Miten parantaa parisuhdetta lapsiperheessä?
Miten palstalaiset hoidatte suhdettanne lapsiperhearjessa? Meillä suhteen hoito on jäänyt ja vähitellen olemme päätyneet tilanteeseen, jossa molemmat koemme enemmän tai vähemmän olevamme yhdessä vain pienten lastemme takia. Miten löytäisimme yhteyden toisiimme? Jaetaan parhaat vinkkimme, uskon että moni muukin kamppailee samassa tilanteessa!
Kommentit (9)
Valitettavasti pariuhde muuttuu pysyvästi kun lapsia syntyy perheeseen. Meillä havahduttiin samaan tosiasiaan. Nuorenparin arki jäi taakse ja oltiin äiskä ja iskä. Tuntui oudolta ensin se että oma rakas olikin perheellinen mies ja jotenkin tosikkomaisempi. Samaa varmasti mieskin ajatteli minusta.
Nyt ollaan oltu parilla viikonloppu reissulla ja kerran oikein ulkomaillakin kahdestaan. Tekee uskomattoman hyvää ja jaksaa taas arjessa. Arkena yhdessäolo sujuu yleensä lasten kautta, sille ei nyt mitään mahda. Pieniä helliä hetkiä toki on päivittäin. Lapset eivät yhtään tykkää huonoa vaikka iskä joskus mojauttaa suukon äiskän poskelle.
Paljon hyviä vinkkejä, kiitos :) ! Meillä tosiaan koneet on jatkuvasti päällä (ja mä täällä AV:llä :D) ja kunnon keskustelut ovat pyörineet vain niiden ongelmien ympärillä. Keskusteluyhteys on onneksi hyvä, sitä voisi tosiaan hyödyntää muuhunkin kuin vatvomiseen! Tuo romaanien lukeminen kuulostaa hauskalta, onko muilla muita kivoja pikku (tai suurempia) vinkkejä :) ?
Minulla auttaa kun hoidan itseäni. Urheilen, lakkaan varpaankynnet, katselen itseäni (alasti) ja pohdin kuinka ihana naisena olen. Kun oma mielikuvani itsestäni alkaa olla kohdillaan, alan ajattelemaan mieheni mieheyttä. Hänen komeuttaan, jopa menestystä työssä tai harrastuksissa tms.
Tämä mielikuvien ylläpito on ehkä minulle tärkeintä. Ai juu, en myöskään koskaan ole antanut seksuaalisuuden väliltämme ruohottua.
Kyyninen mies vastaa.
Te naiset voitte keskenänne jakaa yhdessäolo-, puuhastelu- ja kotityövinkkejä vaikka maailman tappiin saakka.
Mutta jos yhteinen tekeminen, hyvän olon, rakkauden ja läheisyyden tunteet eivät kanna petipuuhiin saakka, niin kyllä se parisuhde jatkaa kuoleentumista pitkässä juoksussa.
Kyyninen nainen täällä samaa mieltä kuin edellinen.
Toinen kyyninen nainen taas on sitä mieltä, että vaikka sitä seksuaalisuutta vaalisi kuinka, niin valitettavasti jos pariskunnan yhteiset asiat on vain lapset ja seksi, eletään lopun aikoja.
Mieshän toki on tyytyväinen, hänen mielestään kaikki on ihan hyvin ja kivasti, mitä nyt joskus rasittaa olla niin paljon lasten kanssa ja tehdä niitä kotitöitä, kun jotkut miehet ei moiseen joudu. Mutta kyllä hän itsekin on sitä mieltä, että aikuisen miehen pitää pystyä vessa pesemään ja hoitamaan lapsensa, että ei näistä kovin usein riidellä. Niinkuin ei enää nykyään mistään, koska mulle on ihan sama, en jaksa enää tapella tuulimyllyjä vastaan. Totuus on, että kun lapset on tarpeeksi isoja, mä häivyn viettämään tätä omaa elämääni ihan yksin. Mitään muuta kontaktia meillä ei ole kuin seksiä pari kertaa viikossa ja lasten kuulumisten vaihto.
Kuoleentuvassa suhteessa elävänä ihmettelen, että miten saisi vähennettyä vaimon koneriippuvuutta.
Jo sillä aikaa kun nukutan lapsia, se laittaa kuulokkeet korvilleen ja alkaa katsomaan tietokoneeltaan telkkua.
Sek jälkeen kontaktin ottoihin suhtautuu lähinnä häirintänä.
Että ei heilu peitto tässä(kään) lapsiperheessä.
Niin, hyvään parisuhteeseen kuuluu monia osa-alueita. Seksuaalisuuden vaaliminen ja molempia tyydyttyvän seksielämän ylläpitäminen on todella tärkeää, mutta se voi olla hankalaa jos muu yhteys puuttuu. Rento tunnelma arjessa edesauttaa rentoutumista myös makkarin puolella.
Koneet, puhelimet ja telkkarit kiinni kun lapset ovat nukkumassa. Yhdessä olemista aikuisten kesken, juttelua päivän tapahtumista ja ajatuksista, toiseen tutustumista uudestaan. Ei tarvitse koko ajan siivota, viikata pyykkejä tms. Tai jäkättää niistä. Eikä myöskään tarvitse joka kerta "keskustella vakavasti parisuhteen kipupisteistä" keittiönpöydän ääressä. Riittää kun kysyy mitä toiselle kuuluu ja kuuntelee mitä toinen vastaa.
Yhdessä syöminen, ehkä myös ruoan laittaminen yhdessä. Ateria tai pelkkä iltapala.
Jos saa lapsenvahdin, niin lenkille, leffaan, teatteriin, keikalle, konserttiin. Elämykset on mun mielestä parempia vaihtoehtoja kuin baari.
Kotitöiden jakautumisen tarkistus niin, että jakautuvat tasaisemmin jos tarvetta. Sama koskee koko perheen ajankäyttöä, sen suunnittelua yhdessä puolison kanssa. Nyt alkaa pikkujoulu- ja sitten joulun aika.
Toisen kehuminen ja kiittäminen kun aihetta on, ja useimmiten on. Fyysinen kontakti, ilman seksin vonkaamista.
Tällaiset asiat on toimineet meillä.
Yksi tuttu pariskunta alkoi lukea toisilleen ääneen romaaneja kun lapset nukkuivat. :)