Lue keskustelun säännöt.
Miten vietellä varattu, perheellinen mies?
03.11.2014 |
Kyseessä työkuvioista tuttu mies, naimisissa ja yksi lapsi. Olen tuntenut vetoa häneen jo useamman kuukauden, ja vähän aikaa sitten paljastui, että tunteet ovat molemminpuolisia. En ole itse siis tehnyt aloitetta, en edes flirttaillut hänelle, ja lähestyminen tuli täysin hänen puoleltaan.
Tilanne ei edennyt suutelua pidemmälle, mutta kaikki tuntui miehen kanssa todella hyvältä ja luontevalta. Puhuimme tapahtuneesta, eikä hän edes vaikuttanut pahemmin katuvalta. Nyt siis kaipaisin samantyylisessä tilanteessa olleiden ajatuksia siitä, miten jutun saisi etenemään. Haluan miehen itselleni :)
Moraalisointi ja haukkuminen ei kiinnosta, ei vaikuta ajatuksiini. Suhteessa ei ole kaikki hyvin, jos mies on noin hullaantunut naisesta, joka ei ole hänen vaimonsa.
Kommentit (71)
Mä tuppaan myös aina ihastumaan varattuihin perheenisiin (daddy issues), mutta en ole hyvin lievää flirttiä lukuunottamatta yrittänytkään mitään koska uskon että jos kyseessä olisi "sielunkumppani" ja ero myös esim.onnettomassa liitossa olevalle vaimolle paras vaihtoehto niin silloin ei tarvitse niin kauheasti yrittää, eikä suhde alkaisi pettämisestä. Suurin osa varatuista kuitenkin haikailee korkeintaan jotain pientä jännitystä elämäänsä ilman mitään eroaikeita, koska onhan se nyt kauhea hässäkkä jonkun hetkellisen ihastuksen takia kaikkea hajottaa eikä edes päättyisi hyvin. Olen kuitenkin itse jotenkin noitten lievien joskus molemminpuolisten ihastumisten avulla selvinnyt vaikeista elämäntilanteista joihin syynä on se oma surkea isäsuhde ja siitä juontavat ongelmat, joten en pidä itseäni horatsuna kun joku hetkellisestä aviokriisistä kärsivä mies osoittaa hitusen ihailua ja päinvastoin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No helpompi on joku varattu perheellinen vietellä kuin villi ikisinkku.
Mun mieleatä suurin ongelma tässä on se, että ap-parka asuu Raisiossa. Ensimmäisenä suosittelisin muuttoa pois Raisiosta. Kukaan ei halua raisiolaista naista.
Tuskin oli ap, joka vastasi asuvansa raisiossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap täällä.
En asu Raisiossa. Asumme miehen kanssa viereisissä kaupungeissa. Mies on alle 40v ja lapsi vanhempi kuin taaperoikäinen.
Löydän ihan hyvin seuraa vapaistakin miehistä ja siten se toki onkin helpompaa. Olen miesten suhteen kuitenkin hyvin valikoiva ja kriteerit seuralle ovat korkealle. Tähän mennessä ei kuitenkaan ole ollut tarvetta laskea niitä.
Olen ehtinyt kokea osallisena ja sivullisena pettämisen monet eri puolet, ja sen ansiosta ehkä käsitykseni asioista ja suhteista ovat muuttuneet ja avartuneet aika paljon, enkä ajattele enää niin mustavalkoisesti kuin joskus nuorempana. Jokainen tekee omat ratkaisunsa, ja jos niiden kanssa pystyy elämään, ei mielestäni muilla ole oikeutta sitä tuomita. Paheksua toki voi ja ilmaista mielipiteensä.
Aloitus oli kyllä melko provosoivasta näkökulmasta tehty, en ole vielä varma, haluanko sotkea itseäni tuohon kuvioon sen enempää. Eniten juuri mietityttää se, miten tämä vaikuttaisi työkuvioihin, mutta myös suurena tekijänä varsinkin tuo lapsi, jolle en halua mitään pahaa.
En ole tottunut olemaan suhteissa aloitteellinen, kuten en ole tässäkään tapauksessa ollut. Mies on oikeasti todella ihana ja en osaa sanoa, miten paljon pidemmälle hän edes lopulta haluaisi mennä.
Entä jos ilmenee että sen vaimo on raskaana, sitten onkin kaksi uusperhelasta sinulla. Ja ne elarit. Voitte unohtaa matkailun ja kaiken kivan. Entä jos miehellä onkin mitätön pieni muna? Oot tehnyt kaiken ihan turhaan? Pitkäiskö se asia tsekata ensin.
Oot ilmeisesti aika nuori, etkä tajua millaista tuskaa perheen rikkominen on kaikille osapuolille. Myös sille jättäjälle. Siitä tule aika kova painolasti loppuelämäksi teidän suhteelle ja mies voi alkaa inhota ja syyttää sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 09:18"]Ap täällä.
En asu Raisiossa. Asumme miehen kanssa viereisissä kaupungeissa. Mies on alle 40v ja lapsi vanhempi kuin taaperoikäinen.
Löydän ihan hyvin seuraa vapaistakin miehistä ja siten se toki onkin helpompaa. Olen miesten suhteen kuitenkin hyvin valikoiva ja kriteerit seuralle ovat korkealle. Tähän mennessä ei kuitenkaan ole ollut tarvetta laskea niitä.
Olen ehtinyt kokea osallisena ja sivullisena pettämisen monet eri puolet, ja sen ansiosta ehkä käsitykseni asioista ja suhteista ovat muuttuneet ja avartuneet aika paljon, enkä ajattele enää niin mustavalkoisesti kuin joskus nuorempana. Jokainen tekee omat ratkaisunsa, ja jos niiden kanssa pystyy elämään, ei mielestäni muilla ole oikeutta sitä tuomita. Paheksua toki voi ja ilmaista mielipiteensä.
Aloitus oli kyllä melko provosoivasta näkökulmasta tehty, en ole vielä varma, haluanko sotkea itseäni tuohon kuvioon sen enempää. Eniten juuri mietityttää se, miten tämä vaikuttaisi työkuvioihin, mutta myös suurena tekijänä varsinkin tuo lapsi, jolle en halua mitään pahaa.
En ole tottunut olemaan suhteissa aloitteellinen, kuten en ole tässäkään tapauksessa ollut. Mies on oikeasti todella ihana ja en osaa sanoa, miten paljon pidemmälle hän edes lopulta haluaisi mennä.
[/quote]
Ai kriteerit korkealla ja valikoiva? Olisi jännä nähdä mitä muita yleviä kriteereitä listallasi on kuin "petollinen perheenisä"..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei taida kannattaa hengitystä pidätellä sitä odotellessa että jättäisi perheensä...