menneisyydessä, tuhat ja sata ongelmaa, ei ketään, siis oikeasti ketään jonka puoleen voisin kääntyä ja itkeä pahaa oloani. Edes miesystäväni ei ole sellainen ihminen. Jos kertoisin KAIKEN, tästä tulisi aivan liian pitkä teksti. Siksi kerron mielestäni tärkeimmät asiat. Siis miesystäväni suuttuu eräästä asiasta aivan järjettömästi ja se on toistunut muutamaan
otteeseen. Ensin hän puhuu kauniisti, sitten minä (usein tajuamattani) jotenkin "väheksyn" tätä The Asiaa, ja siitäkös syntyy sota. Siis aivan kamalaa huutamista, haukkumista, levotonta kuljeskelua eestaas, sitten taas huutoa, joskus hän tulee ihan korvani juureenkin huutamaan. Ja haukkuu, haukkuu, haukkuu... niin rumia sanoja. "Minkä takia mä jaksan aina tätä paskaa, minkä takia mä pyydän anteeks turhaan, tässä on kiitos, aina tätä samaa paskaa, saatanan kakara, sä oot niin ylimielinen, aina vaan sä oot uhri, vittu tätä samaa paskaa, minkä takia mä aina kuuntelen tätä saatana!!!!" Jne... siis oikeasti 5 minuuttia aikaisemmin
hän on puhunut tosi kauniisti minulle ja silitellyt, kysellyt mikä minulla on kun saan raivareita jne... ja pari mimuuttia myöhemmin raivokohtaus ja huutoa, miten tämä on aina, aina, AINA tätä samaa paskaa. Minun on siihen väliin turha sanoa mitään, koska mies mitätöi kaiken sanomani ja sanoo minun tekeytyvän uhriksk vaikka olen itse ilkeä.
Minun on erittäin vaikeaa pyytää anteeksi, tiedön sen. Nykyään en edes haluaisi kuulla mitään kauniita sanoja mieheltä, koska tiedän, että yksi väärä sana niin helvetti on irti ja haukkumasanat lentelevät. Minä saatan olla hiljaa ja vain kuunnella loputonta kiroilun ja nimittelyn tulvaa.
En ole tossu, mutta haluan varmistaa etten ole itse aiheuttanut mahdollista eroa tuollaisessa tilanteessa. Siispä varon sanojani. Mies ei varo kyllä ollenkaan...
Tätä en kehtaa sanoa ääneen, koska se kuulostaa säälinkerjuulta, mutta riitatilanteissa ajattelen omaa kuolemaani, ja tämä on toistuvaa. Olen ommut masentunut ja ilmeisesti se kierre on tullut jäädäkseen. Ajattelen vakavissani, että haluan kuolla ja kuvittelen sen tilanteen mielessäni. Kun olen hiljaa, mies pitää minua ylimielisenä. Oikeasti vain yritän niellä kyyneliä ja ajattelen, että kunpa pääsisin lopullisesti pois tästä helvetistä. Elämäni ei tunni olevan ikinä elämisen arvoista.
Jos tästä nyt mitään selvää sai, niin mitä mieltä olette? Onko miehen käytös tervettä? Kyllä, itsekin raivoan. En väitä muuta.. mutta en ole uhkaava enkä nimittele noin törkeästi kuin hän minua. En vain jaksaisi enää. Tuntuu, että pitäisi erota, mutta jotenkin haluaisi pitää kiinni siitä illuusiosta, että nyt on se oikea löytynyt. No, selkeästi ei olekaan...
Kommentit (54)
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 07:19"]Siis mitä sinä tarkalleen teit/sanoit ennen miehen suuttumista? Aika oleellinen pointti, että osaa tähän vastata.
Kauan olette olleet yhdessä? No, sillä niin väliä, itse en tuhlaisi aikaani ja elämääni parisuhteeseen, jossa raivotaan ja nimitellään, kohdellaan toista vähätellen, ei osata perus käytöstapoja, kuten anteeksipyyntöä ja kunnioitusta jne.
[/quote]
En voi kertoa sanatarkasti, mutta kuulemma väheksyin isoa ja merkityksellistä asiaa. En minäkään haluaisi tuhlata aikaani. Olen kyllä menettänyt uskoni parisuhteisiin. Ne eivät vain toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 07:22"][quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 07:11"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 07:09"]Mitä iloa meidän olisi täällä syyttää sun miestäsi kamalaksi ihmiseksi? Mitä se hyödyttää sinun tilannetta? Sinä et voi miestä muutta etkä parantaa, mutta itsellesi saat apua ja voit parantua. Veikkaan että jäät suhteeseen ja sitten 15vuoden päästä tajuat että haluat olla onnellinen ja lähdet suhteesta ja aloitat uuden elämän. Mutta voimia... [/quote] Sanoinko miehen haukkumisesta jotain? Halusin tietää, että "pitääkö" minun pyytää anteeksi tuollaisen törkytekstin jälkeen, vaikka sama toistuu satavarmasti heti taas, kun sanon jotain väärin The Asiaan liittyen.
[/quote]Tajua jo, sinulla ei ole mitään velvollisuuksia miestä kohtaan, hän on sinulle täysin vieras ihminen. Et pyydä anteeksi, et roiku miehessä, vaan pistät poikki. Unohdat koko äijän ja pidät häntä vain hyvänä opetuksena minkälainen tuleva mahdollinen miehesi EI saa olla.
[/quote]
Harmittaa, koska tiedän että tuo on totta mutta haluaisin vain uskoa parempaan. Mies on kyllä osoittanut, että omalla käytökselläni ansaitsen huudot ja haukut ja jos minä lopettaisin "ainaisen kitisemisen" niin kaikki olisi hyvin. Tiedän kyllä, että osaan olla hankala. Tiedän, että hermo siinä voi mennä. Mutta en siltikään mielestäni ansaitse tuollaista kohtelua, huutoa, nimittelyä... Kauniit sanat eivät enää merkitse mitään, koska pian syttyy taas sota eikä 5 min. aiemmin sanotuista asioista ole tietoakaan. Jotenkin haluaisin olla parisuhteessa, vaikkei se selkeästi sovi minun luonteelleni. Välitän miehestä kyllä, mutta... en tiedä välitänkö tarpeeksi. Eroaminen on silti ahdistava ajatus.
Kiitos ysi! Noi pitkät tektipötköt on ihan sietämättömiä. Tiedän, tiedän, joku mobiiliaplikaatio ja tiesmikä. Mutta jos niin on, pitää osata tiivistää. Tää on keskustelupalsta eikä mikään roskis, täällä myös luetaan viestejä. Jos ei kirjoittaja itse jaksa lukea omaa tekstiään sen vertaa, että korjaisi edes kirjoitusvirheet, miten sitä jaksaisi lukea joku ventovieras?
Mutta ap:n avunpyyntöön. Miehesi kuulostaa tuskastuneelta, myötätuntoa hänelle.
Tuli mieleen, että liittyvätkö äkkipikaisuutesi ja huono itsetuntosi ja epäonnistuvat suhteesi jotenkin yhteen. Et usko, että joku voisi sinua rakastaa, joten sabotoit suhteen jo heti alussa väheksymälläö kumppania tai hänen ajatuksiaan? Tuhoat sihteen ennenkuin toinen ehtii? Samalla, kun suhde tuhoutuu, saat ylläpidettyä omaa huonoa itsetuntoasi.
Huono itsetunto liittyy alemmuuskompleksiin, joka on aikamoista itsekeskeisyyttä: "kukaan ei ole niin huono kuin minä, katsokaa kaikki miten surkea olen". Itsekeskeisyys on luonteenpiirre, josta on hyvä päästä eroon.
Saatko yhtään kiinni, en näin aikaisin osaa ilmaista itseäni kovin kirkkaasti?
Rakastettuna oleminen on vaikeaa, niin ainakin minä olen kokenut. Rakastavan ihmisen silmissä näkee itsensä sellaisena kuin oikeasti on, eikä se vastaa mitään haavekuvaa itsestä, kuva voi olla rumakin. Minun piti oppia rauhoittumaan rakastettuna olemiseen. Siihen liittyy luiottamus itseen ja toiseen, rohkeus riidellä, oman reviirin pitäminen ja toisen reviirin kunnioittaminen ja moni muu asia.
Jos tiedät käyttäytyneesi väärin, niin pyydä anteeksi. Niinhän ne riidatkin sovitaan, että molemmat pyytävät anteeksi tekojaan/sanojaan ja tämän jälkeen opetellaan käyttäytymään eri tavalla. Jos tiedät, että joku asia on miehellesi niin tärkeä, että hän noin raivostuu siitä, niin ehkei sitä asiaa silloin kannata väheksyä. Vaikea auttaa, kun ei tosta tekstistäsi oikein tajua, että mistä on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teidän pitää oppia riitelemään. Olette kaksi heikolla itsetunnolla varustettua ihmistä. Mitä jos seuraavalla kerralla miehen suuttuesaa sanot, että tarkoituksesi ei ollut loukata eikä vähätellä. Oikeutat miehgäen tunteen. Ja keskustelette ja pyydät miestä toimimaan samoin sinua kohtaan. Kannattaa kokeilla, jos muuten menee hyvin. Meillä on tuollainen historia ja takana jo yli 10 onnellista vuotta ja monta yhteistä lasta. Se on vain tarvinnut paljon yhteistyötä, terapiaa (sekä yksilö että pari) ja halua olla yhdessä. Parisuhteen eteen on molempien tehtävä töitä, harva ihmissuhde toimii ilman yritystä.
Kuinka vanha olet ap? Kuinka vanha mies on? Kuinka monta suhdetta sinulla on ollut ja mistä nämä miehet oikein löydät? Ehkä ajatus erosta on ahdistava, mutta mitä sitten? Jos se ei tapa, se vahvistaa, ja tästä suhteesta et onneasi tule löytämään koskaan, ikinä, milloinkaan. Voit toki jäädä kuuntelemaan sitä paskaa ja itkeä täällä palstalla kurjuuttasi, mutta elämäsi voisi olla helpompaakin jos hieman vaivautuisit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 07:36"]Kiitos ysi! Noi pitkät tektipötköt on ihan sietämättömiä. Tiedän, tiedän, joku mobiiliaplikaatio ja tiesmikä. Mutta jos niin on, pitää osata tiivistää. Tää on keskustelupalsta eikä mikään roskis, täällä myös luetaan viestejä. Jos ei kirjoittaja itse jaksa lukea omaa tekstiään sen vertaa, että korjaisi edes kirjoitusvirheet, miten sitä jaksaisi lukea joku ventovieras?
Mutta ap:n avunpyyntöön. Miehesi kuulostaa tuskastuneelta, myötätuntoa hänelle.
Tuli mieleen, että liittyvätkö äkkipikaisuutesi ja huono itsetuntosi ja epäonnistuvat suhteesi jotenkin yhteen. Et usko, että joku voisi sinua rakastaa, joten sabotoit suhteen jo heti alussa väheksymälläö kumppania tai hänen ajatuksiaan? Tuhoat sihteen ennenkuin toinen ehtii? Samalla, kun suhde tuhoutuu, saat ylläpidettyä omaa huonoa itsetuntoasi.
Huono itsetunto liittyy alemmuuskompleksiin, joka on aikamoista itsekeskeisyyttä: "kukaan ei ole niin huono kuin minä, katsokaa kaikki miten surkea olen". Itsekeskeisyys on luonteenpiirre, josta on hyvä päästä eroon.
Saatko yhtään kiinni, en näin aikaisin osaa ilmaista itseäni kovin kirkkaasti?
Rakastettuna oleminen on vaikeaa, niin ainakin minä olen kokenut. Rakastavan ihmisen silmissä näkee itsensä sellaisena kuin oikeasti on, eikä se vastaa mitään haavekuvaa itsestä, kuva voi olla rumakin. Minun piti oppia rauhoittumaan rakastettuna olemiseen. Siihen liittyy luiottamus itseen ja toiseen, rohkeus riidellä, oman reviirin pitäminen ja toisen reviirin kunnioittaminen ja moni muu asia.
[/quote]
Ei voida puhua rakkaudesta tässä vaiheessa, mutta muuten ymmärsin pointin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 07:46"]Jos tiedät käyttäytyneesi väärin, niin pyydä anteeksi. Niinhän ne riidatkin sovitaan, että molemmat pyytävät anteeksi tekojaan/sanojaan ja tämän jälkeen opetellaan käyttäytymään eri tavalla. Jos tiedät, että joku asia on miehellesi niin tärkeä, että hän noin raivostuu siitä, niin ehkei sitä asiaa silloin kannata väheksyä. Vaikea auttaa, kun ei tosta tekstistäsi oikein tajua, että mistä on kyse.
[/quote]
Mutta kun en mielestäni ole sanonut mitään niin kamalaa, että ansaitsisin tuollaista riehumista mieheltä. Jos sanon nämä sanat miehelle niin hän raivostuu entisestään.
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 07:52"]Kuinka vanha olet ap? Kuinka vanha mies on? Kuinka monta suhdetta sinulla on ollut ja mistä nämä miehet oikein löydät? Ehkä ajatus erosta on ahdistava, mutta mitä sitten? Jos se ei tapa, se vahvistaa, ja tästä suhteesta et onneasi tule löytämään koskaan, ikinä, milloinkaan. Voit toki jäädä kuuntelemaan sitä paskaa ja itkeä täällä palstalla kurjuuttasi, mutta elämäsi voisi olla helpompaakin jos hieman vaivautuisit.
[/quote]
En kerro ikiä, mutta meillä on aika paljon ikäeroa. Sen takia miehen on helppo aina nimitellä minua kakaraksi, kun tietää olevansa reippaasti minua vanhempi eikä se asia muutu miksikään. Siispä hän ei voi koskaan olla "kakara."
Minulla on muutama suhde takana. Olen vaativa miehen luonteen suhteen, ka nykyisen kanssa moni asia tuntuu menevän nappiin. Mutta nämä miinuspuolet ovat erittäin painavia ja saavat minut aina epäilemään koko hommaa. Sen tiedän, että jos nyt eroaisimme niin en tulisi moneen vuoyeen löytämään ketään, jonka kanssa niin moni asia natsaa.toisaalta ajatus sinkkuudesta on helpottava. Mutta tosiasiassa olen kokenut helvetin paljon sinkkuutta enkä ollut silloin(kaan) onnellinen. Haluaisin vain pois. Joko kauas ulkomaille tai sitten maan alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 07:57"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 07:46"]Jos tiedät käyttäytyneesi väärin, niin pyydä anteeksi. Niinhän ne riidatkin sovitaan, että molemmat pyytävät anteeksi tekojaan/sanojaan ja tämän jälkeen opetellaan käyttäytymään eri tavalla. Jos tiedät, että joku asia on miehellesi niin tärkeä, että hän noin raivostuu siitä, niin ehkei sitä asiaa silloin kannata väheksyä. Vaikea auttaa, kun ei tosta tekstistäsi oikein tajua, että mistä on kyse. [/quote] Mutta kun en mielestäni ole sanonut mitään niin kamalaa, että ansaitsisin tuollaista riehumista mieheltä. Jos sanon nämä sanat miehelle niin hän raivostuu entisestään.
[/quote]
Tämäpä pisti silmään. MIELESTÄSI et ole tehnyt mitään väärää, mutta miehesi silti kokee suhtautumisesi tuskastuttavan välinpitämättömänä. Olisiko syytä katsoa peiliin, asettua miehen asemaan? Jos tiedät, että tämä asia on miehelle niin tärkeä, miksi et edes yrittäisi suhtautua asiaan sen vaatimalla vakavuudella? En puolustele miehen käytöstä ollenkaan, mutta et se sinäkään kovin rakentavalata osapuolelta parisuhteessa kuulosta.
Ap, eipä sitä voi oikein sanoa pitäisikö sinun pyytää anteeksi vai ei, kun ei tiedä The Asiaa... Jätät varmaan tarkoituksella kertomatta, koska teit jotain niin idioottia. Varmaan samantyyppinen juttu kuin siinä "Nyt palaa pinna miehen kaveriin" -storyssa, jossa ap jätti kertomatta kaikkein olennaisimman asian.
Ei heru sympatiaa, sorry. Ihme että ihmiset jaksavat katsella tuollaisia parisuhteita, joissa huudetaan ja solvataan puolin ja toisin. Kuvittelette vissiin se olevan normaalia...?
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 08:10"]Ap, eipä sitä voi oikein sanoa pitäisikö sinun pyytää anteeksi vai ei, kun ei tiedä The Asiaa... Jätät varmaan tarkoituksella kertomatta, koska teit jotain niin idioottia. Varmaan samantyyppinen juttu kuin siinä "Nyt palaa pinna miehen kaveriin" -storyssa, jossa ap jätti kertomatta kaikkein olennaisimman asian.
Ei heru sympatiaa, sorry. Ihme että ihmiset jaksavat katsella tuollaisia parisuhteita, joissa huudetaan ja solvataan puolin ja toisin. Kuvittelette vissiin se olevan normaalia...?
[/quote]
Hmh, kertoisin jos en välittäisi bustatuksi tulemisesta. Se on miehen menneisyyden asia/asioita. Hän kokee minun aina vähättelevän niitä asioita. Ja suuttuu.
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 07:11"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2014 klo 07:09"]Mitä iloa meidän olisi täällä syyttää sun miestäsi kamalaksi ihmiseksi? Mitä se hyödyttää sinun tilannetta? Sinä et voi miestä muutta etkä parantaa, mutta itsellesi saat apua ja voit parantua. Veikkaan että jäät suhteeseen ja sitten 15vuoden päästä tajuat että haluat olla onnellinen ja lähdet suhteesta ja aloitat uuden elämän. Mutta voimia... [/quote] Sanoinko miehen haukkumisesta jotain? Halusin tietää, että "pitääkö" minun pyytää anteeksi tuollaisen törkytekstin jälkeen, vaikka sama toistuu satavarmasti heti taas, kun sanon jotain väärin The Asiaan liittyen.
[/quote]Tajua jo, sinulla ei ole mitään velvollisuuksia miestä kohtaan, hän on sinulle täysin vieras ihminen. Et pyydä anteeksi, et roiku miehessä, vaan pistät poikki. Unohdat koko äijän ja pidät häntä vain hyvänä opetuksena minkälainen tuleva mahdollinen miehesi EI saa olla.