Lue keskustelun säännöt.
HS: Liian iso treffeille
20.09.2021 |
Linkki juttuun, valitettavasti taisi olla vaan tilaajille: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008223964.html
Jutun pointtina on valittaa siitä, että lihavat kokevat "painosyrjintää" deittailussa. Näkökulma on ilmeisesti se, että globaali kauneusihanne on keksitty tyhjästä. Erikseen vielä jossain kohtaa mainittiin, että jos on pluskokoinen, niin oikea tapa olla sitä olisi muistuttaa plus-malleja ja olla siis "kurvikas oikeista paikoista".
En ymmärrä, eikö oikeasti haastateltava tai toimittaja ole kumpikaan koskaan lukeneet niitä tutkimuksia, joiden mukaan vyötärö-lantiosuhde ja kasvojen naiselliset estrogeenin tuottamat piirteet ovat universaalisti viehättäviä?
Samoin mainitaan, että hintelät miehet saavat kuulla olevansa liian pieniä. Ihan yhtä lailla naisia viehättää testosteronin muokkaama keho.
Alkoi oikein ärsyttää, kun ilmeisesti se on SYRJINTÄÄ jos ihminen ei viehäty keskivartalolihavasta, hintelästä tai vaikka naamastaan väärältä sukupuolelta näyttävästä. Ihan yhtä vähän tähän on mahdollista itse vaikuttaa kuin seksuaaliseen suuntautumiseen!
P.s. AP on nainen, jolle hintelä mies ei ole ongelma, mutta iso kaljamaha on yksi suurimpia turn-offeja miehessä.
Kommentit (1374)
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmisillä on täällä hirveä tarve selitellä miksi eivät halya olla lihavan kanssa? Kukaan ei pakota. Ei tarvitse selittää, senkun jättää olematta. Ihmetyttää vain tämä selittely. Miksi ei voi vain myöntää , että ei pidä lihavista? Tästä selittelystä tulee vain sellainen olo, että ei halua nyöntää, että on niin pinnallinen. Miksi sitä ei voi myöntää? Miksi?
Heh, aika moni on myöntänyt, ettei seksuaalisesti pidäkään. Se on sitten mielipidekysymys, onko se pinnallista. Minusta ei ole pinnallista tunnistaa se, millaisia ihmisiä kohtaan tuntee seksuaalista vetoa. Minusta seksuaalinen kemia ei ole pinnallista, ja ihminen nyt on myös seksuaalinen olento. Paljon pinnallisempaa minusta olisi ajatella, että on ihan sama millainen toinen on, kaikki käy, millään ei ole mitään väliä.
Mutta ei minulla ainakaan ole ollut koskaan ongelmia "myöntää", että kumppanin ulkonäöllä on merkitystä. Tai että koen että omalla ulkonäölläni on merkitystä. Tai että haluan kumppanin syttyvän minusta myös fyysisesti, ei vain hienoista ajatuksistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa uskoa, että tässä keskustelussa olisi tavanomainen palstan sukupuolijakauma. Niin ihmeellisiltä kuulostavat monet ajatukset. Eihän kukaan ole väittänytkään, että kenenkään pitäisi vasten tahtoaan alkaa seurustelemaan lihavan ihmisen kanssa. Miisa vain kertoi, että lihavana deittailu tuntuu mahdottomalta, sillä pakit saa niin helposti tai sitten mahdollisuutta ei anneta ollenkaan. Mitään vaatimuksia ei asetettu. Kuka muka voi edes väittää vastaan, lukekaa täälläkin näitä kommenttejanne. En ole täysin varma siitä pidänkö itse ilmiötä syrjintänä, mutta harvaan ominaisuuteen liitetään niin paljon rinnakkaisoletuksia kuin lihavuuteen. Harva ajattelee, että kaljut tai lyhyet miehet ovat laiskoja, tyhmiä, vähän yksinkertaisia tai heillä on mielenterveysongelmia eikä heidän kanssaan voi tehdä asioita X. Harva ajattelee, että yhteiskunta ympärilläni alkaa kyseenalaistamaan minunkin älykkyyttä tai arvoani, jos valitsen puolisokseni kaljun miehen. Lihavia syrjitään ihan hemmetisti. Edelleen, kenenkään ei tarvitse seurustella yhtään kenenkään kanssa, piste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mänboobs-mies päivystää? Mites, onko pojat tsiikailleet kylillä? :D
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Jalkapäivä kumminkin unohtui, vaikka se olisi kaikkein tärkein?
Meillä on töissä yksi tuollainen sälli, tosin sillä on lyhyt tukka ja upea, punertava parta. Niin on kuin nuori jumala, mutta ne jalat! Luulin, että rintahauispellet jäi jonnekin ysärille... (Muuten äärettömän mukava ja kyvykäs mies kyllä kyseessä.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmisillä on täällä hirveä tarve selitellä miksi eivät halya olla lihavan kanssa? Kukaan ei pakota. Ei tarvitse selittää, senkun jättää olematta. Ihmetyttää vain tämä selittely. Miksi ei voi vain myöntää , että ei pidä lihavista? Tästä selittelystä tulee vain sellainen olo, että ei halua nyöntää, että on niin pinnallinen. Miksi sitä ei voi myöntää? Miksi?
Heh, aika moni on myöntänyt, ettei seksuaalisesti pidäkään. Se on sitten mielipidekysymys, onko se pinnallista. Minusta ei ole pinnallista tunnistaa se, millaisia ihmisiä kohtaan tuntee seksuaalista vetoa. Minusta seksuaalinen kemia ei ole pinnallista, ja ihminen nyt on myös seksuaalinen olento. Paljon pinnallisempaa minusta olisi ajatella, että on ihan sama millainen toinen on, kaikki käy, millään ei ole mitään väliä.
Mutta ei minulla ainakaan ole ollut koskaan ongelmia "myöntää", että kumppanin ulkonäöllä on merkitystä. Tai että koen että omalla ulkonäölläni on merkitystä. Tai että haluan kumppanin syttyvän minusta myös fyysisesti, ei vain hienoista ajatuksistani.
Pinnallista ajattelua on muun muassa se, että tekee päätöksiä sen perusteella millä uskoo saavan muiden hyväksynnän. Jos taas jättää tapailematta lihavaa (kiinnostuksesta huolimatta), koska pelkää että ei näytä enää itse coolilta sen jälkeen, on pinnallinen tai ainakin kyse on pinnallisesta käyttäytymisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä näkisin, että urheilullinen ihminen on sellainen, joka treenaa tavoitteellisesti. Se ei katso painoa.
Taas löytyi näitä yli-ihmisiä. Muut lähes missä tahansa fyysisiä suoritteita vaativassa lajissa harrastaessaan sitä tavoitteellisesti ennemmin tai myöhemmin törmäävät tosiasiaan, että lajikehitys vaatii kaikista osa-alueista huomioimista. Joihin lukeutuu ravintoarvoiltaan monipuolinen, hyvä ruokavalio, kehonhuolto, riittävä palautuminen jne. Mutta jotkut sankarit tuosta vaan treenaavat viisi kertaa viikossa tavoitteellisesti ja palautuvat kebulla ja viinereillä?
Tavoitteelliseen treenaamiseen liittyy yleensä myös aika kurinalainen, jopa vaativa luonne. Koska ihminen, joka ei ole kurinalainen, ei tahdo treenata tavoitteellisesti. Kun se tavoitteellinen treenaminen edellyttää sitä, että jos treeniohjelmassa on 10 km juoksulenkki, sinä menet juoksemaan vaikka sataisi räntää poikittain. (Itse kyllä juoksen koska hyvänsä mieluummin räntäsateessa kuin helteessä.)
Ja kurinalainen ihminen ei ole lihava. Älkääkä tulko nillittämään mistään "kilpparin vajiksesta". Kurinalainen ihminen menee lääkäriin heti jos treeni lakkaa kulkemasta ja paino alkaa nousta oudosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihava urheilullinen on oxymorooni.
Kun taas sinä olet ihan vaan moroni
t. itseään urheilulliseksi kuvaava parin juoksuaskeleen jälkeen puuskuttava taisteluelefantti.
Ai oletko sitäkin? No kyllä se juoksu siitä lähtee kun lähdet ensin vaikka pienistä pätkistä liikkeelle. Niin minäkin aloitin vuosia sitten, ensin juoksin seuraavaan risteykseen, sitten kahden ohi, kun alkoi sujua tein intervalleja, jotta sain lisää vauhtikestävyyttä jne. Jos juoksu kiinnostaa niin hyvät kengät ensin ja sitten hirveesti tsemiä! Ihan paras laji!
Sinä siis olet aloittanut kuntoilun. Hyvä, se on eri asia kuin urheilullisuus mutta vie sinua kohti urheilullisuutta. Jatka samaa rataa.
Olen eri, mutta autan työkseni täysin liikkumattomia ihmisiä kuntoilun alkuun. Asenteesi on sik*amainen ja estää monia liikkumasta. Täysin liikkumattoman ihmisen pitääkin aloittaa hyvin rauhallisesti, sillä elimistön pitää tottua. Jos aikuisen ihminen kuntoilisi monipuolisesti 3-4 kertaa viikossa, se olisi riittävä taso. Mitähän mahdat tarkoittaa urheilullisella. Tuskin olet ammattiurheilija. Tavallinen runsaastikin liikkuva kuntoilija on valovuoden päässä ammattiurheilijasta.
Jos olet ammatiksesi kuntoilussa auttava niin luulisi sinun ymmärtävän mikä ero on kuntoilijalla ja urheilullisella. Kuntoilija voi olla rapakuntoinen parantamassa kuntoaan kuntoilemalla, kuntoilija voi olla normaalikuntoinen joka ylläpitää kuntoaan kuntoilemalla. Urheilullinen on erinomaisessa kunnossa ja ylläpitää itseään paljon sunnuntaikuntoilijaa reippaamalla treenillä.
Niitä "ennakkoluuloja" ei paranna yhtään se että ladaa yritetään selittää ferrariksi.
Mä näkisin, että urheilullinen ihminen on sellainen, joka treenaa tavoitteellisesti. Se ei katso painoa.
Minä taas näen, että urheilullinen ihminen harrastaa paljon eri urheilulajeja. Hänelle voi ehdottaa lentopalloa, pyöräretkeä, sulkapallopeliä, laskettelumatkaa ja pesäpalloa tai sählyä ja urheilullinen ihminen voi mielellään lähteä noihin kaikkiin. Se ei vaadi minusta kilpaurheilua, mutta sitä, että lajit joita hän harrastaa ovat urheilua. Urheilulliset haluavat toisen urheilullisen juuri siksi, että hänen kanssa voi sitten urheilla yhdessä. Käydä siellä maastopyörälenkillä ja ehkä joka aamu maauimalassa yhdessä ja talvella lasketella Sveitsissä. Se ei vaan ei urheilullisen kanssa onnistu. He eivät halua käyttää esimerkiksi lomiaan urheilemalla.
Liikunnallinen taas tekee sitä omaa kävelylenkkiään ja käy siinä samalla kaupassa ja kantaa repussa ruuat kotiin, käy siellä kuntosalilla muutaman kerran viikossa ja pyöräilee töihin.
Kuntoileva lähtee ulos sinne lenkille kuntoilumielessä. Hän mene töihin bussilla ja autolla ja mutta häntä ei voi sanoa sohvaperunaksi, koska hän tekee kuntonsa eteen joka viikko jotain.
No sit mä olen tosi urheilullinen, kun lähden mielelläni pelaan lento- tai jalkapalloa, sulkapalloa ja vaikka tennistä. Juoksemaan ja laskettelemaan en lähde, koska ei kiinnosta. Mutta mielenkiintoinen määritelmä urheilulliselle, että on kiinnostunut kaikista lajeista ja ne luonnistuu.
Kyllä mun mielestä urheilullinen ihminen voi keskittyä vain yhteen lajiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä näkisin, että urheilullinen ihminen on sellainen, joka treenaa tavoitteellisesti. Se ei katso painoa.
Taas löytyi näitä yli-ihmisiä. Muut lähes missä tahansa fyysisiä suoritteita vaativassa lajissa harrastaessaan sitä tavoitteellisesti ennemmin tai myöhemmin törmäävät tosiasiaan, että lajikehitys vaatii kaikista osa-alueista huomioimista. Joihin lukeutuu ravintoarvoiltaan monipuolinen, hyvä ruokavalio, kehonhuolto, riittävä palautuminen jne. Mutta jotkut sankarit tuosta vaan treenaavat viisi kertaa viikossa tavoitteellisesti ja palautuvat kebulla ja viinereillä?
Kyllä mä palaudun ihan normiruualla. Mutta huonosti miinuskaloreilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hs on ihan passaa nykyään. Harmittaa kun lankesi vuoden sopimukseen, harvoin tulee luettua...
Niin on Aamulehtikin.
Mutta varsinaiseen aiheeseen palatakseni: haastattelun antanut henkilö on sopusuhtaisen kaunis ja viehättävä. Jos miehet/ketkä tahansa edelleen ihannoivat laihuutta tai palkintovaimoja, heidän kotikasvatuksensa on mennyt pahasti pieleen.
Vierailija kirjoitti:
Itse lihavana ihmisenä ihmettelen kerta toisensa jälkeen miten kauhean rajoittunutta on sulkea toinen pois treffailuseurana siksi että on lihava, jos ei edes tunne toista. Eikö sitä voi edes olla kohtelias ja jutella hetken ja yrittää tutustua siihen ihmiseen, ennen kuin teilaa toisen pelkän painon takia. Ihminen voi olla ruma ku rullatuoli ja silti olla sulle just se oikea.
Usein tuntuu siltä, että lihavuus on kamalinta mitä ihmiselle voisi tapahtua. Mulla voisi kasvaa käsi keskellä rintakehää, olla kolme korvaa ja peräpää karvainen kuin Chewbaccalla, mutta vasta jos on ylipainoa niin se on aivan ehdototon ei. Saattaisin olla ilkeä, hullu massamurhaaja mutta kunhan on painoindeksi 23 niin kaikki hyvin.
Itse en viehäty yhtään miehistä joilla on harottava pukinparta leuan alla höröttämässä, huonot hampaat tai jotka näyttävät siltä että ovat vetäneet viinaa viimeiset 20v. Samoin tupakointi on ihan no no. Tästäkin huolimatta istun kiltisti sen kahvikupin verran tutustumassa siihen ihmiseen ja päätän vasta sitten onko tässä jotain mitä katsella toisenkin kerran. Yhdestä sellaisesta tuli aviomies moneksi vuodeksi ja toisesta sukeutui suhde. Mitä olisinkaan menettänyt jos en olisi malttanut siihen ihmiseen tutustua.
Noin tietysti kannattaa tehdä, jos tietää, ettei itsellä ole isommin valinnanvaraa.
Mutta jos voi valita kahdesta miehestä joilla on identtiset henkiset ominaisuudet ja toinen miellyttää silmääsi ja toinen ei, kumman valitset?
Niinpä. Tottakai jokainen ottaa mieluiten sen ihmisen, jossa on kaikki ne ominaisuudet joita haluaa. Eikä niin, että kivan luonteen takia sietää sitten vaikkapa pahanhajuista hengitystä.
Lisäksi eri ihmisille eri ominaisuuksilla on erilainen painoarvo. Minä esim. pidän esteettisimpinä harmaita silmiä miehellä, mutta ruskeasilmäinen tuossa nyt kumminkin kiikkustuolissa istuu, koska kyseessä ei ole minulle mitenkään tärkeä asia. Mutta jos mies vaikka käyttäisi nuuskaa, en antaisi sille minkäänlaista mahdollisuutta osoittaa luonteensa hyvyyttä, vaikka mukavia nuuskankäyttäjiä tunnenkin. Syy: en koskaan voisi suudella ihmistä jonka suussa on ollut jotain niin iljettävää, ja minä tykkään suutelemisesta.
Sitten on vielä sekin juttu, että aikaa ja resursseja on rajallisesti. Eli senkään takia ei ole mitään järkeä "antaa tilaisuutta" jollekulle, joka erittäin todennäköisesti ei sovi itselle. Tämän takia ihmisten pitäisi olla tosi rehellisiä deittipalveluissa, ettei sitten treffeillä tule ikäviä yllätyksiä kun ihminen ei vastaa yhtään kuviaan tai kertomaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmisillä on täällä hirveä tarve selitellä miksi eivät halya olla lihavan kanssa? Kukaan ei pakota. Ei tarvitse selittää, senkun jättää olematta. Ihmetyttää vain tämä selittely. Miksi ei voi vain myöntää , että ei pidä lihavista? Tästä selittelystä tulee vain sellainen olo, että ei halua nyöntää, että on niin pinnallinen. Miksi sitä ei voi myöntää? Miksi?
Pinnallinen? Minä olen lihava ja olen silti sinun mittapuullasi pinnallinen, koska en olisi voinut kuvitella pariutuvani miehen kanssa, joka ei ole kaikin puolin haluttava. Kiva katsella ja kosketella, hyvännäköinen, seksikäs. En ollut hakemassa ystävää vaan ihmistä, jonka kanssa olemiseen kuuluu intohimo.
Sanon ei läskitreffeille. Jos ihminen ei osaa pitää huolta itsestään niin kuinka sitten omalta osaltaan myöskään parisuhteesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä ja muut vetoatte tähän terveyteen, koska ette voi myöntää itsellenne ja muille, että olette niin pinnallisia, että ulkonäkö on se tärkein kriteeri. Sinä P A S K AT välität mistään terveydestä tai kukaan muukaan, joka niin täällä väittää. Jos nainen on kaunis, niin lähdet treffeilke ja alat seurustelemaan, vaikka se vetäisi mäkkiä ja heseä ja ei liikkuisi ollenkaan ja polttaisi tupakkaa.
Tää on niin totta. Jokainen tuntemattomille lihaville "ihan vaan terveydestä" lässyttäjä on epärehellinen pelkuri. Ainoa syy on se, että läski on mielestänne vaan rumaa, mutta teillä ei ole selkärankaa sanoa sitä rehellisesti, joten pitää turvautua tähän terveystekosyyhyn.
Tämä on tekopyhää tuubaa, koska ette valita kenellekään muulle epäterveellisiä valintoja tekevälle, koska nämä muut valinnat ja niiden tekijät näyttävät coolilta. Kukaan ei ikinä menisi nalkuttamaan huvijahdin kannella samppanjaa juoville ihmisille että alkoholi on epäterveellistä ja auringosta saa syövän. Kukaan ei mene nalkuttamaan laihoille pikaruokaa syöville, laihoille jotka eivät syömishäiriön takia syö mitään, tupakoitsijoita paheksutaan vain selän takana, ja Suomen pyhä lehmä kuningas alkoholi - ei pahaa sanaa, juhliminen on siistiä ja jaadijaa. Kukaan ei mene nalkuttamaan loistoauton omistajalle että on epäterveellistä ihan kaikkien kannalta ajaa kahtasataa yleisillä teillä. Kukaan paitsi muutama hassu asiantuntija ei rutise somessa pitkin yötä roikkumisesta, vaikka se on terveysriski monellakin tapaa.
Koska nämä asiat ovat cooleja ja kaikki haluavat tehdä niitä. Mutta kukaan ei halua olla läski, se ei ole cool. Siksi vain läskeille nalkutetaan ja syynä käytetään terveyttä, josta ei coolien asioiden kohdalla piitata tippaakaan.
Ei omaa lehmää ojassa, en ole lihava enkä sinkku. Ärsyttää vaan epäloogisuus ja epärehellisyys.
Tämä ei pidä paikkaansa, mutta sinä tietenkin keskityt lähinnä lihavuuskeskusteluihin. On paljon ihmisiä jotka ”tuomitsevat” muitakin asioita lihavuuden lisäksi. Minä olen kirjoittanut moneen keskusteluun esimerkiksi kannabiksen 5x keuhkosyöpäriskistä tupakkaan nähden. Alkoholin vaikutuksesta syöpiin ja siitä kuinka tämä nuorten naisten viinin lipittäminen jokaisessa somekuvassa ei ole mitenkään terveellinen trendi. Sen lisäksi tämän tissivapausliikkeen kohdalla olen puhunut paljon, että itsensä suojeleminen rintasyövältä pitäisi olla etusialla, ei se, että pyritään olemaan entistä enemmän rinnat paljaana esittelemässä niitä rannalla. Olivat tai eivät seksuaalisia ruumiinosia.
Minä en koe nalkuttavani lihaville, mutta lihavuus on terveysriski. Monella tavalla. Eikä vähimpänä se mitä se haittaa suoraan ja välillisesti mielenterveydelle. Normaalipaino ei tietenkään tule olla syömishäiriön myötä saatu olotila, vaan terveellinen ruokavalio ja terve mieli ja terve keho
Laihuus ei tarkoita etteikö voisi olla pahojakin mielenterveys ongelmia, mutta aika harva todella lihava voi sanoa olevansa kokonaisvaltaisesti onnellinen, eikä kärsiä itseinhosta, häpeästä tms. Mitä nuorempi ihminen kyseessä, sitä enemmän hän kamppailee yleensä noiden asioiden kanssa. Se ei ole henkisesti helppoa olla lihava, vaikkei kukaan puhuisi muusta terveydestä mitään heille.Miksi kukaan haluaisi olla läski? Se ei tuo mitään hyvää mukanaan. Se vaikeuttaa liikkumista, se vaikeuttaa mahtumista vähän kaikkeen, vaatteisiin, autoon, tuoleihin, vessoihin ym., se vaikeuttaa itsenä kantamista, se ei muiden silmiin ole viehättävää, se aiheuttaa helposti itseinhoa, se haittaa harrastamisia,
Uskotko ihan oikeasti, että et olisi terveempi normaalipainoisena verrattuna lihavana olemiseen? Ettei mitään eroa olisi polvien kanssa? Ettei syöpäriskisi olisi pienempi, ettei unen laatusi olisi parempi? Vai etkö vaan välitä, vai etkö vain halua kuulla muiden sanovan noita asioita ääneen? Edes keskustelupalstoilla ?Kuule, jokainen läski tietää nuo asiat ihan ilman sinun saarnojasikin. Sinun ja muiden motiivi tähän saarnaasi on itsesi ylentäminen, ei läskien ihmisten auttaminen. Tunnet ylemmyyttä, kun pääset kertomaan ,miten huono ja tyhmä ja tietämätön toinen on. Puhutko samalla tavalla alkkikselke, tupakoitsijalle tai narkkarille- et varmasti puhu. Sinua ei oikeasti kiinnosta kenenkään läskin terveys, jos kiinnostaisi et puhuisi noin. Että älä nyt viitsi. Olet tekopyhä.
Minä olen valmis auttamaan. Se perusvinkki syö vähemmän kuin kulutat ei vain yleensä tunnu kelpaavan. Myötätuntokin tyrmätään, koska enhän minä voi taatusti ymmärtää, miten vaikeaa painonpudotus voi olla.
Joten?
Syö vähemmän, kuluta enemmän- mantra on kyllä huonoin "apu", minkä voi antaa. Ja jos tuon jälkeen yrität tarjota myötätuntoa, aika falskilta tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syrjinyt deittimarkkinoilla monestakin syystä. Syrjiviä seikkoja ovat olleet mm. paino, pituus, haju, puhtaus, vaatetus, älykkyysosamäärä, ikä, hiukset, pitkäaikaistyöttömyys, kasvonpiirteet...
Nyt olen hämilläni, enkö olisi saanut tehdä näin? Olisiko kaikille yrittäjille pitänyt antaa mahdollisuus tutustua minuun paremmin vai minkä näistä edellä mainituista seikoista ei olisi saanut antaa vaikuttaa?Tämä. Olen kantapään kautta oppinut, että antamalla epäviehättävänä pitämälleen ihmiselle "armoa" sahaa oksaa molempien alta. Jos jo alussa pitää joitakin toisen piirteitä häiritsevinä ja epäviehättävinä, mutta pakottaa itsensä sivuuttamaan ne, lyövät ne alkuhuuman haihduttua päin näköä.
Olin pitkään suhteessa miehen kanssa, joka oli henkiseltä yhteensopivuudelta täysi kymppi ja viihdyimme yhdessä, mutta en minä lopulta vain kokenut häntä, noh, miehenä. Jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt olla vain ystäviä, mutta kun piti muka antaa mahdollisuus ja olla tuijottamatta ulkoisia piirteitä.
Fyysinen viehättävyys on mielestäni se voima, joka kantaa yli niiden aikojen, kun elämässä on stressaavaa ja toisen hengityskin ärsyttää.
Tässä on sekin, että ihmisen täytyy voida tuntea itsensä ylpeäksi kulkiessaan kumppanin kanssa ihmisten ilmoilla. Jos et voi olla ylpeä kumppanistasi, vaan ikään kuin häpeilet sitä, ei se ole kovin hyvä parisuhteen kannalta. Ja sellainen pieni häpeily on kovin helposti olemassa, jos on tyytynyt johonkuhun jota ei pidä itse viehättävänä, mutta kun on niin mukava luonne!
Pinnallista ehkä, mutta sellaisia me ihmiset olemme. Keskustelun alussa oli juttua siitä, miten miesten iso maha ja mahtavat vaatteet kuvastivat asemaa ja vaurautta. Meillä ihmisillä on tarve näyttää muille paikkaame nokkimisjärjestyksessä, ja ulkonäöllisesti tasokas puoliso on osa sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä näkisin, että urheilullinen ihminen on sellainen, joka treenaa tavoitteellisesti. Se ei katso painoa.
Taas löytyi näitä yli-ihmisiä. Muut lähes missä tahansa fyysisiä suoritteita vaativassa lajissa harrastaessaan sitä tavoitteellisesti ennemmin tai myöhemmin törmäävät tosiasiaan, että lajikehitys vaatii kaikista osa-alueista huomioimista. Joihin lukeutuu ravintoarvoiltaan monipuolinen, hyvä ruokavalio, kehonhuolto, riittävä palautuminen jne. Mutta jotkut sankarit tuosta vaan treenaavat viisi kertaa viikossa tavoitteellisesti ja palautuvat kebulla ja viinereillä?
Tavoitteelliseen treenaamiseen liittyy yleensä myös aika kurinalainen, jopa vaativa luonne. Koska ihminen, joka ei ole kurinalainen, ei tahdo treenata tavoitteellisesti. Kun se tavoitteellinen treenaminen edellyttää sitä, että jos treeniohjelmassa on 10 km juoksulenkki, sinä menet juoksemaan vaikka sataisi räntää poikittain. (Itse kyllä juoksen koska hyvänsä mieluummin räntäsateessa kuin helteessä.)
Ja kurinalainen ihminen ei ole lihava. Älkääkä tulko nillittämään mistään "kilpparin vajiksesta". Kurinalainen ihminen menee lääkäriin heti jos treeni lakkaa kulkemasta ja paino alkaa nousta oudosti.
Ihmisellä tahtoo yleensä riittää kurinalaisuutta sellaisiin asioihin, mistä pitää. Esimerkiksi itse pidän painonnostosta ja treenaan viidesti viikossa. Tavoitteellisesti, koska haluan nostaa enemmän.
Mutta kyllä tämä vaatii sen, että muita asioita hoidan välillä vasemmalla kädellä. Esim. kämppä on välillä kaaos ja pyykkivuori valtava.
Kurinalaiset ihmisetkin väsyvät tai masentuvat. Kurinalaisille ihmisillekin sattuu onnettomuuksia, sairastumisia tai traagisia tapahtumia.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa uskoa, että tässä keskustelussa olisi tavanomainen palstan sukupuolijakauma. Niin ihmeellisiltä kuulostavat monet ajatukset. Eihän kukaan ole väittänytkään, että kenenkään pitäisi vasten tahtoaan alkaa seurustelemaan lihavan ihmisen kanssa. Miisa vain kertoi, että lihavana deittailu tuntuu mahdottomalta, sillä pakit saa niin helposti tai sitten mahdollisuutta ei anneta ollenkaan.
Kuulostaa aivan kiltti miesten kitinältä kun naunis nainen ei anna edes mahdollisuutta vaan rukkaset saman tien johonkin pinnallisuuteen perustuen. Sellasta kai se nyt vaan tuppaa olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä ja muut vetoatte tähän terveyteen, koska ette voi myöntää itsellenne ja muille, että olette niin pinnallisia, että ulkonäkö on se tärkein kriteeri. Sinä P A S K AT välität mistään terveydestä tai kukaan muukaan, joka niin täällä väittää. Jos nainen on kaunis, niin lähdet treffeilke ja alat seurustelemaan, vaikka se vetäisi mäkkiä ja heseä ja ei liikkuisi ollenkaan ja polttaisi tupakkaa.
Tää on niin totta. Jokainen tuntemattomille lihaville "ihan vaan terveydestä" lässyttäjä on epärehellinen pelkuri. Ainoa syy on se, että läski on mielestänne vaan rumaa, mutta teillä ei ole selkärankaa sanoa sitä rehellisesti, joten pitää turvautua tähän terveystekosyyhyn.
Tämä on tekopyhää tuubaa, koska ette valita kenellekään muulle epäterveellisiä valintoja tekevälle, koska nämä muut valinnat ja niiden tekijät näyttävät coolilta. Kukaan ei ikinä menisi nalkuttamaan huvijahdin kannella samppanjaa juoville ihmisille että alkoholi on epäterveellistä ja auringosta saa syövän. Kukaan ei mene nalkuttamaan laihoille pikaruokaa syöville, laihoille jotka eivät syömishäiriön takia syö mitään, tupakoitsijoita paheksutaan vain selän takana, ja Suomen pyhä lehmä kuningas alkoholi - ei pahaa sanaa, juhliminen on siistiä ja jaadijaa. Kukaan ei mene nalkuttamaan loistoauton omistajalle että on epäterveellistä ihan kaikkien kannalta ajaa kahtasataa yleisillä teillä. Kukaan paitsi muutama hassu asiantuntija ei rutise somessa pitkin yötä roikkumisesta, vaikka se on terveysriski monellakin tapaa.
Koska nämä asiat ovat cooleja ja kaikki haluavat tehdä niitä. Mutta kukaan ei halua olla läski, se ei ole cool. Siksi vain läskeille nalkutetaan ja syynä käytetään terveyttä, josta ei coolien asioiden kohdalla piitata tippaakaan.
Ei omaa lehmää ojassa, en ole lihava enkä sinkku. Ärsyttää vaan epäloogisuus ja epärehellisyys.
Tämä ei pidä paikkaansa, mutta sinä tietenkin keskityt lähinnä lihavuuskeskusteluihin. On paljon ihmisiä jotka ”tuomitsevat” muitakin asioita lihavuuden lisäksi. Minä olen kirjoittanut moneen keskusteluun esimerkiksi kannabiksen 5x keuhkosyöpäriskistä tupakkaan nähden. Alkoholin vaikutuksesta syöpiin ja siitä kuinka tämä nuorten naisten viinin lipittäminen jokaisessa somekuvassa ei ole mitenkään terveellinen trendi. Sen lisäksi tämän tissivapausliikkeen kohdalla olen puhunut paljon, että itsensä suojeleminen rintasyövältä pitäisi olla etusialla, ei se, että pyritään olemaan entistä enemmän rinnat paljaana esittelemässä niitä rannalla. Olivat tai eivät seksuaalisia ruumiinosia.
Minä en koe nalkuttavani lihaville, mutta lihavuus on terveysriski. Monella tavalla. Eikä vähimpänä se mitä se haittaa suoraan ja välillisesti mielenterveydelle. Normaalipaino ei tietenkään tule olla syömishäiriön myötä saatu olotila, vaan terveellinen ruokavalio ja terve mieli ja terve keho
Laihuus ei tarkoita etteikö voisi olla pahojakin mielenterveys ongelmia, mutta aika harva todella lihava voi sanoa olevansa kokonaisvaltaisesti onnellinen, eikä kärsiä itseinhosta, häpeästä tms. Mitä nuorempi ihminen kyseessä, sitä enemmän hän kamppailee yleensä noiden asioiden kanssa. Se ei ole henkisesti helppoa olla lihava, vaikkei kukaan puhuisi muusta terveydestä mitään heille.Miksi kukaan haluaisi olla läski? Se ei tuo mitään hyvää mukanaan. Se vaikeuttaa liikkumista, se vaikeuttaa mahtumista vähän kaikkeen, vaatteisiin, autoon, tuoleihin, vessoihin ym., se vaikeuttaa itsenä kantamista, se ei muiden silmiin ole viehättävää, se aiheuttaa helposti itseinhoa, se haittaa harrastamisia,
Uskotko ihan oikeasti, että et olisi terveempi normaalipainoisena verrattuna lihavana olemiseen? Ettei mitään eroa olisi polvien kanssa? Ettei syöpäriskisi olisi pienempi, ettei unen laatusi olisi parempi? Vai etkö vaan välitä, vai etkö vain halua kuulla muiden sanovan noita asioita ääneen? Edes keskustelupalstoilla ?Kuule, jokainen läski tietää nuo asiat ihan ilman sinun saarnojasikin. Sinun ja muiden motiivi tähän saarnaasi on itsesi ylentäminen, ei läskien ihmisten auttaminen. Tunnet ylemmyyttä, kun pääset kertomaan ,miten huono ja tyhmä ja tietämätön toinen on. Puhutko samalla tavalla alkkikselke, tupakoitsijalle tai narkkarille- et varmasti puhu. Sinua ei oikeasti kiinnosta kenenkään läskin terveys, jos kiinnostaisi et puhuisi noin. Että älä nyt viitsi. Olet tekopyhä.
Minä olen valmis auttamaan. Se perusvinkki syö vähemmän kuin kulutat ei vain yleensä tunnu kelpaavan. Myötätuntokin tyrmätään, koska enhän minä voi taatusti ymmärtää, miten vaikeaa painonpudotus voi olla.
Joten?
Syö vähemmän, kuluta enemmän- mantra on kyllä huonoin "apu", minkä voi antaa. Ja jos tuon jälkeen yrität tarjota myötätuntoa, aika falskilta tuntuu.
Ilmaista rasvaimuako sitten pitäisi tarjota?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä näkisin, että urheilullinen ihminen on sellainen, joka treenaa tavoitteellisesti. Se ei katso painoa.
Taas löytyi näitä yli-ihmisiä. Muut lähes missä tahansa fyysisiä suoritteita vaativassa lajissa harrastaessaan sitä tavoitteellisesti ennemmin tai myöhemmin törmäävät tosiasiaan, että lajikehitys vaatii kaikista osa-alueista huomioimista. Joihin lukeutuu ravintoarvoiltaan monipuolinen, hyvä ruokavalio, kehonhuolto, riittävä palautuminen jne. Mutta jotkut sankarit tuosta vaan treenaavat viisi kertaa viikossa tavoitteellisesti ja palautuvat kebulla ja viinereillä?
Tavoitteelliseen treenaamiseen liittyy yleensä myös aika kurinalainen, jopa vaativa luonne. Koska ihminen, joka ei ole kurinalainen, ei tahdo treenata tavoitteellisesti. Kun se tavoitteellinen treenaminen edellyttää sitä, että jos treeniohjelmassa on 10 km juoksulenkki, sinä menet juoksemaan vaikka sataisi räntää poikittain. (Itse kyllä juoksen koska hyvänsä mieluummin räntäsateessa kuin helteessä.)
Ja kurinalainen ihminen ei ole lihava. Älkääkä tulko nillittämään mistään "kilpparin vajiksesta". Kurinalainen ihminen menee lääkäriin heti jos treeni lakkaa kulkemasta ja paino alkaa nousta oudosti.
Ihmisellä tahtoo yleensä riittää kurinalaisuutta sellaisiin asioihin, mistä pitää. Esimerkiksi itse pidän painonnostosta ja treenaan viidesti viikossa. Tavoitteellisesti, koska haluan nostaa enemmän.
Mutta kyllä tämä vaatii sen, että muita asioita hoidan välillä vasemmalla kädellä. Esim. kämppä on välillä kaaos ja pyykkivuori valtava.Kurinalaiset ihmisetkin väsyvät tai masentuvat. Kurinalaisille ihmisillekin sattuu onnettomuuksia, sairastumisia tai traagisia tapahtumia.
Mikään onnettomuus tai traagisuus ei väistämättä lihota, ellei se ainoa coping-menetelmä ole ruoan ahtaminen suuhun. Tai jos on niin tyhmä, että luulee voivansa syödä yhtä paljon vaikka ei liikkuisikaan.
Treenaaminen ei voi olla tavoitteellista, ellei siihen liity asianmukainen syöminen. Koska silloin sabotoi koko ajan niitä tuloksiaan sillä huonolla syömisellä. Menee hyvä treeni haaskuun.
Vierailija kirjoitti:
Liian iso treffeille
Pluskokoisen naisen on paljon muita vaikeampaa päästä treffeille, sanoo 29-vuotias Miisa Asikainen. Myös lihavuustutkijan mukaan painosyrjintä on deittimaailmassa arkipäivää.
Sanna Huolman HS
3:00 | Päivitetty 7:58
OLISI hauskaa lähteä sunnuntaina brunssille jonkun ihanan tyypin kanssa, Miisa Asikainen saattaa miettiä viikonlopun lähestyessä.
Aika tavallinen haave monelle, joka etsii kumppania tai treffiseuraa. Ensitapaamisen paikka on yhä useammin deittisovellus. Uusi ihminen lähettää viestin, tutustutaan. Päätetään, että jutellaan brunssilla lisää. Treffit sovittu!
Asikaiselle treffejä ei kuitenkaan tule. Hänen kokemuksensa mukaan pluskokoinen nainen on deittimaailmassa näkymätön.
Jos hän lähettää viestin ihmiselle, jonka kanssa sovellus hänet yhdistää, hän ei saa vastausta. Usein toinen poistaa hänet ”matcheistaan”. Näin Asikainen itse tilannetta kuvailee.
Asikainen uskoo, että sivuutetuksi tuleminen liittyy kokoon, sillä hoikempana treffejä ja seurustelusuhteita on ollut.
Miisa Asikainen, 29, on tamperelainen somevaikuttaja ja vaatesuunnittelija, joka työskentelee markkinoinnin parissa. Hän kertoo sosiaalisen median kanavissaan kestävästä muodista, kehopositiivisuudesta ja sinkkuelämästään.
Eräässä loppukesän Tiktok-videossaan Asikainen sanoi sen suoraan: ylipainoisena deittailu on Suomessa mahdotonta.
Miisa Asikainen on ollut sinkkuna runsaan vuoden ajan. Harvat treffit ovat jääneet yhteen tapaamiseen. KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS
MONI jakaa kokemuksen Asikaisen kanssa, selvisi HS:n verkkokyselystä.
Kysyimme lukijoilta, millaisia painoon liittyviä deittailukokemuksia heillä on. Vastauksia tuli noin sata, enemmistö naisilta.
Moni ylipainoinen sanoo, että deittailu ja baareissa käyminen on jättänyt itsetuntoon pysyvän loven. Vaikka itse olisi sujut painonsa kanssa, tuntuu pahalta, että muut arvioivat kiinnostavuutta ihmisenä koon perusteella, kertoo kyselyyn vastannut 28-vuotias nainen.
Pluskokoinen saa treffeillä suorasukaisia laihdutusvinkkejä ja arvostelua ulkonäöstään. Moni on tullut torjutuksi kokonsa takia ja saanut kuulla, että on muuten mukava, mutta liian pyöreä.
Jutussa käytetyt sitaatit ovat otteita niiden vastaajien kokemuksista, jotka ovat jättäneet kyselyyn yhteystietonsa.
”Ihminen voi olla alkoholisti, narsisti, psykopaatti, väkivaltainen tai ihan vaan ilkeä ihminen, mutta moni näistä ominaisuuksista paljastuu vasta pitkällä viiveellä. Lihava taas voi olla mitä hienoin ihminen, mutta hänelle ei anneta ulkonäön takia mahdollisuutta.” Mies, 42
”Vastaan tulee myös niitä, joille ylipaino on seksuaalinen fetissi, mutta seurustelua ylipainoisen kanssa vastustetaan, koska pelätään muiden reaktioita siitä, ettei muka saanut parempaa ja joutui tyytymään ylipainoiseen kumppaniin.” Nainen, 37
Niin siis kelpaako hänelle yhtä lihava?
Vierailija kirjoitti:
En jaksa uskoa, että tässä keskustelussa olisi tavanomainen palstan sukupuolijakauma. Niin ihmeellisiltä kuulostavat monet ajatukset. Eihän kukaan ole väittänytkään, että kenenkään pitäisi vasten tahtoaan alkaa seurustelemaan lihavan ihmisen kanssa. Miisa vain kertoi, että lihavana deittailu tuntuu mahdottomalta, sillä pakit saa niin helposti tai sitten mahdollisuutta ei anneta ollenkaan. Mitään vaatimuksia ei asetettu. Kuka muka voi edes väittää vastaan, lukekaa täälläkin näitä kommenttejanne. En ole täysin varma siitä pidänkö itse ilmiötä syrjintänä, mutta harvaan ominaisuuteen liitetään niin paljon rinnakkaisoletuksia kuin lihavuuteen. Harva ajattelee, että kaljut tai lyhyet miehet ovat laiskoja, tyhmiä, vähän yksinkertaisia tai heillä on mielenterveysongelmia eikä heidän kanssaan voi tehdä asioita X. Harva ajattelee, että yhteiskunta ympärilläni alkaa kyseenalaistamaan minunkin älykkyyttä tai arvoani, jos valitsen puolisokseni kaljun miehen. Lihavia syrjitään ihan hemmetisti. Edelleen, kenenkään ei tarvitse seurustella yhtään kenenkään kanssa, piste.
Pituus tai kaljuuntuminen ovat asioita, joihin ei voi juurikaan itse vaikuttaa. Vertaus siten ontuu.
Minä olen valmis auttamaan. Se perusvinkki syö vähemmän kuin kulutat ei vain yleensä tunnu kelpaavan. Myötätuntokin tyrmätään, koska enhän minä voi taatusti ymmärtää, miten vaikeaa painonpudotus voi olla.
Joten?