Miksi kukaan haluaa lapsia alle vuoden ikäerolla???!!!

Miksi kukaan haluaa lapsia alle 5v ikäerolla??? Siis vauva ja uhmis, voi puuh. 

No me ei ainakaan haluttu, tehkööt muut mitä tekee.

Miksi joku haluaisi käyttää noin paljon kysymys- ja huutomerkkejä lauseen perässä?

En nyt muiden motiiveista voi mennä sanomaan mitään, mutta omalla kohdallani kävi niin, että löysin sen lasteni isän vasta vähän alle kolmekymppisenä (28v). Molemmilla oli ollut haave neljästä lapsesta. Esikoisen sain, kun olin juuri täyttänyt 30. Muut "piti" sitten laittaa liukuhihnalta, jos meinasi ne neljä pusata maailmaan. Kolme ekaa tuli vuoden välein, sitten piti vähän puhaltaa, koska se kolmas oli varsinainen yökyöpeli. Mutta aikaa kului ja lapsi oppi onneksi nukkumaan, joten se neljäs tuli sitte "normivälillä", eli ikäeroksi kolmoseen tuli vähän alle 3 vuotta.

Ei se pikkulapsivaihe ikuisuuksia kestä, tiedätkös. Ja nyt koko katraalla on toisistaa hurjasti seuraa ja kuopuskin otetaan leikkiehin kovasti mukaan. Ei se lastenhoito mitään rakettitiedettä ole, kyllä siitä selviää, jos on oma kuuppa kohdillaan. Kaikista ei siihen ole, eikä ole tarviskaan. Mutta ei sitä nyt ehkä maailman seitsemänteä ihmeenäkään kannata pitää, jos lapsia tulee tiheästi.

Koska jotkut ihmiset on vaan sekasin

#7 jatkaa vielä: meillä ei ole esiintynyt lainkaa mustasukkaisuutta, ei missään muodossa. Uusi tulokas oli hetken ihmetyksen aihe, mutta sitten leikit jatkuivat ja kaikki ovat osallistuneet liikuttavan paljon pikkusisarusten hoitamiseen -täysin vapaaehtoisesti. Ei kaikkien todellakaan tarvitse toimia samoin kuin meillä.

No mä olisin halunnut. Esikoinen oli ja on edelleen (täyttää pian 4v) todella helppo tapaus, niin toinen olis menny siihen samaan syssyyn ja sitten olis ollut sisarukset, joista seuraa toisilleen. Mutta mies päätti että lapsiluku on täysi, yksi riittää. Että paskaaks tässä.. :(

Minun lapsillani on ikäeroa alle 11kk. En halunnut pienellä ikäerolla, ehkäisy petti. Silti, mitään en vaihtaisi pois ja on ihanaa kun on kaksi pikkuista. <3
Siinä kaksi menee missä yksikin. Se on omasta ajattelutavasta kiinni miten tilanteeseen asennoituu. Pojista tulee olemaan toisilleen loistavasti seuraa kun kasvavat. :)

Miksi joku päättää lapsiluvun ennakkoon :D "tässä on nyt tää meidän 5v suunnitelma elämälle. Siihen kuuluu kolme lasta"

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 17:25"]

Miksi joku päättää lapsiluvun ennakkoon :D "tässä on nyt tää meidän 5v suunnitelma elämälle. Siihen kuuluu kolme lasta"

[/quote]

Sitä kutsutaan haaveeksi. Joskus ne toteutuu, joskus ei.

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 17:25"]

Miksi joku päättää lapsiluvun ennakkoon :D "tässä on nyt tää meidän 5v suunnitelma elämälle. Siihen kuuluu kolme lasta"

[/quote]no se on kuule varsin järkevää. Jos toinen haluaa 1 ja toinen 5 tai toinen ei halua ollenkaan ja toinen 2, niin turhaan sitten alkaa edes suhteeseen sellaisen ihmisen kanssa joka on ihan eri linjoilla, eikä ole valmis joustamaan asiasta.. Siltikin voi mennä pieleen, meillä oli molemmat samaa mieltä että 2lasta on hyvä määrä, mutta mies päättikin sitten että yksi riittää.. (Vastasin tuossa jo aiemmin, en muista mikä nro)

Meillä on ikäeroa 1v11kk. Kyllä se 1v. olis ollut ainakin meillä pikkasen mielekkäämpi, sillä siinä vaiheessa esikoinen oli vasta juuri oppinut kävelemään, totteli kiltisti eikä keksinyt vielä tyhmyyksiä. Siinä 2v. iässä esikoinen oli jo varsinainen rämäpää, hirveä uhmis päällä, juoksi joka paikkaan kuin päätön kana eikä totellut mitään.

En minäkään tajua. Vaikka yhden lapsen kanssa olisi helppoa, niin ei se yhtä helppoa ole kahden pienen kanssa.

Ikinä en oo tajunnut, miten joillain voi iskeä vauvakuume, kun on pieni vauva sylissä. Miten ei muka halua nauttia siitä vauva-ajasta ilman että on uudelleen raskaana. Sääliksi käy myös sitä pientä, joka tulee liian aikaisin isosiskoksi tai -veljeksi, eli jää hirmu pienenä ilman äidin jakamatonta huomiota. Raskaana oleva äiti alle vuoden ikäisellä, ja sen jälkeen kaksi pientä vaippaikäistä samassa taloudessa, mulle tuo olis ollut katastrofi.

Meillä on vain yksi lapsi, mutta jos ois tullut toinen, olisin varmaan halunnut sen ekan ollessa 3-4 -vuotias, en sen aikaisemmin ainakaan. Ihan vain oman jaksamisen kannalta ja siksi, ettei isompi olisi enää "vauva" pienemmän syntyessä. 

Ja edelleen ihmettelen miten tuohon lapsilaumaan on varaa.

Meillä lapsilla ikäeroa 1v3kk ja hyvin meni vauva-aikakin, nyt ovat jo koululaisia. Iltatähteen tuleekin sitten ikäeroa 11v...

Teillä pienen ikäeron sisarusten vanhemmilla on joko ehkäisy pettänyt tai sitten lapset, ainakin eka, on ollut helppo, terve, kiltti ja hyväuninen vauva. Tai sitten olette lestadiolaisia. Siinä ne vaihtikset. Kukaan, joka ei juuri lainkaan saa nukkua öisin, ei vapaaehtoisesti hanki heti uutta vauvaa edellisen perään. 

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 16:48"]ap, jos sä et jaksa, ei se tarkoita etteikö joku muu jaksais.

t. kaks ekaa lasta 2 min ikäerolla
[/quote]

Oletko vähän tyhmä? Ap kysyi miksi hankkia toinen lapsi kun synnytyksestä 2kk. Se ei kysyny miksi jollekkin sattuu tulemaan kaksoset

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 17:40"]

Ikinä en oo tajunnut, miten joillain voi iskeä vauvakuume, kun on pieni vauva sylissä. Miten ei muka halua nauttia siitä vauva-ajasta ilman että on uudelleen raskaana. Sääliksi käy myös sitä pientä, joka tulee liian aikaisin isosiskoksi tai -veljeksi, eli jää hirmu pienenä ilman äidin jakamatonta huomiota. Raskaana oleva äiti alle vuoden ikäisellä, ja sen jälkeen kaksi pientä vaippaikäistä samassa taloudessa, mulle tuo olis ollut katastrofi.

Meillä on vain yksi lapsi, mutta jos ois tullut toinen, olisin varmaan halunnut sen ekan ollessa 3-4 -vuotias, en sen aikaisemmin ainakaan. Ihan vain oman jaksamisen kannalta ja siksi, ettei isompi olisi enää "vauva" pienemmän syntyessä. 

[/quote]

Ei se äidinrakkaus mitenkään puolitu tai jakaannu neljään eri osaan, sitä mukaa kun tulee lisää lapsia. Se _pysyy samana_ ja jopa lisääntyy! Kyllä mun sylistä on riittänyt kaikille lapsilleni niin paljon kun ovat sitä halunneet. Vauvat nukkuu paljon, silloin voi sylitellä kahta yhtäaikaakin. Ja itse en kyllä pidä tuota "jakamatonta huomiota" (yhdellä lapsella) mitenkään tavoittelemisen arvoisena asiana. Koulussa näkyy, kuuluu ja tuntuu aika paljon näitä jakamattomia huomioita saaneita ainoikaisia...

Lapsilla on aina leikkikavereita, pystyvät pelaamaan pelejä (myös ilman aikuisia), oppivat toinen toisiltaan, myös odottamista ja jonottamista. Kukin saa kyllä sitä omaa aikaakin isän ja/tai äidin kanssa, mutta ei mitenkään alleviivaavasti. Ja lojaalius on sisaruksilla aivan uskomattoman syvää. Toivon vain, että se pysyy myös aikuisikään saakka ja läheiset välit säilyisivät heillä aina.

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 17:47"]

Teillä pienen ikäeron sisarusten vanhemmilla on joko ehkäisy pettänyt tai sitten lapset, ainakin eka, on ollut helppo, terve, kiltti ja hyväuninen vauva. Tai sitten olette lestadiolaisia. Siinä ne vaihtikset. Kukaan, joka ei juuri lainkaan saa nukkua öisin, ei vapaaehtoisesti hanki heti uutta vauvaa edellisen perään. 

[/quote]

No juuri sen takia se meidän nelonen tulikin vasta kolmen vuoden päästä. Valvottiin se eka 1,5 vuotta _joka_ikinen_yö. Sitten helpotti.

#7

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 17:47"]Teillä pienen ikäeron sisarusten vanhemmilla on joko ehkäisy pettänyt tai sitten lapset, ainakin eka, on ollut helppo, terve, kiltti ja hyväuninen vauva. Tai sitten olette lestadiolaisia. Siinä ne vaihtikset. Kukaan, joka ei juuri lainkaan saa nukkua öisin, ei vapaaehtoisesti hanki heti uutta vauvaa edellisen perään. 
[/quote]

esikoisella oli koliikki, ei olla uskiksia eikä ehkäisy pettänyt