Lue keskustelun säännöt.
Yh:n lapset heitteillä?
03.11.2014 |
Lapset 7&9 käyvät eri kouluja. Vanhempi käy lähikoulua ja kuopus käy yksin julkisilla kauempana. Lähden töihin aamulla vuorosta riippuen klo 5-8 ja palaan klo 15.30-19.30 ja patina iltana käyn myös salilla.
Soitan lapsille kun lähteä kouluun, harrastuksiin. Ruokaa lämmittävät ja syövät ilman aikuista. Viikonloppuisin olen kotona mutta viikolla ovat pääosin ilman aikuista. Syövät yksin aamupalaa, lähtevät kouluun, menevat ip-kerhoon, harrastuksiin, syövät päivällisen ja hoitavat läksyt. Onko myös muissa perheissä joissa ei ole kotiäitiä/-isää lapset näin omillaan?
Kommentit (24)
Miltä sinusta itsestä tuntuu, omat lapset, onko ne heitteillä? Mitä lapset sanovat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän lapsi tottuu vaikka mihin, jos on pakko.
Itse lopetin harrastamisen ja tein lyhyempää työpäivää kun lapsi meni kouluun. Ihan jo sen vuoksi, että halusin olla kotona kuulemassa koulu-, kaverikuulumiset jne. Siitä vanhemman omasta halusta nuo kuviot lähtevät.
Onneksi lapsia on kaksi ja näin eivät joudu olemaan ihan yksin kotona..meillä ei tehtäisi tuollaista ratkaisua, mutta en tarkoita että sinun valintasi olisi väärin.
Kyllä minun mielestä ovat lähes heitteillä! Kuopus vasta 7 ja kulkee yksin julkisilla kouluun. Harrastuksiinkin kulkevat yksin. Aikaa ei ole lapsille kuin viikonloppuina ja silloinkin on kaupassa käyntiä, ruuanlaittoa ja siivousta. Ap
Etkö voi luopua edes siitä salilla käynnistä...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tulis kuuloonkaan meidän adhd ekaluokkalaisen kans. Kun vielä pukeutumiset ja herätykset pitää huolehtia.
No, meillä sama juttu, mutta en harrasta itse mitään juuri lasten takia. Kävin aikaisemmin salilla ja jumpissa, mutta lopetin.
Työn osalta tämä ei ainakaan ole mikään valinta niinkuin joku aikaisemmin viittasi tuolla. Pakko käydä töissä. Jos työni nakkaan nurkkaan, niin tietää karenssia jne. Olen määräaikainen, jonka ei kannata edes haaveilla kysymistä lyhyemmistä työpäivistä. Varmaan menisi tämä määr.aikainen vaihtoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän yksinhuoltajien lapset joutuvat itsenäistymään hiukan aikaisemmin muita. Reippaat lapset sulla kyllä, täytyy oikein ihmetellä:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minut kasvatettiin noin ja koin olevani heitteillä. Omat lapset eivät ole joutuneet koskaan olemaan yksin kotona, koska en halua omille lapsille yhtä paskaa lapsuutta kuin oma lapsuuteni oli (muistutti hyvin paljon tuota ap:n "lastenhoitoa").
Jätin harrastukset ja tein lyhennettyä työviikkoa. Rahaa oli vähän, mutta tunsin haluvani antaa aikaa perhe-elämälle. Lasten kasvaessa lisäsin omaa elämääni. Siihen jäi aikaa, kun teinit meni omiaan. Pienet lapset arvostivat aikaa ja teinit rahaa:-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harrasta kotona. Kaikenlaista jumppaa voi tehdä kotonakin. Alakouluikäset kasvavat nopeasti. Huomaat sen sitten kun sinulla olisi sitä aikaa heille, mutta he ovat jo kasvaneet sinusta irti. Sitten on jo liian myöhäistä. Vähennä töitä ja yritä järjestää enemmän aikaa lastesi kanssa.
Minä elin tuolla tavalla 2.-9. luokilla, paitsi että minulla ei ollut sisarusta seurana. Oikein hyvin meni. Tokalla ja kolmannella muistan nauttineeni hiljaisista ja itsenäisistä iltapäivistä. Joskus laitoin kalapuikot uuniin. Tykkäsin olla omien ajatusteni kanssa ja puuhailla omiani, vaikka sosiaalinen luonne olenkin. En millään muotoa kokenut olevani heitteillä. Kerran vain oli henkisesti ikävä tilanne. Sain tietää saavuttuani kouluun, että sinä päivänä on valokuvaus. Oli heittänyt niskaan mitkä sattuu vaatteet aamulla. Menin itkien käymään kotona, ja jouduin päättämään kuvauspuseron ja hiustyylin itse. Silloin olisi ollut ihanaa, jos olisi ollut äiti antamassa kaapista hienot vaatteet kuvaukseen ja rauhoitellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä nyt sanon että lopeta se kuntosali. Pelkkä työ ja vaikka juoksulenkin teet, kun lapset nukkuu. On ne heitteillä.
Pienillä lapsilla aikuisten vastuu;(
Ei mun mielestä heitteillä ole.Reippaita lapsia:). Mulla työkavereilla sama tilanne. Soittelevat aamuisin ja varmistavat, että lapsi on herännyt jne. Ja iltapäivällä soittelevat koulun loputtua. Ihan normaalia.
Ehkä silti tuon salilla käymisen sinuna jättäisin. voisit käydä iltaisin lenkillä tai jumpata himassa?
Onko se työpäivä noin pitkä että voi olla 8-19:30 matkoineen?
Tosiaan sen salilla käynnin jättäisin. Sillä rahalla voi ostaa edullisen kuntopyörän. Yhdistelmä sitä, pikainen juoksulenkki kun on välillä ensin lapsiakin nähnyt, vähän kotijumppaa, viikonloppuna lasten kanssa reipasta ulkoilua, palloilua, uimassa käyntiä, ja talvella hiihtoa / luistelua... siinä saa liikuntaa itsellekin.
Muutenhan nuo on niin että töissä on pakko käydä, mutta siitä ottaisi aikaa mistä voi.
Miksi kuopus on eri koulussa? Eikö voi vaihtaa lähemmäs?
Lapset sopeutuu reippaiksi kun niiden on pakko. Suomessa on ihan ainutlaatuinen yksin jättämisen ja yksin pärjäämisen kulttuuri. Itsekin kasvoin noin eikä ole hyviä muistoja tuosta yksin pärjäämisestä. Äitini mielestä pärjäsin tosi hycin koska sopeuduin tilanteseen. Omille lapsilleni en haluaisi samaa tilannetta. Jos työpäiviä ei yhtään voi lyhentää, niintuo kuntosaliharrastus kyllä olisi korvattavissa kotijumpalla. 7 ja 9 vuotiaat nauttivat vielä äidin seurasta ja yhteisistä touhuista, muutaman vuoden kuluttua se ei enää ole niin tärkeää. Ap kysyi ovatko lapset heitteillä, minusta ovat ainakin osittain, koska arjessa ei ole aikuista turvana.
Sinulla taitaa olla ajallisesti pitkä työmatka?
Samalla tavalla meilläkin on ollut. Ekaluokkalaisesta asti itse hoitaneet kouluun heräämisensä, kulkemisensa ja iltapäivän syömiset ja oleskelut. Ovat tykänneet järjestelystä eikä mitään ongelmia ole koskaan ollut.