Elän kaaoksen keskellä.

Ja kaaos on sekä ympäristössä että pääni sisällä.
Huomasin jo muutama kuukausi sitten, että olen koko ajan väsynyt. En välttämättä tehnyt mitään päivän aikana ja olin silti väsynyt. Kaikki tuntui niin uuvuttavalta. Ajattelin sen vain olevan normaalia väsymystä.
Opiskelen vielä ja asun yhdessä avopuolisoni kanssa. Meillä ei ole vielä lapsia. Jokaisen koulupäivän jälkeen olen totaalisen puhki. Siinä missä joku muu tekee ruuan, leikkii lasten kanssa tai hakee heitä harrastuksista, siivoaa kotia tms. minä en jaksa edes huolehtia kodista yhtään. En jaksa tiskata, en jaksa pyykätä, en jaksa mitään. Avopuoliso tekee minkä pystyy, mutta en tietenkään voi häntä vaatia huolehtimaan täysin yksin kodista työnsä ohella.
Siispä meidän koti on hirveä tällä hetkellä. Pyykkiä on kertynyt vuoriksi, vessa pitäisi siivota...
Mutta kun vaan väsyttää koko ajan. Uuvuttaa, hermostun pienistä. En jaksaisi tehdä muuta kuin maata. Hävettää ja oksettaa tämä koti. Koulussa sentään käyn, vaikka välillä motivaatio on hukassa.
Mikä mua vaivaa?