Lue keskustelun säännöt.
Miten pitää laihdutusmotivaatiota yllä 1/2 vuotta?
04.11.2014 |
Onko kukaan teistä onnistunut laihtumaan 10 kg puolen vuoden sisällä, niin että joka kk lähti 1-2kg? Olen yrittänyt miljoona kertaa, mutta retkahdan aina parin kuukauden jälkeen :( Yritän laihduttaa käymällä salilla 3 tai 4 kertaa viikossa. Ruokavaliona on mielestäni ihan "itsestään" suht terveellinen ja jopa melko vähähiilihydraattinen. Tietysti joskus tulee herkuteltua, ja sitä yritän toki hieman vähentää vielä. Ongelma on kuitenkin tuo motivaatio. En erityisemmin nauti liikunnasta. Onko netissä jotain "sparrausrinkejä" tms., joista voisi olla apua? Lääkäri käski laihtua (pcos ja vauva-haaveita).
Kommentit (29)
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 15:06"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 14:57"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 14:50"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 14:46"]
Motivaatiota on helppo pitää yllä, jos suostuu vähäisiin muutoksiin ja hitaaseen painonpudotukseen. Kyllä minä onnistuin laihtumaan 1,5 vuottakin mutta en tosiaan aloittanut mitään rankkoja kuntokuureja enkä kieltänyt itseltäni mitään, vain tein pieniä säätöjä ruokavalioon sinne tänne. Esim. vähensin oluen ja Pepsin juontia (en lopettanut), korvasin osan leivänsyönnistä hedelmillä, täytin puolet lautasesta salaatilla jne.
[/quote]
Oho, hyvin tehty :) Epäilen vain, että mulla tuo ei auttaisi kuin ehkä parin kilon verran maksimissaan, siis puolta vuotta kohti. Olisihan sekin tietysti jotakin.
ap
[/quote]
Keskimäärin vaikutukset on kyllä paljon suurempia. Minä luin ennen laihdutustani Patrik Borgin kirjan Rentoa painonhallintaa, ja siinä kerrottiin eri muutosten vaikutuksista laihtumiseen. Muistaakseni kasvisten syömisen reilu lisääminen laihdutti vuodessa jotain 10-20 kg, energiapitoisten juomien rajaaminen max 0,5 litraan päivä 5-7 kg. Näihin verrattuna kuri herkkujen suhteen tai vähärasvaisuus olivat ihan pikkutekijöitä, tosin niilläkin sai muutaman kilon muutoksen vuodessa. Erittäin suositeltava kirja muuten lukea!
[/quote]
Tota noin. Meinaatko vakavissasi, että pelkkä kasvisten syönnin lisääminen laihduttaa vaikka mässäisit muuten entiseen tapaan joka päivä? Ja mitäs muuta energiapitoiset juomat ovat kuin herkuttelua? Tai ehkä ne ovat jonkun mielestä ihan peruselintarvikkeita.
Joo, en ole lukenut Borgia mutta ei ole paino-ongelmiakaan. En tosin ole koskaan juonut energiajuomia.
[/quote]
Sehän siinä on, että kun lisää reilusti kasviksia, ei mahaan mahdu sitä mässäystä entiseen tapaan. Esim. jos noudattaa lautasmallia ja täyttää puolet lautasesta kasviksilla, jää syömättä sitä raskaampaa ruokaa. Tai jos välipalalla aina pitää syödä jotain kasvista, ei sitten tarvitse sitä muuta niin paljoa.
Ja kyllä monelle energiapitoiset juomat kuten maito tai mehut ovat ihan peruselintarvikkeita. Ei tuo tarkoita pelkkää kaljaa, siideriä tai limsaa, vaan kaikkia juomia missä on kaloreita mukaan lukien maito.
Minulla toimi kyllä hyvin nuo ohjeet + kirjassa suositeltu 1500 kcal päiväsaanti. Laihduin rauhallista tahtia 76 kilosta 51 kiloon, lopussa tosin vaan ihan parisataa grammaa viikossa. Liikukntaa en harrastanut laihduttaessani lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 15:31"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 15:06"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 14:57"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 14:50"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 14:46"]
Motivaatiota on helppo pitää yllä, jos suostuu vähäisiin muutoksiin ja hitaaseen painonpudotukseen. Kyllä minä onnistuin laihtumaan 1,5 vuottakin mutta en tosiaan aloittanut mitään rankkoja kuntokuureja enkä kieltänyt itseltäni mitään, vain tein pieniä säätöjä ruokavalioon sinne tänne. Esim. vähensin oluen ja Pepsin juontia (en lopettanut), korvasin osan leivänsyönnistä hedelmillä, täytin puolet lautasesta salaatilla jne.
[/quote]
Oho, hyvin tehty :) Epäilen vain, että mulla tuo ei auttaisi kuin ehkä parin kilon verran maksimissaan, siis puolta vuotta kohti. Olisihan sekin tietysti jotakin.
ap
[/quote]
Keskimäärin vaikutukset on kyllä paljon suurempia. Minä luin ennen laihdutustani Patrik Borgin kirjan Rentoa painonhallintaa, ja siinä kerrottiin eri muutosten vaikutuksista laihtumiseen. Muistaakseni kasvisten syömisen reilu lisääminen laihdutti vuodessa jotain 10-20 kg, energiapitoisten juomien rajaaminen max 0,5 litraan päivä 5-7 kg. Näihin verrattuna kuri herkkujen suhteen tai vähärasvaisuus olivat ihan pikkutekijöitä, tosin niilläkin sai muutaman kilon muutoksen vuodessa. Erittäin suositeltava kirja muuten lukea!
[/quote]
Tota noin. Meinaatko vakavissasi, että pelkkä kasvisten syönnin lisääminen laihduttaa vaikka mässäisit muuten entiseen tapaan joka päivä? Ja mitäs muuta energiapitoiset juomat ovat kuin herkuttelua? Tai ehkä ne ovat jonkun mielestä ihan peruselintarvikkeita.
Joo, en ole lukenut Borgia mutta ei ole paino-ongelmiakaan. En tosin ole koskaan juonut energiajuomia.
[/quote]
Sehän siinä on, että kun lisää reilusti kasviksia, ei mahaan mahdu sitä mässäystä entiseen tapaan. Esim. jos noudattaa lautasmallia ja täyttää puolet lautasesta kasviksilla, jää syömättä sitä raskaampaa ruokaa. Tai jos välipalalla aina pitää syödä jotain kasvista, ei sitten tarvitse sitä muuta niin paljoa.
Ja kyllä monelle energiapitoiset juomat kuten maito tai mehut ovat ihan peruselintarvikkeita. Ei tuo tarkoita pelkkää kaljaa, siideriä tai limsaa, vaan kaikkia juomia missä on kaloreita mukaan lukien maito.
Minulla toimi kyllä hyvin nuo ohjeet + kirjassa suositeltu 1500 kcal päiväsaanti. Laihduin rauhallista tahtia 76 kilosta 51 kiloon, lopussa tosin vaan ihan parisataa grammaa viikossa. Liikukntaa en harrastanut laihduttaessani lainkaan.
[/quote]
Nämä ovat tietysti mielipidekysymyksiä, ja ihmisten lähtökohdat (ruokavalio ja lähtöpaino) on erilaiset, mutta kyllä mulle hlökohtaisesti on helpompaa raahata persettä salille kuin kärvistellä nälässä :) Tai ainakin uskoisin niin.
ap
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 15:38"]
Nämä ovat tietysti mielipidekysymyksiä, ja ihmisten lähtökohdat (ruokavalio ja lähtöpaino) on erilaiset, mutta kyllä mulle hlökohtaisesti on helpompaa raahata persettä salille kuin kärvistellä nälässä :) Tai ainakin uskoisin niin.
ap
[/quote]
Kun syö terveellisesti, niin verensokerit ei heilahtele enää yhtä rajusti kuin ennen. Ja silloin näläntunnekaan ei tule sellaisenä kärvistävänä tunteena, mihin olet nyt tottunut.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 15:38"]
Nämä ovat tietysti mielipidekysymyksiä, ja ihmisten lähtökohdat (ruokavalio ja lähtöpaino) on erilaiset, mutta kyllä mulle hlökohtaisesti on helpompaa raahata persettä salille kuin kärvistellä nälässä :) Tai ainakin uskoisin niin.
ap
[/quote]
Nälässä joutuu jossain vaiheessa kärvistelemään, kunnes kroppa tottuu vähempään syömiseen. Mutta kärvistely on helpompaa jos ei ole lihapatojen ääressä kotosalla ja tyhjänpanttina. Kun tekee jotain, niin se nälkäkin unohtuu helpommin taka-alalle eikä hallitse mieltä.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 15:53"][quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 15:38"]
Nämä ovat tietysti mielipidekysymyksiä, ja ihmisten lähtökohdat (ruokavalio ja lähtöpaino) on erilaiset, mutta kyllä mulle hlökohtaisesti on helpompaa raahata persettä salille kuin kärvistellä nälässä :) Tai ainakin uskoisin niin.
ap
[/quote]
Nälässä joutuu jossain vaiheessa kärvistelemään, kunnes kroppa tottuu vähempään syömiseen. Mutta kärvistely on helpompaa jos ei ole lihapatojen ääressä kotosalla ja tyhjänpanttina. Kun tekee jotain, niin se nälkäkin unohtuu helpommin taka-alalle eikä hallitse mieltä.
[/quote]
Mulla ainakin liikunta auttaa tuohon nälän hallintaa sitä kautta, että liikunnan jälkeen ei ole heti nälkä, vatsan pitää vähän palautua liikkumisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 15:48"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 15:38"] Nämä ovat tietysti mielipidekysymyksiä, ja ihmisten lähtökohdat (ruokavalio ja lähtöpaino) on erilaiset, mutta kyllä mulle hlökohtaisesti on helpompaa raahata persettä salille kuin kärvistellä nälässä :) Tai ainakin uskoisin niin. ap [/quote] Kun syö terveellisesti, niin verensokerit ei heilahtele enää yhtä rajusti kuin ennen. Ja silloin näläntunnekaan ei tule sellaisenä kärvistävänä tunteena, mihin olet nyt tottunut.
[/quote]
No joo, kiitos neuvosta. Yritän vielä hienosäätää ruokavaliotani. Kuten sanoin, leivästä, sipsistä ja viinistä voi hieman vähentää. Raakoja kasviksia ja korkeaproteiinista ruokaa voi vielä hieman lisätä. Kuitenkin pääasialline ongelmani on ollut liikkumattomuus eikä niinkään ruoka.
ap
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 15:38"]
Nämä ovat tietysti mielipidekysymyksiä, ja ihmisten lähtökohdat (ruokavalio ja lähtöpaino) on erilaiset, mutta kyllä mulle hlökohtaisesti on helpompaa raahata persettä salille kuin kärvistellä nälässä :) Tai ainakin uskoisin niin.
ap
[/quote]
Sama täällä. Mieluummin rehkin salilla kunnolla pari kolme kertaa viikossa ja söin jonkun 1800 kcal/päivä kun kituutin sillä 1500 kalorilla. Paino olisi toki pudonnut nopeampaa jos olisi syönyt sen 1500 kcal/päivä ja liikunut tuolla lailla mutta siinä vaan ei mielestäni ollut järkeä. Eikä ole edelleenkään.
Minulla laihtuminen ja siinä painossa pysyminen tapahtui vasta silloin kun tajusin lopettaa alhaisilla kaloreilla kituuttamisen, ylipäänsä kalorien tarkan laskemisen ja ylösmerkkaamisen, "kaikki tänne heti"-ajattelun ja kun aloin olla armollisempi itselleni. En enää asettanut itselleni mitään tavotteita, että siihen ja siihen mennessä minun täytyy painaa sen ja sen verran (yleensä se oli jotain 20 kg/4 kk tms älytöntä). Sen sijaan ajattelin, että kun nyt teen näin, paino putoaa sitä tahtia mitä putoaa. Ihan sama kuinka kauan siihen tavoitepainoon pääsemiseen menee, koska joskus tulen siihen pääsemään tekemilläni muutoksilla.
Aloin myös sisäistää rennompaa ajattelutapaa noin muutenkin, esim. en enää pitänyt itseäni täysin epäonnistuneena luuserina jonka koko maailma kaatuu jos söin vaikka joskus pizzan tai muuta pikaruokaa. (Tätä ei tosin tapahtunut usein). Myös se auttoi, että koitin "elää normaalipainoisen/normaalin ihmisen elämää". Eli koitin miettiä, että mitä ja miten joku normaalipainoinen tekisi (esim. ei vetäisi esim. isoa sipsipussia kerralla mutta söisi vaikka jäätelöä kerran pari viikossa, pitäisi ateriarytmeistä kiinni jne). Tein siis ihan ruokavaliomuutoksenkin, esim. päivittäinen makean mussuttaminen ja viikottainen pikaruoan syönti jäi, pasta ja riisi vaihtui papupastaan ja punaiseen riisiin, karsin turhia hiilareita jne.
Kaloreita en tosiaan enää sen tarkemmin laskenut, olin laskenut niitä vuositolkulla aiemmin ja niiden tarkka laskeminen ja ylösmerkkaaminen vaan lähinnä ahdisti. Koska kalorien laskemisesta ja punnitsemisesta luopuminen ahdisti sekin jonkun verran alkuun (pelkäsin menettäväni "kontrollin" jos en enää tee sitä), tein aluksi niin, että punnitsin ruokani ja arvioin kunkin yksittäisen aterian kalorit päässäni ateriaa valmistaessani. Mutta en tosiaan enää kirjannut niitä ylös enkä miettinyt esim. iltapalalla, että kuinka monta kaloria olenkaan syönyt päivän aikana. Tässäkin kohtaa se auttoi, kun ajattelin, että normaalipainoisen/normaalin ihmisen elämään ei kuulu se, että ruokia punnitaan ja kaloreita merkataan ylös lopun ikää.
Motivaatiopuolella minua auttoi myös se, että minulla oli painonpudotuksessa kilomäärän lisäksi myös konkreettinen tavoite joka ei ollut kiloihin sidottu. Tavoite oli se, että kun lähden ulkomaille trekkauslomalle, olen niin hyvässä kunnossa, että jaksan tehdä päivävaelluksia väsähtämättä puoleen väliin vuorenrinnettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 15:21"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 15:14"]
Just aamulla pyöräillessäni ajattelin, että miksi ihmeessä kaikki ei laihduta, se kun on niin palkitsevaa puuhaa. Minä olen kyllä löytänyt sitä palkitsevuutta heti ensi metreistä lähtien. Viikon jälkeen vaatteet jo kiristävät vähemmän ja sitä kiristämättömyyttä haluaa sitten vain enemmän. Kuntokin kun alkaa nousemaan, niin on kiva huomata, että pian pyöräily ei enää olekaan tuskaa eikä jokaisen pikkureissun jälkeen tarvi kylpeä hiessä. Analysoi muutoksia ja hehkuta itsellesi niitä. Mulla ei ole edes vaakaa, silti muutokset oli helppo huomata. Reilu kymmenen kiloa lähti kolmessa kuukaudessa, eikä tuntunut vaikealtakaan. Nyt peilin ohi kulkeminen ei harmita, olen peilikuvasta ihan ylpeä.
[/quote]
Tosiaan, ehkä pitäisi kehittää joku systeemi, että huomaan positiiviset muutokset ja annan niistä itselleni jotain palkintoja :)
ap
[/quote]
Palkinnot ei sitten ole ruokaa tai välipäiviä!