Kertokaa toimivia säästövinkkejä, kun talossa on pari teini-ikäistä suursyömäriä!
Olisin kiitollinen toimivista vinkeistä. Teen jo nyt isoja annoksia, mutta teinipojat myös syövät paljon. Itse syön ehkä kolmanneksen siitä määrästä. Leivän leivon jo itse, tai ostan -60% alesta, kuten lihaakin. Pakistan aktiivisesti, ja ”tähteet” upotan esim leipätaikinaan tai munakasrullaan. Jos en yhtään katso kulutusta, ruokaan menee n 700€/kk, mutta koska palkastani ei jää laskujen jälkeen käytettäväksi ruokaan kuin 300€kk sisältäen hygieniatuotteet, niin ajattelin kysyä vinkkejä täältä.
Sienessä on käyty, suppiksista tulee ensi viikolla kastiketta, soppaa ja piirakkaa.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakkaa ap nyt ensimmäiseksi nimittelemästä lapsiasi suursyömäreiksi, jos tosiaan syövät n. kolmella eurolla päivässä. Sitten mietit, miksei sinulla ole varaa ruokkia lapsiasi. Hae ammattiapua, soita sosiaalityöntekijälle, jonka kanssa voitte yhdessä miettiä tilannettasi. Se, että mammat täällä huutelevat, että tee mannapuuroa, osta lohi, jätä noutolattet ostamatta, ei auta tilannettasi yhtään!
Mille ihmeen sosiaalityöntekijälle? Jos ei ole rahaa, ei ole.
ohis
Etkö ole tosiaan ikinä kuullut sosiaalityöntekijöistä? Niitä työskentelee mm. lastensuojelussa ja toimeentulotukipuolella. Joillakin on ihan oma sosiaalityöntekijä, jonka kanssa voi ratkoa elämänhallinnan ongelmia, tai vaikeita elämäntilanteita, kuten erotilanteita. Ja ap kertoi käyvänsä palkkatöissä, miksei palkkatöissä käyvällä ihmisellä sitten ole rahaa? Minne ne rahat oikein menevät? Sitä ap ei avaa yhtään. Ei se niin mene, että vain todetaan, että rahaa ei ole. Miksei ole?
Ei kaikki ole oikeutettuja tukiin.
Sille on aina syy, jos Suomessa täytyy nähdä nälkää. Tyypillisimmät syyt ovat liian kallis asunto, te- tai typ- toimenpiteistä kieltäytyminen tai se, että yrittää pitää kiinni luottotiedoistaan velkaannuttuaan hillittömästi. Mikään näistä ei ole syy pitää lasta nälässä. Sosiaalityöntekijä selvittää syyn ja antaa ohjeet kuinka toimia, että asia korjaantuu.
Moni yrittäjä on joutunut ahdinkoon koronan takia. Eikä saa tukia.
Luettelin tyypillisimmät. Yrittäjäkin on oikeutettu tt-tukeen, tietyin ehdoin.
Vaihda sisäfilee halvempiin välikyljyksiin ja Kuhan sijaan myös kirjolohi on ok.
Älä osta uusia verhoja vaan ruokaa.
Pojat keräämään marjoja! Älä yksin raada.
Vierailija kirjoitti:
Pojat keräämään marjoja! Älä yksin raada.
Sekä kauppaan ja laittamaan ruokaa.
Maksaako lasten isä asiaankuuluvaa elatusta lapsilleen?
Annos eurolla -kirjan voi lainata kirjastosta, siinä on hyviä reseptejä.
300 euroa hygieniatuotteineen on aika vähän kolmelle ihmiselle, joista kaksi on suursyömäriä.
Sinun täytyy todennäköisesti vaihtaa niitä halvimpiakin lihoja kuivattuihin papuihin. Kierrä eri etnisiä kauppoja, joista etsit halvat isot säkit. Samoin sieltä saa yleensä tomaattimurskaa isossa purkissa ja riisiä isossa säkissä pilkkahintaan. Ne pavut, riisit yms. kannattaa pakastaa noin viikon verran, niin mahdolliset tuholaiset kuolevat.
Kiertele vielä ihmeessä omakotialueilla, ja ota lahjoituskoreista omenoita syötäväksi, kuivattavaksi ja pakastettavaksi.
Ruokaviikko voisi näyttää tältä:
aamiainen ( joka päivä) puuroa( halvempaa kuin leipä), itse kerättyjä marjoja, keitetty/paistettu muna ( halvempaa kuin leikkele), hummusta itse keitetyista kik-herneistä, porkkana ( halvempaa kuin kurkku, paprika tai tomaatti)
Lounas koulussa. Kerro lapsille, että lounasta olisi hyvä santsata, juoda 2-3 lasillista maitoa, syödä leipää runsaasti
Välipala: kuivattuja omenakiekkoja, marjapuuroa
Päivällinen:
Maanantaina sieniruoka,
tiistaina papuruoka,
keskiviikkona linssiruoka kuten linssimuhennos ja riisiä,
torstaina hernekeitto ( syksyllä kasviskeittoa ja joulun jälkeen hankit kinkkua 2-3 euroa/kg pakkaseen vuoden tarpeiksi) ja pannukakku
Perjantaina halpaa kalaa kuten silakkafileistä tehtyjä tomaattisilakoita
lauantaina papuruoka( tortillat pavuilla) ja jauheliharuoka ( makaronilaatikko, jauhelihakastike), josta korvaat puolet soijarouheella
sunnuntaina liharuoka(kinkkukiusaus) ja munakas
Hernekeittoa ei yms ei tarvitse joka kerran keittää erikseen. Voit tehdä samalla kertaa isossa kattilassa tai kahdessa pienemmässä esim. kolmesta pussista herneitä. Sitten osan syötte ja osan pakastatte.
Kannatta myös miettiä, että miten hygieniakustannuksia saisi pienemmäksi. Viime aikoina on puhuttu pyykinpesusta hevoskastanjoilla. Löytäisitkö niitä?
Jos on oikeasti rahapula, niin sitten paikalliseen leipäjonoon /EU-ruokaa hakemaan.
Aterioita kannattaa täydentää bulkilla: halvinta spagettia (0,39€/kg), kaalisalaattia (kaali-omenasalaatti, kastikkeena öljy-etikka-vesi tms supersimppeli). Keitä perunoita aina "liikaa" ja paista ylimääräiset paistinpannulla+grillimausteella maustettuna. Pyttipannutyyppisesti voi tehdä niinkin, että keitetyt juurekset sinne paistinpannulle myös - grillimausteella sitä on ennenkin saatu teinit syömään (jos ei ole grillimaustetta, niin pippuri+paprika+kurkuma+ehkä vähän chiliä). Kilo perunoita maksaa halvimmillaan nyt 0,59€/kg (irtolaarista).
Riisiä, bulkkilisäkkeenä paistettua riisiä (eli jääkaappikylmä riisi kuumalle paistinpannulle, mausteita maun mukaan ja kaikki mahdolliset kasvistenjämät (kypsät) sekaan pieninä palasina.
Idea siis on, että jos on haarukalla syötävää ruokaa, niin sen varsinaisen ruuan lisäksi on AINA tarjolla tuota täyttävää bulkkia. Vaikka sitten ketsupin kera, halvin ketsuppi 0,49€/pullo Prismassa (ja Lidliläiset voi kertoa, kuinka paljon halvemmalla löytyy sieltä). Ketsupissa tomaatti on kuumennettu ja lykopeeni on paremmin hyödynnettävissä kuin kypsentämättömissä tomaateissa.
Ohjeistat tiukasti, että päivän proteiineja pyritään syömään koulussa - sielläkin voi olla säännöstely käynnissä, ei välttämättä auta.
No mistä sitten sitä? Kananmunat, halvin eläinproteiinin lähde, ja usein ylipäätään halvin proteiininlähde. Linssit, pavut ja herneet kuivatuotteina ovat edullisimmasta päästä, niitä kannattaa täydentää viljatuotteilla: spagettia ja chili sin carnea, riisiä ja kikhernecurryä, valkoisia papuja tomaattikastikkeessa "paahtoleivän" kanssa.
Tortillalätyt: niihin käy täytteeksi mikä tahansa, kunhan on tomaattikastiketta ja ripasu (huom! ripaus) juustoa. Tai siltä se ainakin tuntuu. Perunaa ja tomaattikastiketta ja juustoa. Makaroonia (sarvipasta eli se perinteinen makaroonilaatikkopasta), tomaattikastiketta, hitunen tonnikalaa ja juustoa.
Juustona kaikkein halvin bulkkijuusto.
Kyttää Matsmartin/Fiksuruuan tarjontaa, osta VAIN jos saat ilmaisen postituksen. Kuivatavara säilyy huomattavasti pidempään kuin parasta ennen (no, sen tiesitkin). Nyt oli esimerkiksi vegemajoneesi 0,50€/purkki. Joo, vegemajoneesia? No, en sitä kolmellakympillä ostanut, mutta muutaman purkin. Jää niistä vielä ne lasipurkitkin säilöntää varten,
Eiköhän se hampurilaisen välissä maistu ihan samalta kuin tavallinenkin (hampurilainen=halpa sämpylä, itse paistettu jauheliha/kasvispihvi, juustoviipale, jotain vihreää näön vuoksi ja ketsuppia ja majoneesia), ranskikset joko kaupan halvimpia pakasteranskiksia tai itsetehtyjä (jos keittää perunasuikaleita ensin hetken vedessä, antaa sitten kuivua ne suikaleet höyryten ja sen jälkeen pistää uuniin pellille öljyllä valellen ja suolaa päälle, niin ne on ihan ookoo ranskalaisvivahteisia lisäkeperunoita, kestää ketsuppiin dippaamisen).
Älä osta mitään, mitä teinit eivät syö. Pois heitetty ruoka on kaikkein kalleinta.
Jos saat ilmaiseksi jotain, mieti, miten saat sen hyödynnettyä niin, että siitä tulee suurin säästö. Avomaankurkkuja - maustekurkkuja, sinappikurkkusalaattia vai leivänpäällisiä? Kesäkurpitsa - hillo, fritterit, uunikasvikset? Omenaa - hilloa, kuivattuja omenaviipaleita, piirakkaa vai aamupalalle hedelmätarjontaa? Mikä menee teillä kaupaksi ja mikä korvaa jotain ostettavaa.
Haluaisin tietää, missä nuo myyttiset etniset kaupat sijaitsevat? Ne, mistä saa halvalla tai normikauppoja edullisemmin papuja, riisiä, nuudeleita, soijakastiketta... Kotikaupungissani (ihan keskikokoinen Etelä-Suomessa) tuollaista ei ole, ja kauempaa käytynä säästöt helposti katoavat matkustuskustannuksiin.
Teinit suunnittelevat itse, mitä haluavat syödä. Käyvät itse kaupassa. Tekevät itse ruuan. Sinä annat rahaa ja pyydät vaihtorahat ja kuitin.
Eiköhän se siitä. Alkaa enemmän kouluruoka maistua.
Miksi kaikki täällä hakee säästövinkkejä. Määräänsä enempää ei voi säästää, mutta tuloja voi nostaa rajattomasti. Miksette siis keskity jälkimmäiseen, sen jälkeen kun kulutus on tolkun tasolla.
Syömistä ei myöskään kannata pitää harrastuksena, kuten moni tuntuu (ja näyttää) nykyään tekevän. Nykyihmiset syövät hurjasti yli tarpeen, ja tuntuu olevan tabu puhua kohtuudesta. Kuinka paljon ”suursyömäriä” kuuluu ruokkia? Joka tunti? Joka puoli tuntia? Teinihormonit saavat kyllä olon tuntumaan jatkuvasti nälkäiseltä mutta siitäkin on ihan OK jutella, että ruoka-aikojen välillä juodaan vettä ja on ihan normaalia tottua tuntemaan hiukan nälkää ennen kuin on seuraava ateria tarjolla.
Syöväthän teinit varmasti kunnolla koulussa? Aamulla kunnollinen aamupala. Ei mitään muroja vaan puuroa, marjoja, leipää ja vaikkapa kananmunaa, ihan hotellityyliin. Reilu koululounas ja kotona sitten hyvä päivällinen ja iltapalaksi jotain pientä. Kyllä sillä elävät teinitkin.
Käytä tähän aikaan vuodesta sitä, mikä on halvinta: kaalia, juureksia, perunoita. Jos mahdollista, niin kaikkea ilmaista myös, kuten omenoita, jos niitä sillä seudulla on joillakin liikaa.
Kirjolohia on usein syksyllä halvalla. Vaikka kilohinta on korkeampi kuin lenkkimakkaralla, yhdestä kympin kalasta voi tehdä useamman aterian, jolloin yhden annoksen hinta ei ole kovin suuri.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki ole oikeutettuja tukiin.
Kyllä ovat. Kaikki ovat oikeutettuja tukiin. Kaikille tuet myönnetään samoin ehdoin. Se että ei täytä tuen myöntämisen perusteita, ei tarkoita ettei olisi oikeutettu tukeen. Oikeus tukeen on ja jos tilanne muuttuu niin sitä tukea saa.
Se että onko oikeus tukeen ja saako tukea ovat eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Syömistä ei myöskään kannata pitää harrastuksena, kuten moni tuntuu (ja näyttää) nykyään tekevän. Nykyihmiset syövät hurjasti yli tarpeen, ja tuntuu olevan tabu puhua kohtuudesta. Kuinka paljon ”suursyömäriä” kuuluu ruokkia? Joka tunti? Joka puoli tuntia? Teinihormonit saavat kyllä olon tuntumaan jatkuvasti nälkäiseltä mutta siitäkin on ihan OK jutella, että ruoka-aikojen välillä juodaan vettä ja on ihan normaalia tottua tuntemaan hiukan nälkää ennen kuin on seuraava ateria tarjolla.
1980-luvulla yläasteikäiset pojat (=teinit) vetelivät koulussa aivan järkyttäviä määriä sapuskaa. Yhdellä lautasella oli perunoita kukkurallinen ja siihen kastiketta, ja toisella lautasellisella oli kukkurallinen salaattia ja muita lisäkkeitä - siis kaksi normaalikokoista ruokalautasta. Tähän lisäksi pino leipää (ei yhtä tai kahta vaan viisi-kuusi palaa) ja kolme lasillista maitoa. Ja kun kääntyivät poikittain aurinkoa vasten, ei kyllä varjoa jäänyt, niin laihoja olivat. Ja kun nuo muutenkin tunsi: söivät aamulla ison lautasellisen puuroa, neljä leipäviipaletta juustolla tai leikkeleellä ja pari kuppia kahvia sokerilla ja maidolla höystettynä. Ja vielä omena varmuuden vuoksi. Välipala (lounaan ja iltaruuan välillä) oli tyyliin kaksi jättimäistä kotitekoista pullaa, pari lasia mehua, näkkileipää voilla ja banaani. Ja sitten se iltaruoka oli vaikkapa kaksi vadillista kaalilaatikkoa, kulhollinen puolukkasurvosta ja puolikas reikäleipää voilla voideltuna. Ja kolme-neljä lasia maitoa.
Minusta tuo oli paljon silloin, ja minusta tuo määrä on paljon nytkin. Eivätkä olleet mitään poikkeuksia, vaan enemmistö pojista jossain vaiheessa söi noin paljon.
Aamupala; puuroa ja munaa.
Lounas koulussa.
Illallinen: omelettia, ilmaista leipää haet jätesäkillisen leipäjonosta. Päälle voita. Nyt saa ilmaiseksi säkkikaupalla omenoita; tee niistä hilloa puuroon. Samoin sieniä saa ilmaiseksi omelettiin. Välillä voit tehdä vaikka soijarouhemakaroonilaatikkoa. Älä osta lihaa; munat ja soijarouhe on edullisempaa. Toki jos löytyy niitä -60% lihoja niin niitä kannattaa ostaa.
Menette porukalla leipäjonoon niin saatte ilmaiseksi monta kassia ruokaa.
Pakkoko niitä ahmatteja on syöttää niin että koko talous on kuralla? Totta että kasvava lapsi tarvitsee tietysti ravintoa, mutta tuon ikäisethän syö mitä ja miten paljon vain kun vaan kantaa ruokaa pöytään vaikkei nälkä olisi enää pitkään aikaan ollutkaan.
Ovatko muka ihan normaalipainoisia? Koska oikeasti jos on tosi tiukka taloustilanne ja porsaat vaan mässyttää kaiken talosta, ei ole enää nälästä vaan ahneudesta ja tavasta kyse.
Kun minun poikani olivat teinejä, niin tein jääkaappiin aina jotain seuraavaa: itsetehtyjä pinaattilettuja (sämpyläjauhoja, paljon pinaattia), makeita lettuja, riisipuuroa, vispipuuroa tms.
Vierailija kirjoitti:
Kun minun poikani olivat teinejä, niin tein jääkaappiin aina jotain seuraavaa: itsetehtyjä pinaattilettuja (sämpyläjauhoja, paljon pinaattia), makeita lettuja, riisipuuroa, vispipuuroa tms.
Sämpyläjauhot ovat kalliita, mielummin tav.jauhoja ja kaurahiutaleita. Ja koska olen übernuuka ituhippi, en käytä kaupan pinaattia, vaan omakasvatettua, tai mangoldia tai nokkosta (tai kaikkia kolmea). Pannukakku on myös helppoa, etenkin kun aikaa ei kulu sen litran lettutaikinan paistamiseen...
Ja oikeasti, jos on mahdollisuus käyttää jotain ilmaista leipäjakelua, niin siellä saattaa olla mukana myös paistopistetuotteita: karjalanpiirakoita, pasteijoita, jotain makeitakin välillä. Kerran oli jotain Pirkan maustettua sinappia - sitä olen käyttänyt koko kesän salaatinkastikkeen osana. Ei sinänsä iso säästö, mutta henkisesti helpottaa, kun tietää, että sen salaatin saa aina maistumaan hyvälle... Samoin otan mielelläni mukaani vanhat patongit, joita muut ei huoli, kun ovat kovia. Pilkon ne pieniksi kuutioiksi, maustan ruokaöljyssä valkosipulilla (juu, omakasvattamaa) ja suolalla, voisi laittaa vaikka parmesaania ja paprikajauhetta tms. Ja uunissa 200 asteessa kunnes ovat rapeita. Nämä krutongit kelpaavat teineille, ja käytän niitä itsekin salaateissa - tai ihan vain naposteltavina. Ei tarvitse ostaa sipsejä. Ja kun niitä tuossa keittiön pöydän kulmalla on helposti saatavilla, niin monesti käykin niin, että joku teineistä tulee keittiöön, huokailee ja pyörii vähän aikaa, ottaa kourallisen krutonkeja ja painelee takaisin luolaansa tyytyväisenä.
On oikeutettu tukiin tai ei, sosiaalityöntekijän tai muun ammattiauttajan voisi olla hyvä auttaa taloudenhallinnassa. Menevätkö palkkarahat oikeisiin asioihin? Myös palkkatöissä käyvä voi olla oikeutettu tukiin, joista ei ole tietoinen. Onko tämä varmasti selvitetty? Kaikki eivät osaa ottaa asioista itse selvää. Vaikuttaa siltä, että ap:n palkka on pieni, hän voi hyvinkin olla oikeutettu tukiin, joista ei tiedä. Jos palkka on riittävä ilman tukia, mihin se sitten oikein menee?