Lapsen joululahjalista on joka vuosi enemmän täynnä kalliita tavaroita.
Adidasta, vansia, kuulokkeita, puhelinta, stigan kelkkaa,ym ym. Ahdistaa kun kaikkea ei pysty hankkimaan.
Kommentit (24)
Ai teillä on tilauslista? Meillä on toivelista ja lapset tietää ettei kaikkea ole tulossa
Olen koettanut selittää että kaikkea ei voi saada ja osittain taitaa ymmärtää. Silti itsestäni tuntuu jotenkin pahalle kun kun pienituloisena ei pysty kaikkea antamaan. Ap
Meillä on yksi toive jonka todellatodella haluaa
Ei kymmentä
Anna budjetti, muuten tilaa kuun taivaalta
Kuule lopeta! Ei sen lapsen kuulu kaikkea saada
Ensinnäkin. Mieti, miksi sulla on sellainen olo, että sun pitäisi hankkia lapselle kaikki. Myös lapselle voi – ja ennen kaikkea kannattaa – kertoa, millaisia asioita perheellä on varaa hänelle ostaa. Ja kun toivomuksia kysellään, vanhemmat voivat – ja heidän kannattaa sanoa – että toivoa saa, mutta vanhemmat sitten miettivät, mitä hankitaan ja mitä ei.
En tiedä, missä vaiheessa on tullut voimaan sellainen käsitys, että lapsille pitäisi ostaa hirveästi kaikkea, jotta he voisivat olla onnellisia. Mä en ole ruokkinut lasteni kohdalla tuollaista ajattelua, vaan olen puhunut ihan rehellisesti siitä, että me emme hanki kaikkea, mitä lapset keksivät toivoa. Jossain vaiheessa lapset myös lakkasivat toivomasta leluja. Eivät siksi, että he eivät leiki, vaan siksi, että he ovat itsekin ymmärtäneet, ettei leikkimiseen tarvita jatkuvasti uusia ja uusia leluja, jotka ovat kivoja hetken ja kohta ne unohdetaan.
Me ei siis olla mitenkään erityisen köyhiä, mutta lasten joululahjatoiveet ovat varsin kohtuullisia (esim. toivovat villasukkia äidiltäni). Molemmat ovat saaneet lahjoiksi myös sellaisia asioita kuin untuvapeittoja ja -tyynyjä, ja uskokaa tai älkää, ovat olleet niihin tyytyväisiä. Minä sanoisin, että tämä johtuu siitä, että olemme olleet rehellisiä siitä, että emme ole tavara-automaatteja, ja toisaalta jatkuvassa tavaran hankkimisessa ei ole järkeä kenenkään kannalta.
Meillä alakouluikäinen tietää, että kaikkea voi toivoa mutta kaikkea ei voi saada. Oppii siis priorisoimaan toiveensa. Ei lapsi pilalle siitä mene, että et hukuta häntä tavaraan. Pikemminkin toisinpäin.
Tällaisia aloituksia tulee joka vuosi ja aina se on joku pienituloinen. Näin keskituloisena sanoisin, ettei kukaan mukaan hanki tai edes ajattele hankkivansa lapselle kaikkea mitä se pyytää. Varsinkin jos se lista on kuvailemasi kaltainen. Meillä on käytäntönä, että toivoa saa viittä asiaa ja niistä sitten saa toiveista riippuen 0-3 juttua. Jos toiveet ei ole suuria toteutetaan niitä useampi ja jos ne on mahdottomia niin ei yhtään vaan ostetaan lahjaksi sitten jotain muuta. Ihan tyytyväisiä ovat lapset olleet.
Mistä sinä tulit onnelliseksi lapsena? Roinasta vai?
Lapsi ei opi mitään rahoista jos luulee pienestä että kaiken saa. Just sellaiset kaiken aina saaneet joutuu teininä pikavippikierteeseen jne
Ei kaikkia tarvitse antaakkaan. Itsekkin haluaisin kuun taivaalta mutta se ei ole mahdollista.
Meillä lapsuuden perheessä lapset saivat yhden hartaasti toivotun lahjan jos se oli sopuhintainen, muutaman yhteisen lautapelin ja jokaiselle karkkirasia/konvehteja ja muutaman pienen paketin, joissa yleensä oli villasukkia yms pientä tarpeellista. Usein sitten saimme myös isovanhemmilta muutaman pienen lahjan per lapsi, niistä löytyi usein suklaata, lasten elokuvia, vaatteita yms.
Monilapsisessa perheessä tuli aika äkkiä selväksi ettei vanhemmilla ole rahaa hassata satoja euroja lahjoihin, ja mitä isommiksi kasvoimme sitä avoimemmin siitä puhuttiin lapsille. Lasten on hyvä tietää ettei raha kasva puissa eikä sitä saa ”pankkiautomaatista” noin vain.
Olemme hyvätuloinen perhe emmekä osta lapsille kaikkea mitä keksivät toivoa. Joululahjaksi voidaan hankkia yksi vähän kalliimpi lahja. Muissa paketeissa on sitten pyjama, suklaarasia, villasukat tai muuta tavanomaista. Tämä käytäntö on sovittu jo kun lapset oli pieniä. Toivelistalla on yksi ”päätoive” eli sellainen mitä aidosti haluaa. Jos muuta toivoo niin sitten pienempää jotta esim mummo voi halutessaan ostaa toivelistalta.
Kuka sinulle on sanonut, että vanhemman pitää hankkia kaikki mitä lapsi keksii pyytää?
Idiootin esittäminen on yleisin tapa trollata.
Me ollaan hyvätuloisia. Lapset saa jouluna 5 pakettia jokainen. Yhdessä on villasukat. Eli siis 4 muuta lahjaa/lapsi.
Toivelista on toivelista eikä ostoslista. Tämä on ollut meidän lapsille ihan selvää aina. Ja toivelistalle kannattaa laittaa kaikkia sellaisia asioita mitä toivoo. Ihan siksi, että jos toiveissa on vaikka tietyt housut, voi niistä olla oikea koko juuri loppu > seuraava toive listalta. Yleensä villasukkien lisäksi toteutuu yksi kalliimpi toive ja sitten loput kolme on jotain halvempaa.
Ihmeellinen käsitys, että varakkaat ostaisi lapsilleen aivan kaiken mitä ne keksii toivoa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei opi mitään rahoista jos luulee pienestä että kaiken saa. Just sellaiset kaiken aina saaneet joutuu teininä pikavippikierteeseen jne
Tosin varakkaiden perheiden tenavat joutuu harvemmin ainakaan ulosottoon asti. Tietysti osittain siksi että vanhemmat pystyy auttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Tällaisia aloituksia tulee joka vuosi ja aina se on joku pienituloinen. Näin keskituloisena sanoisin, ettei kukaan mukaan hanki tai edes ajattele hankkivansa lapselle kaikkea mitä se pyytää. Varsinkin jos se lista on kuvailemasi kaltainen. Meillä on käytäntönä, että toivoa saa viittä asiaa ja niistä sitten saa toiveista riippuen 0-3 juttua. Jos toiveet ei ole suuria toteutetaan niitä useampi ja jos ne on mahdottomia niin ei yhtään vaan ostetaan lahjaksi sitten jotain muuta. Ihan tyytyväisiä ovat lapset olleet.
Mieheni lapsi on syntynyt kultalusikka perseessä ja sille hankitaan kaikki mitä hän pyytää. Enkä hetkeään usko, että hän on ainoa siinä asemassa oleva. Ja nyt yläkouluikäisenä on vähän haasteita, kun kerskailee näillä asioilla ja muut ei oikein siitä pidä. Moni vanhempi myös hankkii, ettei se lapsi joudu kiusatuksi.
Ammattivalittaja taas asialla. Joka palvelee kersaansa kuin kuningasta eikä ole kertaakaan osannut sanoa sille ei. Onni, että ukkonsa on tässä suhteessa järkevämpi.
Niinhän se on, mutta vähemmän krääsää ja leluja.
Käyt lapsen kanssa läpi, että toivelistalta voi saada yhden kalliin toiveen ja sekin max. x euroa.