Lue keskustelun säännöt.
Lähiäidit! Mitä tekisit, jos lapset eivät halua etäisän luokse?
18.09.2021 |
Tykkäävät kyllä isästään, mutta viikonloput tylsiä. Joka toinen viikonloppu (1 krt kk) on oikeasti kivaa, eli tehdään jotain, mutta joka toinen viikonloppu tylsää. Istuvat omassa huoneessaan koko viikonlopun. Kivointa isä näkemisessä on se, että saa karkkia, pääsee mäkkäriin ja saa kaupasta jotain kivaa. Muutoin istuvat omassa huoneessaan kännykällä. Lasten kertoman mukaan.
Olen pakottanut lapset isälleen, jotta saan omaa aikaa. Ja jotta minua ei syytetä vieraannuttamisesta. Olen myös monta vuotta ehdottanut isälle Tekemistä, mutta siitä ei ole ollut hyötyä. Pakottaisitteko edelleen jatkossa? Lapset 10 ja 12.
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän tulee alapeukkua mutta minä vaatisin menemään joka toinen viikonloppu. Eihän se ole kuin 4 päivää kuukaudessa eli paljon vähemmän kuin vuoroviikkolaisilla. Eri asia jos isä juopottelisi tms. mutta teillä ei ole siitä kyse.
Ei isä juopottele, vaan on lasten mielestä ihan kiva tyyppi. Ongelma on se, että isä vain katsoo telkkaria tai muuten vain tappaa aikaa yksikseen. Yhdessä he ovat vain ruokapöydässä ja ruokakaupassa. Lasten on oltava omassa huoneessaan. Mitä hyötyä lasten kannalta siitä on, että he menevät sinne istumaan omaan huoneeseen? Minun kannaltani on hyötyä, jotta saan omaa aikaa. Isän kannaltakaan ei näytä hyötyä olevan.
Ei tuon ikäisille lapsille pitäisi joutua keksimään aktiviteetteja. Säkö juokset niiden kanssa ulkona ja keksit pelejä jne. aina, kun ovat sun kanssa? Miutenkin sä puhut lapsista kuin ne olisivat joko pakollinen paha tai sit hyödyke. Aika erikoiselta kuulostaa.
Pakottaa et voi tietenkään, mutta lapsilla on oikeus isäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän tulee alapeukkua mutta minä vaatisin menemään joka toinen viikonloppu. Eihän se ole kuin 4 päivää kuukaudessa eli paljon vähemmän kuin vuoroviikkolaisilla. Eri asia jos isä juopottelisi tms. mutta teillä ei ole siitä kyse.
Ei isä juopottele, vaan on lasten mielestä ihan kiva tyyppi. Ongelma on se, että isä vain katsoo telkkaria tai muuten vain tappaa aikaa yksikseen. Yhdessä he ovat vain ruokapöydässä ja ruokakaupassa. Lasten on oltava omassa huoneessaan. Mitä hyötyä lasten kannalta siitä on, että he menevät sinne istumaan omaan huoneeseen? Minun kannaltani on hyötyä, jotta saan omaa aikaa. Isän kannaltakaan ei näytä hyötyä olevan.
Ei tuon ikäisille lapsille pitäisi joutua keksimään aktiviteetteja. Säkö juokset niiden kanssa ulkona ja keksit pelejä jne. aina, kun ovat sun kanssa? Miutenkin sä puhut lapsista kuin ne olisivat joko pakollinen paha tai sit hyödyke. Aika erikoiselta kuulostaa.
Pakottaa et voi tietenkään, mutta lapsilla on oikeus isäänsä.
Kyllä minä viikonloppuisin keksin yhden yhteisen tekemisen päivässä. Käymme yhdessä aika usein toisena päivänä uimassa ja toisena päivänä kylässä jossain. Kotona ollessamme en keksi heille tekemistä, elleivät itse pyydä.
Onko tämä jotenkin paljon suhteessa siihen, mitä muut tekevät?
Onko lasten isällä kaikki kunnossa? Jos aikuinen ihminen haluaa viikonloppuisin vain syödä noutopizzaa ja katsoa telkkaria, eikä tunnu "kestävän" lastensa seuraa, kuulostaa masentuneelta tai ahdistuneelta. Iso osa pitkää päivää painavista yrittäjistäkin ymmärtää, että omasta työkyvystä pidetään huolta liikkumalla ja viettämällä aikaa perheen ja ystävien kanssa.
Mitä jos antaisit vielä yhden mahdollisuuden isälle? Nyt kun korona-aika helpottaa ja on helpompi harrastaa, saisivatko lapset innostettua isän johonkin yhteiseen aktiviteettiin? Jos katsotte lasten kanssa valmiiksi jotain mihin he voivat halutessaan mennä myös kaksistaan ( tai pyytää sinut mukaan), kuten uimahalli, keilaus, museo tms. Suunnittelette aikataulun, mietitte varustautumisen ja teette isälle mahdollisimman helpoksi vain lähteä mukaan.
Totta kai isän pitäisi pystyä itse olemaan aktiivinen, mutta toisaalta lapsilla on vain yksi isä, jonka mielenterveys on lapsille merkityksellistä.
Vierailija kirjoitti:
Onko lasten isällä kaikki kunnossa? Jos aikuinen ihminen haluaa viikonloppuisin vain syödä noutopizzaa ja katsoa telkkaria, eikä tunnu "kestävän" lastensa seuraa, kuulostaa masentuneelta tai ahdistuneelta. Iso osa pitkää päivää painavista yrittäjistäkin ymmärtää, että omasta työkyvystä pidetään huolta liikkumalla ja viettämällä aikaa perheen ja ystävien kanssa.
Mitä jos antaisit vielä yhden mahdollisuuden isälle? Nyt kun korona-aika helpottaa ja on helpompi harrastaa, saisivatko lapset innostettua isän johonkin yhteiseen aktiviteettiin? Jos katsotte lasten kanssa valmiiksi jotain mihin he voivat halutessaan mennä myös kaksistaan ( tai pyytää sinut mukaan), kuten uimahalli, keilaus, museo tms. Suunnittelette aikataulun, mietitte varustautumisen ja teette isälle mahdollisimman helpoksi vain lähteä mukaan.
Totta kai isän pitäisi pystyä itse olemaan aktiivinen, mutta toisaalta lapsilla on vain yksi isä, jonka mielenterveys on lapsille merkityksellistä.
Tietääkseni isällä on kaikki kunnossa, en ole hänestä huolissani. Kyllä se isä joskus tekee lasten kanssa jotain, käy keilaamassa, kiipeilemässä tai rannalla, mutta moni vaatii rahaa. Häntä ei saa tekemään ei-maksullisia juttuja lasten kanssa.
Isällä on uusi puoliso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän tulee alapeukkua mutta minä vaatisin menemään joka toinen viikonloppu. Eihän se ole kuin 4 päivää kuukaudessa eli paljon vähemmän kuin vuoroviikkolaisilla. Eri asia jos isä juopottelisi tms. mutta teillä ei ole siitä kyse.
Ei isä juopottele, vaan on lasten mielestä ihan kiva tyyppi. Ongelma on se, että isä vain katsoo telkkaria tai muuten vain tappaa aikaa yksikseen. Yhdessä he ovat vain ruokapöydässä ja ruokakaupassa. Lasten on oltava omassa huoneessaan. Mitä hyötyä lasten kannalta siitä on, että he menevät sinne istumaan omaan huoneeseen? Minun kannaltani on hyötyä, jotta saan omaa aikaa. Isän kannaltakaan ei näytä hyötyä olevan.
Ei tuon ikäisille lapsille pitäisi joutua keksimään aktiviteetteja. Säkö juokset niiden kanssa ulkona ja keksit pelejä jne. aina, kun ovat sun kanssa? Miutenkin sä puhut lapsista kuin ne olisivat joko pakollinen paha tai sit hyödyke. Aika erikoiselta kuulostaa.
Pakottaa et voi tietenkään, mutta lapsilla on oikeus isäänsä.
Kyllä minä viikonloppuisin keksin yhden yhteisen tekemisen päivässä. Käymme yhdessä aika usein toisena päivänä uimassa ja toisena päivänä kylässä jossain. Kotona ollessamme en keksi heille tekemistä, elleivät itse pyydä.
Onko tämä jotenkin paljon suhteessa siihen, mitä muut tekevät?
Aivan, eli et säkään niitten kanssa koko ajan touhua. Jos lapset olisi sulla vain jokatoinen viikonloppu, niin sitkö sä tekisit niiden kanssa aina jotain erityistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän tulee alapeukkua mutta minä vaatisin menemään joka toinen viikonloppu. Eihän se ole kuin 4 päivää kuukaudessa eli paljon vähemmän kuin vuoroviikkolaisilla. Eri asia jos isä juopottelisi tms. mutta teillä ei ole siitä kyse.
Ei isä juopottele, vaan on lasten mielestä ihan kiva tyyppi. Ongelma on se, että isä vain katsoo telkkaria tai muuten vain tappaa aikaa yksikseen. Yhdessä he ovat vain ruokapöydässä ja ruokakaupassa. Lasten on oltava omassa huoneessaan. Mitä hyötyä lasten kannalta siitä on, että he menevät sinne istumaan omaan huoneeseen? Minun kannaltani on hyötyä, jotta saan omaa aikaa. Isän kannaltakaan ei näytä hyötyä olevan.
Ei tuon ikäisille lapsille pitäisi joutua keksimään aktiviteetteja. Säkö juokset niiden kanssa ulkona ja keksit pelejä jne. aina, kun ovat sun kanssa? Miutenkin sä puhut lapsista kuin ne olisivat joko pakollinen paha tai sit hyödyke. Aika erikoiselta kuulostaa.
Pakottaa et voi tietenkään, mutta lapsilla on oikeus isäänsä.
Kyllä minä viikonloppuisin keksin yhden yhteisen tekemisen päivässä. Käymme yhdessä aika usein toisena päivänä uimassa ja toisena päivänä kylässä jossain. Kotona ollessamme en keksi heille tekemistä, elleivät itse pyydä.
Onko tämä jotenkin paljon suhteessa siihen, mitä muut tekevät?
Aivan, eli et säkään niitten kanssa koko ajan touhua. Jos lapset olisi sulla vain jokatoinen viikonloppu, niin sitkö sä tekisit niiden kanssa aina jotain erityistä?
Ei, ei minua se haittaa, ettei isä touhua heidän kanssaan koko aikaa. Ihmettelen kyllä sitä, jos hän ei tee heidän kanssaan yhtään mitään. Minua haittaa se, että lapset valittavat eivätkä halua oikein mennä isälleen. En jaksaisi aina vääntää sinne menemisestä.
Niin, lapsethan ovat yleensä minun kanssani vain joka toinen viikonloppu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän tulee alapeukkua mutta minä vaatisin menemään joka toinen viikonloppu. Eihän se ole kuin 4 päivää kuukaudessa eli paljon vähemmän kuin vuoroviikkolaisilla. Eri asia jos isä juopottelisi tms. mutta teillä ei ole siitä kyse.
Ei isä juopottele, vaan on lasten mielestä ihan kiva tyyppi. Ongelma on se, että isä vain katsoo telkkaria tai muuten vain tappaa aikaa yksikseen. Yhdessä he ovat vain ruokapöydässä ja ruokakaupassa. Lasten on oltava omassa huoneessaan. Mitä hyötyä lasten kannalta siitä on, että he menevät sinne istumaan omaan huoneeseen? Minun kannaltani on hyötyä, jotta saan omaa aikaa. Isän kannaltakaan ei näytä hyötyä olevan.
Ei tuon ikäisille lapsille pitäisi joutua keksimään aktiviteetteja. Säkö juokset niiden kanssa ulkona ja keksit pelejä jne. aina, kun ovat sun kanssa? Miutenkin sä puhut lapsista kuin ne olisivat joko pakollinen paha tai sit hyödyke. Aika erikoiselta kuulostaa.
Pakottaa et voi tietenkään, mutta lapsilla on oikeus isäänsä.
Kyllä minä viikonloppuisin keksin yhden yhteisen tekemisen päivässä. Käymme yhdessä aika usein toisena päivänä uimassa ja toisena päivänä kylässä jossain. Kotona ollessamme en keksi heille tekemistä, elleivät itse pyydä.
Onko tämä jotenkin paljon suhteessa siihen, mitä muut tekevät?
Aivan, eli et säkään niitten kanssa koko ajan touhua. Jos lapset olisi sulla vain jokatoinen viikonloppu, niin sitkö sä tekisit niiden kanssa aina jotain erityistä?
Tämä! Apn on helppo sanoa, kun hän ei vkolla tee mitään ihmeellistä ja sit vkonloppuna tekee, kun se toinen taas on niiden lasten kanssa hyvin vähän ja harvoin. Miksi juuri silloin ne aktiviteetit pitäisi olla maksimissaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tuon ikäiset lapset eivät saa itse päättää missä ovat? Menkööt isänsä luokse kun itse haluavat. Tuskin itsekään haluaisit olla joka toinen viikonloppu paikassa missä et oikeasti viihdy.
Olemme samassa tilanteessa, about saman ikäiset lapset ja saavat itse päättää kenellä ovat. Muutenkin tuossa iässä tulee kaverit ja omat menot koko ajan tärkeämmiksi, joten napanuora vähitellen katkeaa. Niin käy kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Ja vähitellen on käynyt niin, että teini (13 v) ei käy juurikaan minulla enää (olen siis etä), toinen lapsi, pari vee nuorempi käy sentään kerta viikkoon, mutta harvemmin jää yöksi.
Olen etä, mutta en halua kuitenkaan olla vankila, jota on pakko nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän tulee alapeukkua mutta minä vaatisin menemään joka toinen viikonloppu. Eihän se ole kuin 4 päivää kuukaudessa eli paljon vähemmän kuin vuoroviikkolaisilla. Eri asia jos isä juopottelisi tms. mutta teillä ei ole siitä kyse.
Ei isä juopottele, vaan on lasten mielestä ihan kiva tyyppi. Ongelma on se, että isä vain katsoo telkkaria tai muuten vain tappaa aikaa yksikseen. Yhdessä he ovat vain ruokapöydässä ja ruokakaupassa. Lasten on oltava omassa huoneessaan. Mitä hyötyä lasten kannalta siitä on, että he menevät sinne istumaan omaan huoneeseen? Minun kannaltani on hyötyä, jotta saan omaa aikaa. Isän kannaltakaan ei näytä hyötyä olevan.
Ei tuon ikäisille lapsille pitäisi joutua keksimään aktiviteetteja. Säkö juokset niiden kanssa ulkona ja keksit pelejä jne. aina, kun ovat sun kanssa? Miutenkin sä puhut lapsista kuin ne olisivat joko pakollinen paha tai sit hyödyke. Aika erikoiselta kuulostaa.
Pakottaa et voi tietenkään, mutta lapsilla on oikeus isäänsä.
Kyllä minä viikonloppuisin keksin yhden yhteisen tekemisen päivässä. Käymme yhdessä aika usein toisena päivänä uimassa ja toisena päivänä kylässä jossain. Kotona ollessamme en keksi heille tekemistä, elleivät itse pyydä.
Onko tämä jotenkin paljon suhteessa siihen, mitä muut tekevät?
Aivan, eli et säkään niitten kanssa koko ajan touhua. Jos lapset olisi sulla vain jokatoinen viikonloppu, niin sitkö sä tekisit niiden kanssa aina jotain erityistä?
Ei, ei minua se haittaa, ettei isä touhua heidän kanssaan koko aikaa. Ihmettelen kyllä sitä, jos hän ei tee heidän kanssaan yhtään mitään. Minua haittaa se, että lapset valittavat eivätkä halua oikein mennä isälleen. En jaksaisi aina vääntää sinne menemisestä.
Niin, lapsethan ovat yleensä minun kanssani vain joka toinen viikonloppu.
No pitäisikö niitä tukea rakentamaan myös sinne verkostoa, hankkimaan kavereita tai keksimään tekemistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän tulee alapeukkua mutta minä vaatisin menemään joka toinen viikonloppu. Eihän se ole kuin 4 päivää kuukaudessa eli paljon vähemmän kuin vuoroviikkolaisilla. Eri asia jos isä juopottelisi tms. mutta teillä ei ole siitä kyse.
Ei isä juopottele, vaan on lasten mielestä ihan kiva tyyppi. Ongelma on se, että isä vain katsoo telkkaria tai muuten vain tappaa aikaa yksikseen. Yhdessä he ovat vain ruokapöydässä ja ruokakaupassa. Lasten on oltava omassa huoneessaan. Mitä hyötyä lasten kannalta siitä on, että he menevät sinne istumaan omaan huoneeseen? Minun kannaltani on hyötyä, jotta saan omaa aikaa. Isän kannaltakaan ei näytä hyötyä olevan.
Ei tuon ikäisille lapsille pitäisi joutua keksimään aktiviteetteja. Säkö juokset niiden kanssa ulkona ja keksit pelejä jne. aina, kun ovat sun kanssa? Miutenkin sä puhut lapsista kuin ne olisivat joko pakollinen paha tai sit hyödyke. Aika erikoiselta kuulostaa.
Pakottaa et voi tietenkään, mutta lapsilla on oikeus isäänsä.
Kyllä minä viikonloppuisin keksin yhden yhteisen tekemisen päivässä. Käymme yhdessä aika usein toisena päivänä uimassa ja toisena päivänä kylässä jossain. Kotona ollessamme en keksi heille tekemistä, elleivät itse pyydä.
Onko tämä jotenkin paljon suhteessa siihen, mitä muut tekevät?
Aivan, eli et säkään niitten kanssa koko ajan touhua. Jos lapset olisi sulla vain jokatoinen viikonloppu, niin sitkö sä tekisit niiden kanssa aina jotain erityistä?
Ei, ei minua se haittaa, ettei isä touhua heidän kanssaan koko aikaa. Ihmettelen kyllä sitä, jos hän ei tee heidän kanssaan yhtään mitään. Minua haittaa se, että lapset valittavat eivätkä halua oikein mennä isälleen. En jaksaisi aina vääntää sinne menemisestä.
Niin, lapsethan ovat yleensä minun kanssani vain joka toinen viikonloppu.
Plus arkipäivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakottaisin, houkuttelisin, kehottaisin. Tylsyyden kestäminen elämässä on myös taito, jota tarvitaan. Keskustelisin isän kanssa asiasta ja tukisin yhteisiin tekemisiin: ruuanlaitto ym. Monilla isillä ei yksinkertaisesti ole edes varaa järjestää ”isoa sirkusta” lapsilleen.
Kuten olen sanonutkin, niin olen keskustellut isän kanssa, tuloksetta. Ei isä tee kotona mitään. Syöttää mäkkärissä, hakee pizzan tms.
Oon velanainen mutta nyt kysymys. Miksi sellaset tekee lapsia jos ei kiinnosta mikään muu kun tv ja sohva ja mäkkäri??????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vela 45 v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakottaisin, houkuttelisin, kehottaisin. Tylsyyden kestäminen elämässä on myös taito, jota tarvitaan. Keskustelisin isän kanssa asiasta ja tukisin yhteisiin tekemisiin: ruuanlaitto ym. Monilla isillä ei yksinkertaisesti ole edes varaa järjestää ”isoa sirkusta” lapsilleen.
Kuten olen sanonutkin, niin olen keskustellut isän kanssa, tuloksetta. Ei isä tee kotona mitään. Syöttää mäkkärissä, hakee pizzan tms.
Oon velanainen mutta nyt kysymys. Miksi sellaset tekee lapsia jos ei kiinnosta mikään muu kun tv ja sohva ja mäkkäri??????
Mistä sä tiedät mitä hän tekee silloin kun lapset on äidillään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lasten isällä kaikki kunnossa? Jos aikuinen ihminen haluaa viikonloppuisin vain syödä noutopizzaa ja katsoa telkkaria, eikä tunnu "kestävän" lastensa seuraa, kuulostaa masentuneelta tai ahdistuneelta. Iso osa pitkää päivää painavista yrittäjistäkin ymmärtää, että omasta työkyvystä pidetään huolta liikkumalla ja viettämällä aikaa perheen ja ystävien kanssa.
Mitä jos antaisit vielä yhden mahdollisuuden isälle? Nyt kun korona-aika helpottaa ja on helpompi harrastaa, saisivatko lapset innostettua isän johonkin yhteiseen aktiviteettiin? Jos katsotte lasten kanssa valmiiksi jotain mihin he voivat halutessaan mennä myös kaksistaan ( tai pyytää sinut mukaan), kuten uimahalli, keilaus, museo tms. Suunnittelette aikataulun, mietitte varustautumisen ja teette isälle mahdollisimman helpoksi vain lähteä mukaan.
Totta kai isän pitäisi pystyä itse olemaan aktiivinen, mutta toisaalta lapsilla on vain yksi isä, jonka mielenterveys on lapsille merkityksellistä.
Tietääkseni isällä on kaikki kunnossa, en ole hänestä huolissani. Kyllä se isä joskus tekee lasten kanssa jotain, käy keilaamassa, kiipeilemässä tai rannalla, mutta moni vaatii rahaa. Häntä ei saa tekemään ei-maksullisia juttuja lasten kanssa.
Isällä on uusi puoliso.
Uusi puoliso! Istuuko hänkin sohvassa pizzaa mutustaen 247, kun lapset on isällään? Älä nyt vielä sano että on lapseton, tää uus mimmi... ? Joskus luulen että mulla on tylsä elämä mutta ei taida ollakkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lasten isällä kaikki kunnossa? Jos aikuinen ihminen haluaa viikonloppuisin vain syödä noutopizzaa ja katsoa telkkaria, eikä tunnu "kestävän" lastensa seuraa, kuulostaa masentuneelta tai ahdistuneelta. Iso osa pitkää päivää painavista yrittäjistäkin ymmärtää, että omasta työkyvystä pidetään huolta liikkumalla ja viettämällä aikaa perheen ja ystävien kanssa.
Mitä jos antaisit vielä yhden mahdollisuuden isälle? Nyt kun korona-aika helpottaa ja on helpompi harrastaa, saisivatko lapset innostettua isän johonkin yhteiseen aktiviteettiin? Jos katsotte lasten kanssa valmiiksi jotain mihin he voivat halutessaan mennä myös kaksistaan ( tai pyytää sinut mukaan), kuten uimahalli, keilaus, museo tms. Suunnittelette aikataulun, mietitte varustautumisen ja teette isälle mahdollisimman helpoksi vain lähteä mukaan.
Totta kai isän pitäisi pystyä itse olemaan aktiivinen, mutta toisaalta lapsilla on vain yksi isä, jonka mielenterveys on lapsille merkityksellistä.
Tietääkseni isällä on kaikki kunnossa, en ole hänestä huolissani. Kyllä se isä joskus tekee lasten kanssa jotain, käy keilaamassa, kiipeilemässä tai rannalla, mutta moni vaatii rahaa. Häntä ei saa tekemään ei-maksullisia juttuja lasten kanssa.
Isällä on uusi puoliso.
Uusi puoliso! Istuuko hänkin sohvassa pizzaa mutustaen 247, kun lapset on isällään? Älä nyt vielä sano että on lapseton, tää uus mimmi... ? Joskus luulen että mulla on tylsä elämä mutta ei taida ollakkaan.
Ap kertoi isän käyvän kyllä lastensa kanssa vaikka missä. Oletus nyt vaan on se, että isön pitäisi tehdä koko ajan kaikkea, kun lapsilla on tylsää. Kaverit kaikki äidin kotiympäristössä, niin onko ihme. Ap haluaa omaa aikaa ja siksi lapset isälleen, mutta isä ei saa viikonloppuna relata, kun lapset ei siellä tee mitään itsenäisesti. Tyypillinen ”äiti vaatii”-tilanne.
Olen varmaan tällainen hirvittävä etäisä, kun luonani ollessaan poika vain pelailee pleikkarilla ja puhelimella. Kyllä tuo tyytyväiseltä vaikuttaa ja monesti haluaa ylimääräistä aikaa luonani. Jos haluaa että vien jonnekin muuhun touhuun, niin vien. En tiedä olisiko näin helppoa jos olisi tyttö kyseessä. En tiedä mitä sille keksisi sitten, kaipa tuo kertoisi mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuon ikäiset lapset eivät saa itse päättää missä ovat? Menkööt isänsä luokse kun itse haluavat. Tuskin itsekään haluaisit olla joka toinen viikonloppu paikassa missä et oikeasti viihdy.
Olemme samassa tilanteessa, about saman ikäiset lapset ja saavat itse päättää kenellä ovat. Muutenkin tuossa iässä tulee kaverit ja omat menot koko ajan tärkeämmiksi, joten napanuora vähitellen katkeaa. Niin käy kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Ja vähitellen on käynyt niin, että teini (13 v) ei käy juurikaan minulla enää (olen siis etä), toinen lapsi, pari vee nuorempi käy sentään kerta viikkoon, mutta harvemmin jää yöksi.
Olen etä, mutta en halua kuitenkaan olla vankila, jota on pakko nähdä.
Eihän ne lapset nyt voi tulla ja mennä mielensä mukaan kun miehellä on uus nainenkin. Ei ole kyllä kauaa jos pikku Vilijonkka 9v tupsahtaskin kesken vkl tonteille vaikka piti olla äitivkl.
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan tällainen hirvittävä etäisä, kun luonani ollessaan poika vain pelailee pleikkarilla ja puhelimella. Kyllä tuo tyytyväiseltä vaikuttaa ja monesti haluaa ylimääräistä aikaa luonani. Jos haluaa että vien jonnekin muuhun touhuun, niin vien. En tiedä olisiko näin helppoa jos olisi tyttö kyseessä. En tiedä mitä sille keksisi sitten, kaipa tuo kertoisi mitä haluaa.
Anteeksi nyt mutta tottakai lapsi tykkää jos ohjelmassa on pleikkaa/heseä/karkkeja/kännyllä roikkumista/kuulokkeet päässä zombeilua.
Mutta kun elämässä on muutakin. Ja äitin luona on sitten tylsät läksyt, kaurapuurot, hampaanpesut, pesut, kotitöihun osallustumiset jne. Isän luonakin olisi hyvä tehdä muutakin kuin vain maata, syödä herkkuja ja pelata.
Ylös, ulos ja lenkille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lasten isällä kaikki kunnossa? Jos aikuinen ihminen haluaa viikonloppuisin vain syödä noutopizzaa ja katsoa telkkaria, eikä tunnu "kestävän" lastensa seuraa, kuulostaa masentuneelta tai ahdistuneelta. Iso osa pitkää päivää painavista yrittäjistäkin ymmärtää, että omasta työkyvystä pidetään huolta liikkumalla ja viettämällä aikaa perheen ja ystävien kanssa.
Mitä jos antaisit vielä yhden mahdollisuuden isälle? Nyt kun korona-aika helpottaa ja on helpompi harrastaa, saisivatko lapset innostettua isän johonkin yhteiseen aktiviteettiin? Jos katsotte lasten kanssa valmiiksi jotain mihin he voivat halutessaan mennä myös kaksistaan ( tai pyytää sinut mukaan), kuten uimahalli, keilaus, museo tms. Suunnittelette aikataulun, mietitte varustautumisen ja teette isälle mahdollisimman helpoksi vain lähteä mukaan.
Totta kai isän pitäisi pystyä itse olemaan aktiivinen, mutta toisaalta lapsilla on vain yksi isä, jonka mielenterveys on lapsille merkityksellistä.
Tietääkseni isällä on kaikki kunnossa, en ole hänestä huolissani. Kyllä se isä joskus tekee lasten kanssa jotain, käy keilaamassa, kiipeilemässä tai rannalla, mutta moni vaatii rahaa. Häntä ei saa tekemään ei-maksullisia juttuja lasten kanssa.
Isällä on uusi puoliso.
Uusi puoliso! Istuuko hänkin sohvassa pizzaa mutustaen 247, kun lapset on isällään? Älä nyt vielä sano että on lapseton, tää uus mimmi... ? Joskus luulen että mulla on tylsä elämä mutta ei taida ollakkaan.
Ap kertoi isän käyvän kyllä lastensa kanssa vaikka missä. Oletus nyt vaan on se, että isön pitäisi tehdä koko ajan kaikkea, kun lapsilla on tylsää. Kaverit kaikki äidin kotiympäristössä, niin onko ihme. Ap haluaa omaa aikaa ja siksi lapset isälleen, mutta isä ei saa viikonloppuna relata, kun lapset ei siellä tee mitään itsenäisesti. Tyypillinen ”äiti vaatii”-tilanne.
Lastensa kanssa. Mutta mihin tarvitaan isin uutta naista, muuta kuin kustannuksia tasaamaan? Mitä hän tuosta saa? Ohis, sori.
Vierailija kirjoitti:
Vela 45 v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakottaisin, houkuttelisin, kehottaisin. Tylsyyden kestäminen elämässä on myös taito, jota tarvitaan. Keskustelisin isän kanssa asiasta ja tukisin yhteisiin tekemisiin: ruuanlaitto ym. Monilla isillä ei yksinkertaisesti ole edes varaa järjestää ”isoa sirkusta” lapsilleen.
Kuten olen sanonutkin, niin olen keskustellut isän kanssa, tuloksetta. Ei isä tee kotona mitään. Syöttää mäkkärissä, hakee pizzan tms.
Oon velanainen mutta nyt kysymys. Miksi sellaset tekee lapsia jos ei kiinnosta mikään muu kun tv ja sohva ja mäkkäri??????
Mistä sä tiedät mitä hän tekee silloin kun lapset on äidillään?
Varmaan golffaa, kalastaa, urheilee, matkustaa, metsästää, hiihtää, tanssii, laulaa kuorossa, poimii mustikkaa, tekee kaappi kelloja... Tai jotain. Mutta miksi tehdä lapsia jos ne vaikuttaa olevan elämän jarru, silloin voi vaan röhnöttää pizzaa syöden sohvassa ja laskea päiviä siihen kun lapset menee taas äidilleen jolloin nimenomaan pääsee tekee noita juttuja joihin on palo.
Yhdessä tekeminen on lapselle mielekästä vain, jos siihen sisältyy vuorovaikutusta. Remontointia voi oppia, , mutta ei se luo isään tunnesuhdetta, jos ei keskustella.
Huvipuisto tuottaa iloa ilman keskusteluakin.