Lue keskustelun säännöt.
Lähiäidit! Mitä tekisit, jos lapset eivät halua etäisän luokse?
18.09.2021 |
Tykkäävät kyllä isästään, mutta viikonloput tylsiä. Joka toinen viikonloppu (1 krt kk) on oikeasti kivaa, eli tehdään jotain, mutta joka toinen viikonloppu tylsää. Istuvat omassa huoneessaan koko viikonlopun. Kivointa isä näkemisessä on se, että saa karkkia, pääsee mäkkäriin ja saa kaupasta jotain kivaa. Muutoin istuvat omassa huoneessaan kännykällä. Lasten kertoman mukaan.
Olen pakottanut lapset isälleen, jotta saan omaa aikaa. Ja jotta minua ei syytetä vieraannuttamisesta. Olen myös monta vuotta ehdottanut isälle Tekemistä, mutta siitä ei ole ollut hyötyä. Pakottaisitteko edelleen jatkossa? Lapset 10 ja 12.
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Tähän tulee alapeukkua mutta minä vaatisin menemään joka toinen viikonloppu. Eihän se ole kuin 4 päivää kuukaudessa eli paljon vähemmän kuin vuoroviikkolaisilla. Eri asia jos isä juopottelisi tms. mutta teillä ei ole siitä kyse.
Ot, mutta sillä juomisella iskä saa vapaakortin lapsiviikonlopuista. Vaikkei todellisuudessa mikään juoppo olisikaan. Pääsee matkalle, golfaamaan, uuden daamin kanssa juhlimaan yms kun eksällä on aina lapset.
Sen nähnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet tehnyt tästä samasta aloituksen aiemminkin. Silloinkin kuulosti siltä, että etsimällä etsit jotain vikaa. Mitä sitten, että on tylsää siellä? Ei se ole mitenkään vaarallista. Ihan tavallinen elämä siellä kummankin luona riittää, ei tarvi olla mitään tavallista erikoisempaa tekemistä. Ei sun tarvi tehdä tälle asialle yhtään mitään sen kummempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän tulee alapeukkua mutta minä vaatisin menemään joka toinen viikonloppu. Eihän se ole kuin 4 päivää kuukaudessa eli paljon vähemmän kuin vuoroviikkolaisilla. Eri asia jos isä juopottelisi tms. mutta teillä ei ole siitä kyse.
Ei isä juopottele, vaan on lasten mielestä ihan kiva tyyppi. Ongelma on se, että isä vain katsoo telkkaria tai muuten vain tappaa aikaa yksikseen. Yhdessä he ovat vain ruokapöydässä ja ruokakaupassa. Lasten on oltava omassa huoneessaan. Mitä hyötyä lasten kannalta siitä on, että he menevät sinne istumaan omaan huoneeseen? Minun kannaltani on hyötyä, jotta saan omaa aikaa. Isän kannaltakaan ei näytä hyötyä olevan.
En käsitä. Mun miehen lapsella oli samaa, hän tuli meille "säilöön" joka toinen vklp, oli huoneessaan vaan. Käytäntö loppui vasta kun hän täytti 18.
Toki äitinsä sai vapaata silloin mutta muuta syytä en keksinyt. Isänsä ei tehnyt mitään tyttärensä kanssa. Nyt asuu jo poikaystävänsä luona.
Ei kaikista miehistä oikein ole luonnikkaasti isäksi.
Vierailija kirjoitti:
Tylsää? Eikö lasten itse pidä keksiä leikit ja tekemiset. Ihan oikein että vkl isä ottaa iisisti, eikä ole mitään sirkustelua tai muuta suorittamista.
En antaisi hylätä isää mistään hinnasta, aikuisena sitten toki voivat valita minkä verran vanhempiin ovat yhteydessä.
Mut sen verran sillä isällä pitäis olla ryhtiä, ettei ne muksut roiku puhelimissaan tyhmistymässä koko viikonloppua.
Kaksi ihan eri asiaa ottaa iisisti ja jättää tuolleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän tulee alapeukkua mutta minä vaatisin menemään joka toinen viikonloppu. Eihän se ole kuin 4 päivää kuukaudessa eli paljon vähemmän kuin vuoroviikkolaisilla. Eri asia jos isä juopottelisi tms. mutta teillä ei ole siitä kyse.
Ei isä juopottele, vaan on lasten mielestä ihan kiva tyyppi. Ongelma on se, että isä vain katsoo telkkaria tai muuten vain tappaa aikaa yksikseen. Yhdessä he ovat vain ruokapöydässä ja ruokakaupassa. Lasten on oltava omassa huoneessaan. Mitä hyötyä lasten kannalta siitä on, että he menevät sinne istumaan omaan huoneeseen? Minun kannaltani on hyötyä, jotta saan omaa aikaa. Isän kannaltakaan ei näytä hyötyä olevan.
Mitä lapset tekevät viikonloppuisin sinun luona? Miksi he eivät voi mennä keskenään ulos tai pelaa vaikka lautapelejä? En ymmärrä. Meillä on ydinperhe, mutta viikonloppuisin ei ole kuin satunnaisesti jotain erityistä ohjelmaa. Harvoin lapset näkevät edes kavereitaan.
Kyllä äitinä teen viikonloppuisin lasten kanssa aina jotakin. Kuljetan harrastuksiin, käydään heittämässä frisbeetä, pelaan jalkapalloa tai lautapelejä, katsellaan joku leffa yhdessä, luen iltasadun lapsille (vielä 6.lk haluaa, että hänelle luetaan), käydään kaupassa, tehdään ruokaa ja kotitöitä yhdessä, saunotaan ja/tai ollaan vaan yhdessä ja lähekkäin eli ihan tavallista arkea.
Jokaisella on omat juttunsa tottakai ja itsekin vietän pääosan viikonlopusta kirjaa lukien, mutta kyllä lasten kanssa tulee aktiivisesti mielestäni viettää aikaa. Ei heitä voi tunkea omaan huoneeseensa pelkän puhelimen varaan ja odottaa, että 10v osaa itse keksiä itselleen tekemistä melko vieraassa ympäristössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet tehnyt tästä samasta aloituksen aiemminkin. Silloinkin kuulosti siltä, että etsimällä etsit jotain vikaa. Mitä sitten, että on tylsää siellä? Ei se ole mitenkään vaarallista. Ihan tavallinen elämä siellä kummankin luona riittää, ei tarvi olla mitään tavallista erikoisempaa tekemistä. Ei sun tarvi tehdä tälle asialle yhtään mitään sen kummempaa.
Hyvä muisti sinulla. Olen tehnyt saman aloituksen ehkä vuosi sitten.
Minua haittaa se, että joudun aina maanittelemaan lapset ja lapset tulevat, niin kuulen ”istuttiin koko viikonloppu omassa huoneessa”, kun olisivat halunneet nähdä kavereitaan tai tehdä jotain.
En tiedä. Ehkä olen vain opettanut heidät liian aktiiviseen elämään.
Jos ei halua mennä, niin ei tuonikäisten pitäisi olla pakko mennä. Mikseivät saa olla kotonaan ? Omassa elinympäristössään, nähdä kavereita, olla omien tavaroidensa keskellä, kuin väkinäisesti jossain etävanhemman luona tekemässä ei mitään. Lapsiraukat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän tulee alapeukkua mutta minä vaatisin menemään joka toinen viikonloppu. Eihän se ole kuin 4 päivää kuukaudessa eli paljon vähemmän kuin vuoroviikkolaisilla. Eri asia jos isä juopottelisi tms. mutta teillä ei ole siitä kyse.
Ei isä juopottele, vaan on lasten mielestä ihan kiva tyyppi. Ongelma on se, että isä vain katsoo telkkaria tai muuten vain tappaa aikaa yksikseen. Yhdessä he ovat vain ruokapöydässä ja ruokakaupassa. Lasten on oltava omassa huoneessaan. Mitä hyötyä lasten kannalta siitä on, että he menevät sinne istumaan omaan huoneeseen? Minun kannaltani on hyötyä, jotta saan omaa aikaa. Isän kannaltakaan ei näytä hyötyä olevan.
En käsitä. Mun miehen lapsella oli samaa, hän tuli meille "säilöön" joka toinen vklp, oli huoneessaan vaan. Käytäntö loppui vasta kun hän täytti 18.
Toki äitinsä sai vapaata silloin mutta muuta syytä en keksinyt. Isänsä ei tehnyt mitään tyttärensä kanssa. Nyt asuu jo poikaystävänsä luona.
Ei kaikista miehistä oikein ole luonnikkaasti isäksi.
Miksi käytäntö kesti noin kauan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän tulee alapeukkua mutta minä vaatisin menemään joka toinen viikonloppu. Eihän se ole kuin 4 päivää kuukaudessa eli paljon vähemmän kuin vuoroviikkolaisilla. Eri asia jos isä juopottelisi tms. mutta teillä ei ole siitä kyse.
Ei isä juopottele, vaan on lasten mielestä ihan kiva tyyppi. Ongelma on se, että isä vain katsoo telkkaria tai muuten vain tappaa aikaa yksikseen. Yhdessä he ovat vain ruokapöydässä ja ruokakaupassa. Lasten on oltava omassa huoneessaan. Mitä hyötyä lasten kannalta siitä on, että he menevät sinne istumaan omaan huoneeseen? Minun kannaltani on hyötyä, jotta saan omaa aikaa. Isän kannaltakaan ei näytä hyötyä olevan.
Mitä lapset tekevät viikonloppuisin sinun luona? Miksi he eivät voi mennä keskenään ulos tai pelaa vaikka lautapelejä? En ymmärrä. Meillä on ydinperhe, mutta viikonloppuisin ei ole kuin satunnaisesti jotain erityistä ohjelmaa. Harvoin lapset näkevät edes kavereitaan.
Kyllä äitinä teen viikonloppuisin lasten kanssa aina jotakin. Kuljetan harrastuksiin, käydään heittämässä frisbeetä, pelaan jalkapalloa tai lautapelejä, katsellaan joku leffa yhdessä, luen iltasadun lapsille (vielä 6.lk haluaa, että hänelle luetaan), käydään kaupassa, tehdään ruokaa ja kotitöitä yhdessä, saunotaan ja/tai ollaan vaan yhdessä ja lähekkäin eli ihan tavallista arkea.
Jokaisella on omat juttunsa tottakai ja itsekin vietän pääosan viikonlopusta kirjaa lukien, mutta kyllä lasten kanssa tulee aktiivisesti mielestäni viettää aikaa. Ei heitä voi tunkea omaan huoneeseensa pelkän puhelimen varaan ja odottaa, että 10v osaa itse keksiä itselleen tekemistä melko vieraassa ympäristössä.
Samaa mieltä. Aika erikoista, että joidenkin mielestä tavallinen arki on kotona istumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en pakota 9-vuotiasta. Olen kyllä yllättynyt, kun ei enää viihdy isänsä kanssa. Kuuntelen jos jotain on mielen päällä, mutta tähän hän ei osaa sanoa mitään. Ajattelen, että tuonikäinen ymmärtää jo asioita ja haluaa päättää enempi menoistaan. En minä aikuisenakaan joka toista viikonloppua ja yhtä arki-iltaa viikossa halua viettää "Tiinan" (paras ystäväni) kanssa, vaikka hän minulle läheinen onkin. Ei tietysti verrattavissa, mutta ehkä kuitenkin saitte kiinni ajatuksesta. Kuka meistä aikuisista jaksaisi arjen lisäksi sellaista rallia sinne tänne? Koti ja kaverit on yleensä lapsen elämässä ne tärkeät asiat. Viikonloppuvanhempi menee siihen samaan kategoriaan kuin vaikka isovanhemmat. Rakkaita, mutta aina ei jaksa olla niiden kanssa kun on muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän tulee alapeukkua mutta minä vaatisin menemään joka toinen viikonloppu. Eihän se ole kuin 4 päivää kuukaudessa eli paljon vähemmän kuin vuoroviikkolaisilla. Eri asia jos isä juopottelisi tms. mutta teillä ei ole siitä kyse.
Ei isä juopottele, vaan on lasten mielestä ihan kiva tyyppi. Ongelma on se, että isä vain katsoo telkkaria tai muuten vain tappaa aikaa yksikseen. Yhdessä he ovat vain ruokapöydässä ja ruokakaupassa. Lasten on oltava omassa huoneessaan. Mitä hyötyä lasten kannalta siitä on, että he menevät sinne istumaan omaan huoneeseen? Minun kannaltani on hyötyä, jotta saan omaa aikaa. Isän kannaltakaan ei näytä hyötyä olevan.
En käsitä. Mun miehen lapsella oli samaa, hän tuli meille "säilöön" joka toinen vklp, oli huoneessaan vaan. Käytäntö loppui vasta kun hän täytti 18.
Toki äitinsä sai vapaata silloin mutta muuta syytä en keksinyt. Isänsä ei tehnyt mitään tyttärensä kanssa. Nyt asuu jo poikaystävänsä luona.
Ei kaikista miehistä oikein ole luonnikkaasti isäksi.Miksi käytäntö kesti noin kauan?
Sivusta. Tiedän vastaavan tapauksen. Syy oli se että äiti pääsi festaamaan ja toisaalta isä oli vastuunpakoilija. Äiti tahtoi omaakin aikaa. Kuulosti oudolta kyllä. Sitten kun lapsi oli 18, isä sanoi että nyt loppuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet tehnyt tästä samasta aloituksen aiemminkin. Silloinkin kuulosti siltä, että etsimällä etsit jotain vikaa. Mitä sitten, että on tylsää siellä? Ei se ole mitenkään vaarallista. Ihan tavallinen elämä siellä kummankin luona riittää, ei tarvi olla mitään tavallista erikoisempaa tekemistä. Ei sun tarvi tehdä tälle asialle yhtään mitään sen kummempaa.
Hyvä muisti sinulla. Olen tehnyt saman aloituksen ehkä vuosi sitten.
Minua haittaa se, että joudun aina maanittelemaan lapset ja lapset tulevat, niin kuulen ”istuttiin koko viikonloppu omassa huoneessa”, kun olisivat halunneet nähdä kavereitaan tai tehdä jotain.
En tiedä. Ehkä olen vain opettanut heidät liian aktiiviseen elämään.
EIkö he saa isän luona poistua huoneestaan, vaan ovatko aktiivisia vain silloin jos joku heitä siihen ohjaa ?
Pakottaisin, houkuttelisin, kehottaisin. Tylsyyden kestäminen elämässä on myös taito, jota tarvitaan. Keskustelisin isän kanssa asiasta ja tukisin yhteisiin tekemisiin: ruuanlaitto ym. Monilla isillä ei yksinkertaisesti ole edes varaa järjestää ”isoa sirkusta” lapsilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei etävanhemmallakaan ole velvollisuutta ottaa lasta tapaamisiin jos ei halua.
Hyvä näinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet tehnyt tästä samasta aloituksen aiemminkin. Silloinkin kuulosti siltä, että etsimällä etsit jotain vikaa. Mitä sitten, että on tylsää siellä? Ei se ole mitenkään vaarallista. Ihan tavallinen elämä siellä kummankin luona riittää, ei tarvi olla mitään tavallista erikoisempaa tekemistä. Ei sun tarvi tehdä tälle asialle yhtään mitään sen kummempaa.
Hyvä muisti sinulla. Olen tehnyt saman aloituksen ehkä vuosi sitten.
Minua haittaa se, että joudun aina maanittelemaan lapset ja lapset tulevat, niin kuulen ”istuttiin koko viikonloppu omassa huoneessa”, kun olisivat halunneet nähdä kavereitaan tai tehdä jotain.
En tiedä. Ehkä olen vain opettanut heidät liian aktiiviseen elämään.
EIkö he saa isän luona poistua huoneestaan, vaan ovatko aktiivisia vain silloin jos joku heitä siihen ohjaa ?
Puhelin, tietsa ja tv lapsen huoneessa. Isä makaa olkassa sohvalla ja katsoo tv:stä ohjelmia. Lauantaisin sauna ja pari olutta, siis vain pari. Lapsi ei tule saunavuorolle. Ihan perus meininkiä, sillä erolla että eroperhe.
Miehen lapsi tulee meille kun meillä saa levätä, eikä tarvitse koko aikaa suorittaa jotain. Ehkä voisit lapsille puhua, että tämän tyyppinen joutoaika on heille hyväksi ja jaksaa taas suorittaa sitä arkea?
Vierailija kirjoitti:
Tylsää? Eikö lasten itse pidä keksiä leikit ja tekemiset. Ihan oikein että vkl isä ottaa iisisti, eikä ole mitään sirkustelua tai muuta suorittamista.
En antaisi hylätä isää mistään hinnasta, aikuisena sitten toki voivat valita minkä verran vanhempiin ovat yhteydessä.
Nykyään moni vanhempi luulee, että jälkikasvulle pitäisi keksiä koko ajan jotain uutta tekemistä ja harrastamista. No onhan se tietenkin hienoa kehuskella somessa kuinka se meidän pirkkopetteri aloitti taas uuden harrastuksen. Samalla vanhemmat kuitenkin valittavat kun tili on taas nollassa koska lasten harrastukset maksavat niin paljon.
Mä varmaan pakottaisin silti. Ilmeisesti isä asuu kauempana kun eivät voi isäviikonloppuina nähdä kavereita. Saattaisin kyllä yhdessä lasten kanssa miettiä joitain asioita joita voivat siellä tehdä ilman isää jos isä ei kerran jaksa/halua joka viikonloppu tekemisiin osallistua. Tyyliin edes katsoa onko lähellä paikkaa jossa voisivat käydä heittelemässä frisbee kiekkoja tai uimahallia tms.
Miksi aina lapsen kanssa pitää keskustella lähivanhemman, joka siis melkein aina äiti. Miksi se isä ei voi koskaan keskustella? Puhua omien lastensa kanssa ja kehittää yhdessäolosta mukavaa? Tätä olen usein miettinyt.
Kyllä lähivanhemmankin on hyvä joskus hengähtää ilman lapsia ja vaikka tavata syöviä tai seurustelukumppania.
Olen jutellut isän kanssa. Ei hänen kauttaan tähän tule vastausta. Isä on sitä mieltä, että siellä eletään tavallista arkea, mutta isän mielestä arki on sitä, että istutaan omissa huoneissaan.
Isä on työnarkomaani. Hän ei tehnyt lasten kanssa asioita, koska oli aina töissä. Siksi ei osaa tehdä heidän kanssaan muuta kuin tyyliin lähteä Lintsille tai ravintolaan. Ja ehkä siksi isä makaa sohvalla, kun on viikosta niin väsynyt.