FB Jouluapua-ryhmän perheet?

Siellä on myös niitä, joiden mielestä on ok toivoa kitaraa tai jalkapalloharrastuksen kustantamista tuntemattomalta ihmiseltä...

Meidän perhe on ns. sossuperhe, eikä olla koskaan vinguttu tuntemattomilta saati tutuiltakaan yhtään mitään.

Suomessa suurperheellisen ei edes kannata käydä töissä, jos palkka ei ole todella suuri. Tuet kun pienenevät sitä mukaa kuin tulot suurenevat ja alle 3000 € bruttopalkalla työssäkäynnin hyöty on plus miinus nolla. Mitä enemmän lapsia, sitä suurempi pitää palkan olla, jotta työssäkäynnistä jäisi enemmän rahaa käteen kuin tukien varassa elämisestä.

Nro 3 lisää: ei työssäkäyvillä yleensä olekaan viittä lasta tai enempää, koska ei ole varaa niin moneen.

Jotenkin tuntuu että osalla suurperheistä ei ole mitään käsitystä tulevasta. Päiväkoti ikäiselle kelpaa yleensä vanhempien sisarusten vanhat vaatteet ja leluja voi kierrättää.

Kun lapset kasvavat ja heistä tulee varhaisteinejä niin ne kulut kasvavat. 

Kolmannesta lapsesta eteenpäin lapsi maksaa päivähoidossa 20 e/kk. Eihän muuten useampilapsisen perheen olisi mahdollista edes käydä töissä ja kolme pientä lasta saa vaikka sillä, että toinen lapsi onkin kaksoset.

Ennenku tuomitsette kaikki niin muistakaa että sairauksia, onnettomuuksia, jne. ei pysty kukaan ennustamaan etukäteen. Jos itsellä on todella hyvä taloudellinen tilanne ja tulevaisuus näyttää hyvältä ja haluaisin suuren perheen niin en minä jättäisi lapsia tekemättä vain siksi että joskus saattaa sattua jotain niin sitten ei ehkä rahat riitäkkään.

Mielummin elän tätä päivää onnellisena ja tyytyväisenä enkä murehdi mahdollisia onnettomuuksia.

Mutta joulusta olen sitä mieltä että jokainen tietää sen tulevan aina vuoden lopussa ja jos se on perheelle tärkeä juttu niin laittakaa sitä rahaa sivuun joka kuukausi vähän ja kerryttäkää sitä joulurahaa jotta saatte sitten lapsille lahjoja ja jouluruokia.

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 10:57"]Nro 3 lisää: ei työssäkäyvillä yleensä olekaan viittä lasta tai enempää, koska ei ole varaa niin moneen.
[/quote]Oli meillä mutta kun nuorimman ja vanhimman ikäero on 16 vuotta, ei päivähoitoikäisiä ole ollut kuin max kaksi kerrallaan. Hyvin rahat riittivät.

En ole ko. ryhmän jäsen enkä uskalla edes apua pyytää koska tilanteeni harmittaa minua valtavasti. Vielä 4-vuotta sitten olin hyvässä työssä ja ydinperheellinen kunnes tuli sairaus joka vei molemmat. Nyt sairaseläkkeellä ja kahden lapsen yh:na pienestä eläkkeestä kustannan kaikki ilman tukiverkkoja. Seurakunnalta ollaan kiitollisina otettu ruoka-apua vastaan ja sain lapselle harrastestipendin että pystyy jatkamaan harrastustaan jossa on etevä. Helppoa ei ole, mutta tätä en mitenkään olisi osannut ennakoida. Kiitollinen jokaisesta päivästä. Elämä on rikkaus niin ylä kuin alamäkineen.

Onkohan Facebookissa sellaista avustusryhmää, jossa perheiden avustuksen tarve olisi väliaikaista? Jotenkin vaikuttaa siltä, että lähes kaikila perheillä avuntarve on pysyvää eikä ole oletettavissakaan, että avuntarve jonain päivänä lakkaisi. Ts valtaosa perheistä tuntuu olevan sellaisia, joille ruokakassit saisi kantaa kotiovelle joka viikko ainakin seuraavat 30 vuotta. Olisin valmis avustamaan useammallakin tavalla, jos perhe tekisi itse jotain elämänsä eteen ja/tai jos taloudellinen ahdinko johtuisi esim avioeron aiheuttamasta muutosta tms eli apua tarvittaisiin kertaluoteisesti liinavaatteisiin, astioihin jne.

Olen periaatteessa ihan samaa mieltä siitä, että monet ovat "keittäneet itse soppansa" ja että heikkoon taloustilanteeseen ei todellakaan pitäisi tehdä lapsia yksi vuodessa -vauhdilla. Toisaalta pitää muistaa, että näissä perheissä on yleensä tosi surullista kasautuvaa huono-osaisuutta - vanhemmat eivät ole elämänhallintataidottomia siksi, että heistä nyt vaan on kivaa pummia yhteiskunnalta ja mikäpä tässä siivellä elellessä, vaan siksi, että kukaan ei ole heille koskaan elämänhallintataitoja opettanut. On ihan totta, että niiden opettaminen auttaisi paljon, mutta opetuksen täytyisi lähteä näiden uhrien (kyllä, erilaisten tilanteiden uhrien) tarpeista käsin, eikä sillä tavalla, että yhtäkkiä suljetaan rahahanat ja jätetään lapsiperheet oman onnensa nojaan.

Esimerkiksi jatkuvasti lapsia tekemällä ihmiset voivat yrittää saada elämäänsä edes vähän jatkuvuutta ja onnellisia asioita. Ajatellaan, että ainakin me voidaan elää tämä vauva-aika yhä uudelleen, kun tulevaisuus ei tuo mitään kirkasta ja odottamisen arvoista kuitenkaan. Lapsista haetaan itselle tukiverkkoa, kun sellaista ei muuten rikkinäisissä perheissä kasvaneilla ole. 

Ei ole olemassa mitään sairaseläkettä se on työkyvyttömyyseläke.

Ei tässä nyt ole tarkoitus tuomita sen kummemmin vaan just löytää syitä, miten ihmiset ajautuu noin kummallisiin tilanteisiin. Totta kai kuka tahansa voi sairastua mutta kyllä luulis olevan aika harvinaista, että tavallisesta keskituloisesta ydinperheestä pudotaan toimeentulotukitasolle. En siis kiellä ettei näin voisi käydä mutta miten se käy jatkuvasti just noille superisoille perheille? Kuka hankkii 7 lasta eihän siinä ole mitään järkeä?

Joku 6 lapsen yh sairaseläkkeellä on vaan niin uskomatonta.

Hämmentävää on se, että tuolla on jotain kotihoidontuella olevia viiden lapsen yksinhuoltajia joilla ei varaa edes ruokaan. Öö, miten olisi töihin meno tai tyttömäksi ilmoittautuminen sitten?

En ymmärrä mihin noilla menee rahat. Kuudesta lapsesta pelkät lapsilisät on jo aika muhkeat, siihen vielä tyttömyyspäiväraha/sairaspäiväraha/äitiyspäiväraha/kotihoidontuki, asumistuki ja toimeentulotuki plus mahdolliset elarit. MITEN ei voi olla varaa edes jouluruokaan, vaikka laatikoihin ja riisipuuroon?

Minun mielestäni ylivoimaisesti tarpeellisin ja hyödyllisin tukimuoto, mitä kenellekään noista perheistä voisi antaa, on oman elämänhallinnan opetus. Se on hukassa lähes kaikilta.

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 17:20"]

Olen periaatteessa ihan samaa mieltä siitä, että monet ovat "keittäneet itse soppansa" ja että heikkoon taloustilanteeseen ei todellakaan pitäisi tehdä lapsia yksi vuodessa -vauhdilla. Toisaalta pitää muistaa, että näissä perheissä on yleensä tosi surullista kasautuvaa huono-osaisuutta - vanhemmat eivät ole elämänhallintataidottomia siksi, että heistä nyt vaan on kivaa pummia yhteiskunnalta ja mikäpä tässä siivellä elellessä, vaan siksi, että kukaan ei ole heille koskaan elämänhallintataitoja opettanut. On ihan totta, että niiden opettaminen auttaisi paljon, mutta opetuksen täytyisi lähteä näiden uhrien (kyllä, erilaisten tilanteiden uhrien) tarpeista käsin, eikä sillä tavalla, että yhtäkkiä suljetaan rahahanat ja jätetään lapsiperheet oman onnensa nojaan.

Esimerkiksi jatkuvasti lapsia tekemällä ihmiset voivat yrittää saada elämäänsä edes vähän jatkuvuutta ja onnellisia asioita. Ajatellaan, että ainakin me voidaan elää tämä vauva-aika yhä uudelleen, kun tulevaisuus ei tuo mitään kirkasta ja odottamisen arvoista kuitenkaan. Lapsista haetaan itselle tukiverkkoa, kun sellaista ei muuten rikkinäisissä perheissä kasvaneilla ole. 

[/quote]

Tämän on ihan totta ja siksi minusta peruskoulussa pitäisi olla pakollisena aineena elämänhallintataito. Ja jo ala-asteella, sillä liian monella lapsella on palikat hukassa jo yläasteelle mennessä. Näissä kuvaamissasi perheissä minusta yhteiskunnan tehtävä on antaa heille taloudellisen avun lisäksi myös apua elämänhallinnassa. Maksan sen ihan mielelläni veroina. Sen sijaan en yksityishenkilönä halua enää erikseen avustaa heitä, koska antamani apu ei vaikuta millään tavalla heidän tulevaisuuteensa. 

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 12:31"]

En ymmärrä mihin noilla menee rahat. Kuudesta lapsesta pelkät lapsilisät on jo aika muhkeat, siihen vielä tyttömyyspäiväraha/sairaspäiväraha/äitiyspäiväraha/kotihoidontuki, asumistuki ja toimeentulotuki plus mahdolliset elarit. MITEN ei voi olla varaa edes jouluruokaan, vaikka laatikoihin ja riisipuuroon?

[/quote]

Osamaksuihin, pikavippeihin ja ulosottoon. Ja loput älypuhelimiin, maksullisiin tv-kanaviin, viihde-elektroniikkaan jne. Mä avustin pidemmän aikaa eräässä ryhmässä kunnes tulin tietoiseksi näistä muista vastaavista ryhmistä. Ja samat perheet kaikissa. Varmasti elämää helpottaa, jos viidestäkin eri ryhmästä saa monenlaista avustusta. Nuo ryhmät on siis yksi tapa rahoittaa elämäänsä. Eikä ne tarinat aina pidä edes paikkaansa vaan mukaan mahtuu myös huijareita. 

Oliko just siellä kun yksi perhe toivoi pleikkaa ja wiitä ja joku perhe oli ostanut uuden tiskikoneen ja siksi rahat loppu?

[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 12:46"]

Oliko just siellä kun yksi perhe toivoi pleikkaa ja wiitä ja joku perhe oli ostanut uuden tiskikoneen ja siksi rahat loppu?

[/quote]

Just näitä. Joku aika sitten oli työtön perhe ostanut uuden nahkaisen sohvakaluston ja pyysivät ruoka-apua, kun sohvakaluston osamaksut teki loven ruokarahoihin.

Valitettavan monella on siellä se yhteinen tausta. Monta lasta, yh tai tuella + eläkkeellä yms.  Monet toiveet aivan käsittämättömät. Tai se ei ole varaa jouluruokaan mikä on edullista jos tekee itse. Ja kaikkea ei tarvitse olla.  Välimpitämättömiä ihmisiä suurin osa, joilla ei ole aikomustakaan tehdä asioille itse mitään. Odotetaan vaan, että muut hoitaa ja tuo tarjottimella nenän eteen.

Monella tuo ei todellakaan ole tilapäistä.  Ja kuten joku jo sanoi niin elämänhallinta hukassa, Ja ei tekisi pahitteeksi opetella taloudenhallintaa.

Minä en auta. Karvaasti opettanut. Hyvä hyvyyttäni olen kerran auttanut. Tuote olikin hyvin pian myynnissä fb kirpparilla.