Mikä yksinkertainen oivallus teki elämästäsi parempaa?
Itse lopetin ruokakaupassa ravaamisen.
Kävin ennen ruokakaupassa päivittäin, ostin jotain kivaa mitä sillä hetkellä sattui tekemään mieli. Leipää, uutuuksia, herkkuja, kalliita juttuja, mitä sattuu.
Nykyään käyn kaupassa kerran viikossa ja ostan vain ne, mitä oikeasti tarvitsen.
Tulokset: Kauppalasku pienentynyt HUOMATTAVASTI. Kuukaudessa ruokaan menee 80e, jää rahaa paljon muuhunkin :) Ruokailut säännöllistyneet ja järkevöityneet, syön terveellisemmin enkä napostele.
Suosittelen.
Muita vinkkejä?
Kommentit (178)
[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 07:24"]
En enää koskaan päivitä FB:ssa statustani. FB:tä voi käyttää vallan mainiosta päivittämättä ikinä statusta. Vapauttava oivallus. Oivalsin tämän noin 3 vuotta sitten.
[/quote]
Älä edes ole Facessa tai muutenkaan Somessa. Niin ajanhukkaa.
ja se valittu perhe on muuten sosiologian termi. Wikipedia kun ei sattumoisin edusta inhimillisen tiedon huippua.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 18:57"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 18:47"]
Voin hyvin dumpata elämästäni ikävät ihmiset. Jos jonkun seurasta tulee huono fiilis, adios!
[/quote]
Tämä on ihan kiva siihen päivään saakka kun
a) huomaat, että sulla ei ole enää yhtään kaveria, joka olisi aina miellyttänyt sinua juuri oikealla tavalla, eli olet yksin
b) joku hyvä ystäväsi jättää sinut, koska sinulla oli huono päivä ja sanoit sammakon
Mua inhottaa se, että joillekin ihmiset ovat kertakäyttöisiä.
[/quote]Näin on ! Joskus on huonoja päiviä tai jopa huono kausi, oikea ystävä jaksaa odottaa. Koska eiköhän sulla itselläki niitä huonoja kausia ole. Ei sellane dumppaaminen dumppaamisen perään ( ystävien) ole järkevää. Herää joku päivä yksin, ja vituttaa että meni katkaseen välit. kausia tulee ja niitä menee.Ystävät pysyy.
itselleni suurin oivallus oli, että voin itse muuttaa sisäistä puhettani myönteiseen suuntaan. ja se muutti koko elämänlaatuni paljon paremmaksi, ajan kanssa.
virheitä ei kannata pelätä koska niistä juuri oppii. ja kritiikin kohdalla kannttaa keskittyä siihen, kuinka tästedes parannan suoritustani niin ettei tällaista kritiikkiä tule, ainakaan isosti.
Tämän hyvän ja hauskasti ilmaistun toteamuksen luin tältä palstalta (vapaasti muotoiltuna, en löytänyt alkuperäistä viestiä tähän hätään):
On niitä ihmisiä, jotka osaa varautua kaikkeen ja niitä, jotka ei mihinkään. Toinen paskoo housuunsa ja elämä jatkuu housujen vaihtamisen jälkeen. Toinen paskoo housuihin, muttei olekaan housuja mihin vaihtaa, eikä pyykinpesukonetta tai pesuainetta, eikä muuten verhojakaan ikkunassa ja naapuri näkee yhyy.
Kuvasti aika hyvin omaa ajatusmaailmaa. Kaikkeen pitää osata varautua ja vaikkei olisikaan varautunut, valittaminen ja surkuttelu ei vie ketään eteenpäin. Itse upposin aiemmin aivan liikaa itsesääliin sen sijaan, että olisin tehnyt jotakin konkreettista ongelman ratkaisemiseksi. Nyt tartun suoraan vaan ongelmaan kiinni liittyi se sitten laskuihin tai mihin hyvänsä, enkä yritä sysätä vastuuta ongelmistani muiden harteille. Raha-asiat yritän suunnitella tulevaisuutta ajatellen, enkä elä liikaa hetkessä ("hups menikin ravintolaan 200e noh kerrankos tässä eletään").
Tuolle inhottavalle viisastelijalle tässä perheasiassa: jos oikeasti olisit asiaan perehtynyt, tietäisit, että on olemassa myös käsite "valittu perhe". Ainakin mun lukioaikana asiaa käsiteltiin ihan siellä psykologian tunneilla, että ei ole tuulesta temmattu juttu. Valittu perhe on yleensä juurikin ystävien muodostama tukiverkosto, joka on rinnastettavissa perinteisempään "perhe" -käsitteeseen.
Ja itsellä ei tule mitään syvällisempää oivallusta tähän hätään mieleen (ja moni hyvä juttu todettu jo useammassakin kommentissa, mitäpä sitä toistelemaan). Ainut riemastuttava havainto lähiaikoina taisi olla se pikaruokapaikkojen ketsuppikupin leviäminen... :D
Elämä on sinua varten, tee siitä sellainen kuin itse haluat. Päästä irti menneestä, anna anteeksi kaikille. Älä häpeä itseäsi. Ole hyvä itsellesi ja muille.
Se mihin keskityn, se vahvistuu, eli kannattaa pyrkiä positivisiin ajatuksiin ja tekoihin. Usein mietin päätöksiä ja tekemisiä siltä kantilta, että jos tämä olisikin elämän viimeinen päivä.
[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 07:24"]
En enää koskaan päivitä FB:ssa statustani. FB:tä voi käyttää vallan mainiosta päivittämättä ikinä statusta. Vapauttava oivallus. Oivalsin tämän noin 3 vuotta sitten.
[/quote]
a) en itse jaa statustani niiden kanssa, jotka eivät itse ikinä päivitä.
b) jos kaikki tekisivät kuten sinä, koko FB olisi turha. Ai niin, niinhän se alkaa jo ollakin, koska juuri kukaan ei enää päivitä statuksiaan.
Minulla oli elämässä vaikea aika jolloin olin tosi masentunut. Tuntui, että ympärillä olevilla ihmisillä kaikilla meni tosi hyvin. Minua helpotti sen havaitseminen, että kaikilla on elämässä jokin vaikea asia. Yhdellä se on lapsettomuus, toisella hirvittävä työstressi, kolmannella parisuhteen ongelmat, neljännellä sairas lapsi. Jokaisella on ristinsä kannettavana eikä ne asiat aina näy ulospäin. Ei kannata olla kenellekään kateellinen tämän elämäntilanteesta, kun ei tiedä, mitä se ihminen oikeasti käy läpi.
Helpotti kun oivalsin seuraavan sitaatin olemassa olon: "On vaikeaa olla nainen, kun miehet ovat niin tyhmiä".
[quote author="Vierailija" time="05.11.2014 klo 15:27"]
Tuolle inhottavalle viisastelijalle tässä perheasiassa: jos oikeasti olisit asiaan perehtynyt, tietäisit, että on olemassa myös käsite "valittu perhe". Ainakin mun lukioaikana asiaa käsiteltiin ihan siellä psykologian tunneilla, että ei ole tuulesta temmattu juttu. Valittu perhe on yleensä juurikin ystävien muodostama tukiverkosto, joka on rinnastettavissa perinteisempään "perhe" -käsitteeseen.
Ja itsellä ei tule mitään syvällisempää oivallusta tähän hätään mieleen (ja moni hyvä juttu todettu jo useammassakin kommentissa, mitäpä sitä toistelemaan). Ainut riemastuttava havainto lähiaikoina taisi olla se pikaruokapaikkojen ketsuppikupin leviäminen... :D
[/quote]
Tälle vielä inhottavammalle nilviäiselle, voinko siis kutsua työkavereitani valituksi perheeksi? Se perinteinen perhe minulla on jo...
Ketään on täysin turhaa yrittää auttaa väkisin, erityisesti alkoholistia.
Tajusin, että olen loppujen lopuksi onnellisempi ilman salarakastani.
Että menneisyys ei vaikuta nykyelämääni, jos en itse anna sille sijaa.
Että joskus ihmiset jotka kysyvät minulta vastausta olisivat itse asiassa usein todella kykeneviä keksimään sen itsekin jos vai kysyisin enkä heti säntäisi itse sitä selvittämään.
Montakin:
Ihmiset on enemmän samanlaisia kuin erilaisia, siis miehet ja naisetkin. Tämä oivallus helpotti monta asiaa.
Ei kukaan jaksa miettiä sinun elämääsi niin paljon kuin sinä itse, turha siis vatvoa muiden mielipiteitä.
Ajanhukkaa olla jostain miehen pornonkatsomisesta mustis. Voi katsoa itsekin ja todeta, ettei se ole yhtään mitään, vaikka kiihottaisikin.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 18:52"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 18:38"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 18:36"]
Että minulla ei ole velvollisuutta olla lapsuudenperheeni kanssa tekemisissä. Veri ei velvoita.
[/quote]
Saman olen oivaltanut. Ihana vapaus! Senkin olen oivaltanut että perhe voi olla myös muuta kuin se perinteinen, verisukulaisten muodostama yhteisö. Perheen voi rakentaa itse. Hyvät ystävät voivat myös olla perhe.
[/quote]
Hyvät ystävät toki tärkeitä, mutta perhettäsi he eivät ole. Perheen saat puolison ja kenties lasten avulla.
[/quote]
on se sille, on termikin: valittu perhe. suosittelen, minullakin on sellainen.