Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
HS: Liian iso treffeille
20.09.2021 |
Linkki juttuun, valitettavasti taisi olla vaan tilaajille: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008223964.html
Jutun pointtina on valittaa siitä, että lihavat kokevat "painosyrjintää" deittailussa. Näkökulma on ilmeisesti se, että globaali kauneusihanne on keksitty tyhjästä. Erikseen vielä jossain kohtaa mainittiin, että jos on pluskokoinen, niin oikea tapa olla sitä olisi muistuttaa plus-malleja ja olla siis "kurvikas oikeista paikoista".
En ymmärrä, eikö oikeasti haastateltava tai toimittaja ole kumpikaan koskaan lukeneet niitä tutkimuksia, joiden mukaan vyötärö-lantiosuhde ja kasvojen naiselliset estrogeenin tuottamat piirteet ovat universaalisti viehättäviä?
Samoin mainitaan, että hintelät miehet saavat kuulla olevansa liian pieniä. Ihan yhtä lailla naisia viehättää testosteronin muokkaama keho.
Alkoi oikein ärsyttää, kun ilmeisesti se on SYRJINTÄÄ jos ihminen ei viehäty keskivartalolihavasta, hintelästä tai vaikka naamastaan väärältä sukupuolelta näyttävästä. Ihan yhtä vähän tähän on mahdollista itse vaikuttaa kuin seksuaaliseen suuntautumiseen!
P.s. AP on nainen, jolle hintelä mies ei ole ongelma, mutta iso kaljamaha on yksi suurimpia turn-offeja miehessä.
Kommentit (1374)
Tässäkin tapauksessa todennäköisesti naisen omat tavoitteet miehen suhteen on liian korkealla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
--- turvauduin syömiseen selviytymiskeinona, --- alkoholista tuli ystävä ja auttaja ---
Lihavuus on seurausta mielenterveyden ja elämänhallinnan ongelmista. Kun se alkoholi tulee vielä rinnalle helpottamaan oloa, niin ei tarvitse kunnolla kohdata sitä, mitä on tehnyt ja tekemässä itselleen. Sen lisäksi, että alkoholin juominen voi kerryttää kiloja, se turruttaa tunteet ja vie siten motivaation muutokseen, itsensä auttamiseen.
Voi että, ihan psykologi- ravitsemusterapeutti tuli kertomaan viisauksiaan tänne. Ja että.låskeillä on vielä alko- ongelma- unohdit syyttää läskejä tulvista, vitsauksista ja heinäsirkoista! Kommenttisi ja,muut vastaavat täällä ei kerro kuin teistä itsestänne- projisoitte omaa pahaa oloanne läskeihin. Låskithän on bykyään ainut ihmisryhmä, jota saa vaoaasti mäiskiä kuka vaan ja missä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin tapauksessa todennäköisesti naisen omat tavoitteet miehen suhteen on liian korkealla!
Ohohohohhhohhhhooo! Niin, naisethan ei saa asettaa miehille mitään vaatimuksia, ei mitään, koskaan. Pitää riittää, että on gigulit. Ja läskilke pitää kelvata mikä vaan mies, joka vaan alentuu läskin ottamaan, ja rumille ja vanhoilke ja tavallisen näköisille naisille myös!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monia keskusteluja kun lukee juuri tähän aiheeseen liittyen, niin huomaa yleensä aina saman kaavan: lihavat puhuvat vaikka mustan valkeaksi, kuin suostuvat myöntämään, että 1) lihavuus ei ole ok eikä siitä tarvitse pitää ja 2) syy on itsessä, eikä kenessäkään muussa. Totuuden kieltäminen, itsesääli ja itsepetos tässä ihmisryhmässä on jotain aivan uskomatonta.
Faktahan on, että lihavuus johtuu tasan laiskuudesta, sairauksista tai huonosta elämänhallinnasta, mutta jotenkin aina keksitään jotain höpöhöpöjuttuja ja uskotellaan itselle, että on TÄYSIN NORMAALIA painaa 20-vuotiaana sen 100 kg.
Jodelissa joku oli loukkaantunut, kun lääkäri oli ottanut puheeksi painonpudotuksen ja kertonut, miten se lihavuus vaikuttaa terveyteen. "KyLLä Minä mieLeni PahOITin".
Tätä suuntaa, kun jatketaan, niin saadaan ihan kotimainen sarja telkkariin, jossa 200 kiloiset ihmiset eivät pääse sängystä ylös ja hautausurakoitsijat tekevät XL-hauta-arkkuja LAPSILLE.
Mut hei, normalisoidaan lihavuus ja hyi yhteiskunta, kun ette pidä meitä haluttavina. SUN SYY!
Lihavuus on OK, ihan siinä missä kaikenlaiset muutkin ulkoiset asiat ja terveyteen liittyvät jutut, kuten tupakointi, ryyppääminen, kasvisten syömättömyys, liika suolan saanti.
Harva suomalainen on terve, ei meillä juuri kukaan syö tai elä kovin terveellisesti. 1/5 syö tarpeeksi kasviksia, noin 35 prosenttia liikkuu tarpeeksi jne. Suurin osa kuolee elintapasairauksiin.
Meillä on tutkimusta, että lihavuuteen todellakin vaikuttaa moni asia, kaikki tästä yhteiskunnasta, ruuan saatavudeesta, sairaudet ja geeneistä lähtien, mutta toki myös ne omat elintavat. Se nyt vaan on fakta, koita ymmärtää.
Monessa tapauksessa sen riskin luo ne elintavat, ei rasvakudos itsessään kaikkea selitä. Toki rasvakudos nostaa kropan tulehdusta, mutta alustavien tutkimusten mukaan vasta BMI +35 jälkeen alkaa itse lihavuus olla terveyshaitta. Tätä on totta kai vaikea tutkia, koska isolla osalla lihavista on huonot elintavat, mutta pikku hiljaa alkaa enemmän olla dataa aiheesta.
Aivan. Tämä vahvisti juuri kirjoittamani 100%
Uhriutuminen, itsepetos - check
Mustan valkoiseksi puhuminen - check
Selitykset ja länkytykset - check
Muiden syyttely - check
Mites olisi, jos ihan oikeasti katsoisi sinne peiliin? Lihavuus ei ole ok, enkä ymmärrä, miksi aina vedetään muut asiat (kuten tupakointi) mukaan? Ja aina perustelut, että "harva suomalainen nyt on muutenkaan terve". Joten mitä? Koska suomalaiset ovat jo valmiiksi sairas kansa, niin se jotenkin tekee ylensyömisestä hyväksyttävämmän? Miten ne kaksi asiaa liittyvät toisiinsa? Miten Pekan pitkäaikaissairaus vaikuttaa siihen, että Pirjon pitää syödä pullaa joka päivä.
Tottakai lihavuuteen vaikuttaa moni tekijä, mutta ihan nyt turha selitellä sitä loputtomiin. Kyllä se on jokaisen valinta, syökö sen hamppariaterian pluskokoisena ja jälkkärit päälle, vaikka millaiset syyt siellä taustalla on.
Siis kerrotko nyt vielä, miksi lihavuus ei ole OK? S
Se on vaan läskiä, mulla on elämässä kumppani, ihana työ, tutkinnot kasassa, kivoja harrastuksia, tarpeeksi rahaa, kaikki kunnossa, vaikka olen lihava.
Syön varmaan vähintään 800 gramma kasviksia/hedelmiä/marjoja päivässä, harrastan liikuntaa, veriarvot ja verenpaine kunnossa. En siis aktiivisesti koe, että pitäisi nopeasti heti pudottaa kaikki paino. Kyllä se siitä ehkä laskee hitaaaasti, mutta ylipainon puolella tulen aina olemaan.
Yhäkin, ei kaikki lihavat ylensyö aina ja koko ajan, muutenhan he vaan jatkaisivat lihomistaan loputtomiin.
Se pointti on se, että kun kerran teette tästä TERVEYSasian, niin miksi hitossa ette sitten ole huolissanne normaalipainoisten syömisestä tai liikkumattomuudesta?
Se on ihan suoraa stigmaa ja anti-fat kuraa, koska ei se ole terveydestä sun kaltaisilla kiinni, selkeesti ei se kiinnosta pätkääkään, jos kyseessä on 55 kiloinen ykköstyypin diabeetikko tai epäterveesti elävä normipainoinen.
Kyllä. Tunnetustihan niitä sairauksia ja vaivoja on eniten normaalipainoisilla. Eiku.
Enkä tee tästä edes TERVEYSasiaa (se on vain yksi aspekti) vaan ihan sellaisen asian, että ottaa päähän se, että koko ajan joka lehdessä ja somessa ja telkkarissa jatkuvaa ulinaa lihavilta ihmisiltä asiasta X Y ja Z ja kuinka se on muiden vika. Sitä ei vaan jaksa enää kuunnella sitä muiden syyllistämistä, uhriutumista ja itsensä jatkuvaa esiin tuomista. Nyt viimeisinpänä tuo, että kehdataan syyttää muita SYRJINNÄSTÄ, jos joku ei tunne vetoa lihavaan. Tuolla on vähemmistöjä, joita oikeasti syrjitään, mutta tämä ENEMMISTÖ jaksaa vaan olla jatkuvasti äänessä, kuinka heitä nyt vaan kohdellaan aina ja koko ajan väärin. Kuitenkin suurin osa on hyvin etuoikeutettuja yksilöitä, joilla käytännössä kaikki, mitä voi toivoa vrt. monet muut maat. Ja silti se loputon ulina.
Jotenkin se lihavuuden tuputus ja "hyväksykää minut tällaisena kuin olen" kääntyy itseään vastaan. Jos olet sinut itsesi kanssa, niin miksi tämä kaikki haloo päivästä toiseen.
LUE SE JUTTU.
Syrjintää ei ole se, että ei tunne vetoa. Se on täysin ookoo, mutta artikkelissa ei puhuttu siitä tai preferensseistä sanallakaan.Se, että tekee olettamuksia painon perusteella esimerkiksi ihmisestä, hänen luonteesta ja elintavoista on painosyrjintää.
Halutaan urheilullinen nainen, mutta ei kelpaa urheilullinen lihava nainen. Syrjintää.
Halutaan itsestään huolta pitävä, mutta lihava ei kelpaa.
Kommentoidaan ikävästi painoa, haukutaan valaaksi, ollaan töykeitä - jälleen syrjintää, hyvin kaukana siitä, että ei tunne vetoa lihavaan.
Lihava voi monella kelvata seksiin tai pikku salaisuudeksi, mutta ei kehdata julkisesti deittailla - se on esimerkki yhteiskunnassa olevasta "läskivihasta", syrjää kaipa sekin.
Miten tarkasti preferenssit pitää määritellä, ettei se olisi syrjintää. Miksi on ok sanoa, että haluaa urheilullisen naisen, mutta ei, että haluaisi urheilullisen, hoikan naisen? Vai onko se ok sanoa, että haluaa urheilullisen hoikan naisen? Jos se ei ole ok, niin miksi saa sanoa, että haluaa urheilullisen naisen? Eikö se ole sohvaperunanaisten syrjintää? Vähemmistö kansasta on normaalipainoista ja liikkuu niin, että sen voisi sanoa olevan urheilullista
Et ymmärtänyt lukemaasi, mutta eihän sitä aina.
Jos hoikkuus on keskeinen kriteeri, niin eikö se kannattaisi tuhauttaa ulos treffi-ilmoituksessa sellaisenaan? Ei niin, että kyllähän sinä muuten, mutta kun minä päättelen, että sinä olet passiviinen, laiska, liikuntakyvytön, terveydestä piittaamaton, jolle ruoka näyttelee liian merkittävää roolia. Kas kun kuka tahansa ennalta vieras ihminen voi olla kaikkea tuota, ulkomuodosta riippumatta. Lihava voi taas olla päinvastainen, mutta on vaan laihdutusprojektinsa lähtöviivoilla saatuaan kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitobalanssiin.
Ymmärsitkö nyt?
No käy sen matkansa loppuun, niin on sitten samalla viivalla muiden kanssa?
Sama kuin alkaisi seurustella ihmisen kanssa, jolla suuria suunnitelmia päästä eroon peliriippuvuudestaan. Näytöt vaan kehiin, niin harkitaan sitten. Lihominen on harvoin aiheutunut ns aidoista lääketieteellisistä syistä. Useimmiten lihominen on vain yli äyräiden paisunutta lohtusyömistä eikä muuta.
Ja jos ihminen on sen luonteinen, että reagoi vaikeuksiin lakkaamalla välittämästä itsestään, eihän se ole kovin houkuttelevaa sekään. Plus että harva ylipainoinen on viehättävä.
Hienoa, että myönsit tuon ulkonäköasian, varmaan ensimmöinen täällä. Tuon muun soopan voit jatkossa unohtaa,. Jos nainen olisi kaunis, niin pskat väl7ttäisit kövisikö hön terapuassa ja söisi masennuslääkkeitä rai röökaisi tai joisi viinaa. Lopetrakaa jo tämän terveyden ja hyvinvounnin taakse piiloutuminen, kun se ei pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, että myönsit tuon ulkonäköasian, varmaan ensimmöinen täällä. Tuon muun soopan voit jatkossa unohtaa,. Jos nainen olisi kaunis, niin pskat väl7ttäisit kövisikö hön terapuassa ja söisi masennuslääkkeitä rai röökaisi tai joisi viinaa. Lopetrakaa jo tämän terveyden ja hyvinvounnin taakse piiloutuminen, kun se ei pidä paikkaansa.
Varmaan jonkin seksisuhteen kohdalla ei ketään kiinnostakaan, onko kumppanilla mielenterveys tasapainossa, tupakoiko tämä tai juoko joka toinen päivä. Silloin pelataan ulkonäöllä, tai no, joskus myös helppoudella sen ulkonäön sijaan.
Mutta kun aletaan miettiä parisuhteeseen ryhtymistä, niin ajatellaan jonkin verran myös sitä, millaiseksi arki toisen kanssa muodostuu, millaiselta tulevaisuus näyttää esim. viiden vuoden päästä, olisiko tuosta toisesta kelvolliseksi kasvattajaksi lapsilleni.
Sairaalloisen ylipainoisen kanssa ei välttämättä uskalla toivoa voivansa harrastaa yhdessä, eikä hänen välttämättä tahdo olevan vastuussa perheen ruokahuollosta. Olenko kumppanini omaishoitaja viiden vuoden päästä? Onko hän edes elossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todennäkösesti tuoki nuori neiti sais silti baarista helpommin nukkumiskavereita ku mies. Ja vaikka se mies ois yhtä komea ku Hugh Grant tai Benedict Cumberbatch.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, että myönsit tuon ulkonäköasian, varmaan ensimmöinen täällä. Tuon muun soopan voit jatkossa unohtaa,. Jos nainen olisi kaunis, niin pskat väl7ttäisit kövisikö hön terapuassa ja söisi masennuslääkkeitä rai röökaisi tai joisi viinaa. Lopetrakaa jo tämän terveyden ja hyvinvounnin taakse piiloutuminen, kun se ei pidä paikkaansa.
Varmaan jonkin seksisuhteen kohdalla ei ketään kiinnostakaan, onko kumppanilla mielenterveys tasapainossa, tupakoiko tämä tai juoko joka toinen päivä. Silloin pelataan ulkonäöllä, tai no, joskus myös helppoudella sen ulkonäön sijaan.
Mutta kun aletaan miettiä parisuhteeseen ryhtymistä, niin ajatellaan jonkin verran myös sitä, millaiseksi arki toisen kanssa muodostuu, millaiselta tulevaisuus näyttää esim. viiden vuoden päästä, olisiko tuosta toisesta kelvolliseksi kasvattajaksi lapsilleni.
Sairaalloisen ylipainoisen kanssa ei välttämättä uskalla toivoa voivansa harrastaa yhdessä, eikä hänen välttämättä tahdo olevan vastuussa perheen ruokahuollosta. Olenko kumppanini omaishoitaja viiden vuoden päästä? Onko hän edes elossa?
Voi ei, minä valitsin kumppaniksi miehen, jolla on parantumaton perussairaus. En osaa sanoa onko hän elossa 5 vuoden päästä, tai tuleeko minusta omaishoitaja. Nämä tosin tuskin realisoituvat hänen sairautensa vuoksi, mutta leikkaushoitoja ja kuntoutusjaksoja on varmaan luvassa ennemmin tai myöhemmin. Minun silmääni hän on komea ja sehän on pääasia. En tosin sitä komeutta huomannut ennen kuin tutustuin ja rakastuin hänen persoonaansa.
Usein mietin säälien kuinka paljosta hyvästä moni ihminen jää paitsi ennakkoasenteensa vuoksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onko tämä epäsuosittu mielipide, mutta mielestäni esim lihava saa etsiä laihaa kumppania. Ei tarvitse mitään "on sullakin isot luulot itsestäsi", eiköhän henkilö itse tiedä mihin on lähtenyt.
Minulla on kielellinen erityisvaikeus, kommunikoisin mieluummin ilmein ja elein. Silti kehtasin salaa vaatia itselleni ns normaalisti puhuvan miehen. En noin lahjakasta olisi tarvinnut (saa työssään koko ajan kehuja puhetaidostaan) mutta ainakin on joku jolta kysyä apua tekstiviestien kirjoittamiseen. Mies taas kertoi että oli halunnut naisen joka ei tupakoi ja juo ainakaan paljon alkoholia (en juo ollenkaan). Hän itse oli tupakoinut aiemmin, alkoholia käyttää nykyäänkin viikottain. Muilta osin ollaan aika samanlaisia, mitä nyt mies aamulla äkäinen ja minä pirteä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin tapauksessa todennäköisesti naisen omat tavoitteet miehen suhteen on liian korkealla!
Ohohohohhhohhhhooo! Niin, naisethan ei saa asettaa miehille mitään vaatimuksia, ei mitään, koskaan. Pitää riittää, että on gigulit. Ja läskilke pitää kelvata mikä vaan mies, joka vaan alentuu läskin ottamaan, ja rumille ja vanhoilke ja tavallisen näköisille naisille myös!
Ei kun se olisi ihan kohtuullista, että lihavalle naiselle kelpaa yhtä lihava mies. Jos tavoittelee vain selvästi itseään parempikuntoisia, niin onko ihme ettei deittejä löydy? Ja se on silloin ihan oma häpeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Liian iso treffeille
Pluskokoisen naisen on paljon muita vaikeampaa päästä treffeille, sanoo 29-vuotias Miisa Asikainen."Onko pluskokoisia naisia merkittävästä enemmän kuin miehiä vai eikö pluskokoiset kelpuuta toisiaan treffeille?
THL:n tilastojen mukaan pluskokoisille naisille kyllä pitäisi riittää pluskokoisia miehiä.
Taitaa olla niin, että pluskokoiset painosyrjivät toisiaan.
Ihan turha vierittää syytä muiden niskoille, jos pluskokoiset eivät edes itse ole kiinnostuneet muista pluskokoisista.
Eli Hesarin juttu kuivui kokoon, kun pluskokoiset eivät edes kelpuuta toisiaan treffeille. :)
Noinhan siinä pääsi käymään. Pluskokoiset painosyrjivät toisiaan ja vika on jonkun muun kuin heidän. :)
Noin se aina on, vikaa ei nähdä itsessä.
Miksi pluskokoiset painosyrjivät toisiaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
44 sivua selittelyä. Mä haluaisin, että joku lihava tulisi ketjuun ja vain myöntäisi rehellisesti, että on lihava, koska on laiska tai syönyt liikaa ja itsehillintä puuttuu. Mutta ei. Aina nämä samat selitykset ja uhriutumiset. On se ihme ja kumma, että yli 50 %:lla suomalaisesta väestöstä on kaikilla joku täysin validi syy ja selitys, miksi he ovat ylipainoisia. Ja kuinka heillä ei ole mitään kykyä vaikuttaa itse asiaan. Ja kuinka se on nyt vaan jonkun muun vika. Aina.
Ollaanko me luettu samaa palstaa? Täällä on useampikin kertonut olevansa ylipainoinen ja sen olevan hänen yksityisasiansa. Useampi on kertonut olleensa joskus ylipainoinen ja laihtuneensa.
Minä olin ylipainoinen raskauden jälkeen koska olin raskauden loppuvaiheessa syönyt liikaa kulutukseen nähden. En liikkunut viimeiseen pariin kuukauteen juuri yhtään -oli märkää, kylmää ja pimeää, kävely sattui lantioon, en ollut enää töissä. Söin tylsyyteen ja kroppa oli muutenkin kuin tynnyri niin en välittänyt. Painon pudottamisessa meni luulemaani pidempään, en ollut osannut ottaa huomioon vauvan sitovuutta ja valvomisen aiheuttamaa väsymystä kun luulin, että kilot lähtee heti.
Mitä sitten? En silti ole täällä dumaamassa muita ihmisiä, oli he laihoja tai lihavia. Tyhmiä, ilkeitä ja ylimielisiä ihmisiä inhoan kyllä ihan avoimesti. Kumpihan kertoo ihmisen luonteesta enemmän, se että on jossain tilanteessa epäonnistunut painonhallinnassa vai se että on palstalla rageava vihaaja?
No niin, eli syiden kyseenalaistaminen on siis heti dumaamista? Eli kaikki kritiikki otetaan vaan suoraan itseensä. Selvä. En kyllä vihaa ketään, mutta avoimesti ihmettelen, että mikä homman nimi: väestö vaan paisuu ja paisuu, mutta syynä ei ole koskaan se, mitä sitä itse suuhunsa pistää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kuulemma kiinnosta, mitä muut ajattelee jne ja lihavuus on ihan ok, mutta kiinnostaa kuitenkin sen verran, että pitää tulla puolustelemaan, kertomaan elämäntarinoitaan ja tekosyitä, miksi juuri itse on ylipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
44 sivua selittelyä. Mä haluaisin, että joku lihava tulisi ketjuun ja vain myöntäisi rehellisesti, että on lihava, koska on laiska tai syönyt liikaa ja itsehillintä puuttuu. Mutta ei. Aina nämä samat selitykset ja uhriutumiset. On se ihme ja kumma, että yli 50 %:lla suomalaisesta väestöstä on kaikilla joku täysin validi syy ja selitys, miksi he ovat ylipainoisia. Ja kuinka heillä ei ole mitään kykyä vaikuttaa itse asiaan. Ja kuinka se on nyt vaan jonkun muun vika. Aina.
Ollaanko me luettu samaa palstaa? Täällä on useampikin kertonut olevansa ylipainoinen ja sen olevan hänen yksityisasiansa. Useampi on kertonut olleensa joskus ylipainoinen ja laihtuneensa.
Minä olin ylipainoinen raskauden jälkeen koska olin raskauden loppuvaiheessa syönyt liikaa kulutukseen nähden. En liikkunut viimeiseen pariin kuukauteen juuri yhtään -oli märkää, kylmää ja pimeää, kävely sattui lantioon, en ollut enää töissä. Söin tylsyyteen ja kroppa oli muutenkin kuin tynnyri niin en välittänyt. Painon pudottamisessa meni luulemaani pidempään, en ollut osannut ottaa huomioon vauvan sitovuutta ja valvomisen aiheuttamaa väsymystä kun luulin, että kilot lähtee heti.
Mitä sitten? En silti ole täällä dumaamassa muita ihmisiä, oli he laihoja tai lihavia. Tyhmiä, ilkeitä ja ylimielisiä ihmisiä inhoan kyllä ihan avoimesti. Kumpihan kertoo ihmisen luonteesta enemmän, se että on jossain tilanteessa epäonnistunut painonhallinnassa vai se että on palstalla rageava vihaaja?
No niin, eli syiden kyseenalaistaminen on siis heti dumaamista? Eli kaikki kritiikki otetaan vaan suoraan itseensä. Selvä. En kyllä vihaa ketään, mutta avoimesti ihmettelen, että mikä homman nimi: väestö vaan paisuu ja paisuu, mutta syynä ei ole koskaan se, mitä sitä itse suuhunsa pistää.
nimittely (s o t a n o r s u, manaatti, maetisaekki jne) on mielestäni dumaamista. Kuten on myös niiden kommenttien totaalinen sivuuttaminen joissa kirjoittaja on pohtinut omaa lihomistaan juuri toivomallasi tavalla. Eri mieltä? Ai siksi kun kirjoittaja on kokenut, että ylipainonsa on yksityisasia ja hänellä on siitä huolimatta oikeus asialliseen kohteluun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, että myönsit tuon ulkonäköasian, varmaan ensimmöinen täällä. Tuon muun soopan voit jatkossa unohtaa,. Jos nainen olisi kaunis, niin pskat väl7ttäisit kövisikö hön terapuassa ja söisi masennuslääkkeitä rai röökaisi tai joisi viinaa. Lopetrakaa jo tämän terveyden ja hyvinvounnin taakse piiloutuminen, kun se ei pidä paikkaansa.
Varmaan jonkin seksisuhteen kohdalla ei ketään kiinnostakaan, onko kumppanilla mielenterveys tasapainossa, tupakoiko tämä tai juoko joka toinen päivä. Silloin pelataan ulkonäöllä, tai no, joskus myös helppoudella sen ulkonäön sijaan.
Mutta kun aletaan miettiä parisuhteeseen ryhtymistä, niin ajatellaan jonkin verran myös sitä, millaiseksi arki toisen kanssa muodostuu, millaiselta tulevaisuus näyttää esim. viiden vuoden päästä, olisiko tuosta toisesta kelvolliseksi kasvattajaksi lapsilleni.
Sairaalloisen ylipainoisen kanssa ei välttämättä uskalla toivoa voivansa harrastaa yhdessä, eikä hänen välttämättä tahdo olevan vastuussa perheen ruokahuollosta. Olenko kumppanini omaishoitaja viiden vuoden päästä? Onko hän edes elossa?
Voi ei, minä valitsin kumppaniksi miehen, jolla on parantumaton perussairaus. En osaa sanoa onko hän elossa 5 vuoden päästä, tai tuleeko minusta omaishoitaja. Nämä tosin tuskin realisoituvat hänen sairautensa vuoksi, mutta leikkaushoitoja ja kuntoutusjaksoja on varmaan luvassa ennemmin tai myöhemmin. Minun silmääni hän on komea ja sehän on pääasia. En tosin sitä komeutta huomannut ennen kuin tutustuin ja rakastuin hänen persoonaansa.
Usein mietin säälien kuinka paljosta hyvästä moni ihminen jää paitsi ennakkoasenteensa vuoksi
Kukahan rodunjalostaja mendele tätäkin miinustaa? Ei ei! Ei saa vakiintua perussairaan kanssa! Ei saa rakastua ihmisen luonteeseen! Minä vastustan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
--- turvauduin syömiseen selviytymiskeinona, --- alkoholista tuli ystävä ja auttaja ---
Lihavuus on seurausta mielenterveyden ja elämänhallinnan ongelmista. Kun se alkoholi tulee vielä rinnalle helpottamaan oloa, niin ei tarvitse kunnolla kohdata sitä, mitä on tehnyt ja tekemässä itselleen. Sen lisäksi, että alkoholin juominen voi kerryttää kiloja, se turruttaa tunteet ja vie siten motivaation muutokseen, itsensä auttamiseen.
Monesti näin, ja ne ongelmat ei poistu sormia napsauttamalla kun vaan päättää että hei enpä enää syökään liikaa ku oon läski. Oliskin niin helppoa.
Mutta mä olen onnistunut ja moni muukin on, kyllä se mahdollista on.
Aikuisella ihmisellä on myös vapaus ottaa riskejä, esim. ylipainon/alkoholin/tupakan/jne. terveysriskit. Niiden seurauksista on vaan sitten myös itse vastuussa ja se pitää kestää, myös se ettei välttämättä ole vastakkaisen sukupuolen toivelistan kärjesssä. Valinnoilla on hintansa.
Sen tietysti ymmärtää, että tuntuu epäreilulta, ettei pääse ulkonäkökriteerien ohi osoittamaan, mitä annettavaa olisi kumppanina, mutta ei elämä ole reilua.
Ja tulihan tässä artikkelissa myös hintelien miesten painosyrjintä. Ei mullekaan sori vaan kelpaisi itseäni pienempi mies, lyhyempi kyllä jos on habaa kantaa mut sänkyyn, mutta en kestäisi olla se, joka kantaa miehen sänkyyn...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, että myönsit tuon ulkonäköasian, varmaan ensimmöinen täällä. Tuon muun soopan voit jatkossa unohtaa,. Jos nainen olisi kaunis, niin pskat väl7ttäisit kövisikö hön terapuassa ja söisi masennuslääkkeitä rai röökaisi tai joisi viinaa. Lopetrakaa jo tämän terveyden ja hyvinvounnin taakse piiloutuminen, kun se ei pidä paikkaansa.
Varmaan jonkin seksisuhteen kohdalla ei ketään kiinnostakaan, onko kumppanilla mielenterveys tasapainossa, tupakoiko tämä tai juoko joka toinen päivä. Silloin pelataan ulkonäöllä, tai no, joskus myös helppoudella sen ulkonäön sijaan.
Mutta kun aletaan miettiä parisuhteeseen ryhtymistä, niin ajatellaan jonkin verran myös sitä, millaiseksi arki toisen kanssa muodostuu, millaiselta tulevaisuus näyttää esim. viiden vuoden päästä, olisiko tuosta toisesta kelvolliseksi kasvattajaksi lapsilleni.
Sairaalloisen ylipainoisen kanssa ei välttämättä uskalla toivoa voivansa harrastaa yhdessä, eikä hänen välttämättä tahdo olevan vastuussa perheen ruokahuollosta. Olenko kumppanini omaishoitaja viiden vuoden päästä? Onko hän edes elossa?
Voi ei, minä valitsin kumppaniksi miehen, jolla on parantumaton perussairaus. En osaa sanoa onko hän elossa 5 vuoden päästä, tai tuleeko minusta omaishoitaja. Nämä tosin tuskin realisoituvat hänen sairautensa vuoksi, mutta leikkaushoitoja ja kuntoutusjaksoja on varmaan luvassa ennemmin tai myöhemmin. Minun silmääni hän on komea ja sehän on pääasia. En tosin sitä komeutta huomannut ennen kuin tutustuin ja rakastuin hänen persoonaansa.
Usein mietin säälien kuinka paljosta hyvästä moni ihminen jää paitsi ennakkoasenteensa vuoksi
Kukahan rodunjalostaja mendele tätäkin miinustaa? Ei ei! Ei saa vakiintua perussairaan kanssa! Ei saa rakastua ihmisen luonteeseen! Minä vastustan!
*Mengele
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, että myönsit tuon ulkonäköasian, varmaan ensimmöinen täällä. Tuon muun soopan voit jatkossa unohtaa,. Jos nainen olisi kaunis, niin pskat väl7ttäisit kövisikö hön terapuassa ja söisi masennuslääkkeitä rai röökaisi tai joisi viinaa. Lopetrakaa jo tämän terveyden ja hyvinvounnin taakse piiloutuminen, kun se ei pidä paikkaansa.
Varmaan jonkin seksisuhteen kohdalla ei ketään kiinnostakaan, onko kumppanilla mielenterveys tasapainossa, tupakoiko tämä tai juoko joka toinen päivä. Silloin pelataan ulkonäöllä, tai no, joskus myös helppoudella sen ulkonäön sijaan.
Mutta kun aletaan miettiä parisuhteeseen ryhtymistä, niin ajatellaan jonkin verran myös sitä, millaiseksi arki toisen kanssa muodostuu, millaiselta tulevaisuus näyttää esim. viiden vuoden päästä, olisiko tuosta toisesta kelvolliseksi kasvattajaksi lapsilleni.
Sairaalloisen ylipainoisen kanssa ei välttämättä uskalla toivoa voivansa harrastaa yhdessä, eikä hänen välttämättä tahdo olevan vastuussa perheen ruokahuollosta. Olenko kumppanini omaishoitaja viiden vuoden päästä? Onko hän edes elossa?
Voi ei, minä valitsin kumppaniksi miehen, jolla on parantumaton perussairaus. En osaa sanoa onko hän elossa 5 vuoden päästä, tai tuleeko minusta omaishoitaja. Nämä tosin tuskin realisoituvat hänen sairautensa vuoksi, mutta leikkaushoitoja ja kuntoutusjaksoja on varmaan luvassa ennemmin tai myöhemmin. Minun silmääni hän on komea ja sehän on pääasia. En tosin sitä komeutta huomannut ennen kuin tutustuin ja rakastuin hänen persoonaansa.
Usein mietin säälien kuinka paljosta hyvästä moni ihminen jää paitsi ennakkoasenteensa vuoksi
Kukahan rodunjalostaja mendele tätäkin miinustaa? Ei ei! Ei saa vakiintua perussairaan kanssa! Ei saa rakastua ihmisen luonteeseen! Minä vastustan!
Ehkä tätä miinustaa joku, jonka mielestä perussairaus ja itse hankittu ylipaino, josta ei halutakaan päästä eroon, ovat eri asioita. Lisäksi kirjoittaja sanoi, että mies on hänen silmäänsä hyvännäköinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Liian iso treffeille
Pluskokoisen naisen on paljon muita vaikeampaa päästä treffeille, sanoo 29-vuotias Miisa Asikainen."Onko pluskokoisia naisia merkittävästä enemmän kuin miehiä vai eikö pluskokoiset kelpuuta toisiaan treffeille?
THL:n tilastojen mukaan pluskokoisille naisille kyllä pitäisi riittää pluskokoisia miehiä.
Taitaa olla niin, että pluskokoiset painosyrjivät toisiaan.
Ihan turha vierittää syytä muiden niskoille, jos pluskokoiset eivät edes itse ole kiinnostuneet muista pluskokoisista.
Eli Hesarin juttu kuivui kokoon, kun pluskokoiset eivät edes kelpuuta toisiaan treffeille. :)
Noinhan siinä pääsi käymään. Pluskokoiset painosyrjivät toisiaan ja vika on jonkun muun kuin heidän. :)
Noin se aina on, vikaa ei nähdä itsessä.
Miksi pluskokoiset painosyrjivät toisiaan?
Siinähän painosyrjivät tai tekevät mitä tahansa. Toki turha on sen jälkeen ulista, kun ei treffiseuraa brunsseille löydy. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Liian iso treffeille
Pluskokoisen naisen on paljon muita vaikeampaa päästä treffeille, sanoo 29-vuotias Miisa Asikainen."Onko pluskokoisia naisia merkittävästä enemmän kuin miehiä vai eikö pluskokoiset kelpuuta toisiaan treffeille?
THL:n tilastojen mukaan pluskokoisille naisille kyllä pitäisi riittää pluskokoisia miehiä.
Taitaa olla niin, että pluskokoiset painosyrjivät toisiaan.
Ihan turha vierittää syytä muiden niskoille, jos pluskokoiset eivät edes itse ole kiinnostuneet muista pluskokoisista.
Eli Hesarin juttu kuivui kokoon, kun pluskokoiset eivät edes kelpuuta toisiaan treffeille. :)
Noinhan siinä pääsi käymään. Pluskokoiset painosyrjivät toisiaan ja vika on jonkun muun kuin heidän. :)
Noin se aina on, vikaa ei nähdä itsessä.
Miksi pluskokoiset painosyrjivät toisiaan?
Heh flashback siihen sinkkuelämää-kohtaukseen kun kaksi lyhyttä, kaljuuntuvaa homomiestä sokkotreffaa toisensa "sori tästä ei tule mitään". :D
Alue: Aihe vapaa
Paksureitisestä po.