Lähiäidit! Mitä tekisit, jos lapset eivät halua etäisän luokse?

Vierailija kirjoitti:

Ei etävanhemmallakaan ole velvollisuutta ottaa lasta tapaamisiin jos ei halua.

Hyvä näinkin.

Lähivanhemman on aina pakko, koska hänellä on vastuuntunto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet tehnyt tästä samasta aloituksen aiemminkin. Silloinkin kuulosti siltä, että etsimällä etsit jotain vikaa. Mitä sitten, että on tylsää siellä? Ei se ole mitenkään vaarallista. Ihan tavallinen elämä siellä kummankin luona riittää, ei tarvi olla mitään tavallista erikoisempaa tekemistä. Ei sun tarvi tehdä tälle asialle yhtään mitään sen kummempaa.

Hyvä muisti sinulla. Olen tehnyt saman aloituksen ehkä vuosi sitten.

Minua haittaa se, että joudun aina maanittelemaan lapset ja lapset tulevat, niin kuulen ”istuttiin koko viikonloppu omassa huoneessa”, kun olisivat halunneet nähdä kavereitaan tai tehdä jotain.

En tiedä. Ehkä olen vain opettanut heidät liian aktiiviseen elämään.

EIkö he saa isän luona poistua huoneestaan, vaan ovatko aktiivisia vain silloin jos joku heitä siihen ohjaa ?

En oikein tiedä. Isä on pienestä pitäen opettanut heidät menemään omaan huoneeseensa. Ja kun isä katsoo telkkaria olohuoneessa, niin ei lapset halua samoja ohjelmia katsoa. Heidän on varmaan helpompi mennä katsomaan omaa leffaa omaan huoneeseensa. 

Kyllä he kotona ovat aktiivisia kavereiden suhteen. Ja pyytävät tulla leipomaan minun kanssani, mutta ei isä leivo tai tee mitään sellaista, johon voisi osallistua. Paitsi telkkarin katsominen. 

Tuntuu, että isäkin vain tapaa aikaa telkkarin kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Pakottaisin, houkuttelisin, kehottaisin. Tylsyyden kestäminen elämässä on myös taito, jota tarvitaan. Keskustelisin isän kanssa asiasta ja tukisin yhteisiin tekemisiin: ruuanlaitto ym. Monilla isillä ei yksinkertaisesti ole edes varaa järjestää ”isoa sirkusta” lapsilleen.

Kuten olen sanonutkin, niin olen keskustellut isän kanssa, tuloksetta. Ei isä tee kotona mitään. Syöttää mäkkärissä, hakee pizzan tms. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teroitahan nyt lastesi päähän hiukan ihmisrakkautta. Isän tehtävä ei ole olla seremoniamestari, ja moni tekee lapselleen verratonta vahinkoa suostumalla siihen rooliin. Lapsista tulee perässävedettäviä ja kroonisesti tyytymättömiä sen sijaan, että he kasvaisivat sisäisen motivaationsa ympärille, itsenäisiksi ihmisiksi. 

Sinuna keskustelisin lastesi kanssa vakavasti siitä, onko heille tärkeämpää elämässä isä vai tylsyydentunteen pakoilu. Ohjaa heitä jättämään vaikka kännykät kokonaan varikolle noina viikonloppuina, jospa he oppisivat täyttämään yhden lyhyen viikonlopun ilmankin niitä. Ihan itse. Jotta heistä tulee parempia ihmisiä. Vai etkö halua sitä? Onko sinulle tärkeämpää, että sinä olet heidän mielestään heidän isäänsä paljon tärkeämpi? Tunnustele sieluasi ja myönnä jos näin voi olla, koska siinä tapauksessa sinä manipuloit tässä lapsiasi ja heikennät heidän tulevaisuuttaan. Ajattele, miten perässävedettävä kitisijä tuolla lailla isäsuhteensa tuhonneesta lapsesta tulee omissa parisuhteissaan, jotka aina kariutuvat mystisesti puolison turhautuneeseen pakoon. 

Jos luit aloituksen, niin minä haluan lapset isälle. Olen totaaliyh ja tämä on tapa saada itselleni omaa aikaa. Olen vain väsynyt kuuntelemaan lasten valituksia.

Mikä fakin totaaliyh sinä olet, jos lapset käyvät säännöllisesti isällään ja hän on osa heidän elämäänsä?

Ai niin, tämä olikin provo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei etävanhemmallakaan ole velvollisuutta ottaa lasta tapaamisiin jos ei halua.

Hyvä näinkin.

Lähivanhemman on aina pakko, koska hänellä on vastuuntunto.

Lapsia annetaa jopa huostaan kun ne lapset on esim uuden onnen tiellä.

[strong]P R O V O A L E R T/strong]

P

R

O

V

O

A

L

E

R

T

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teroitahan nyt lastesi päähän hiukan ihmisrakkautta. Isän tehtävä ei ole olla seremoniamestari, ja moni tekee lapselleen verratonta vahinkoa suostumalla siihen rooliin. Lapsista tulee perässävedettäviä ja kroonisesti tyytymättömiä sen sijaan, että he kasvaisivat sisäisen motivaationsa ympärille, itsenäisiksi ihmisiksi. 

Sinuna keskustelisin lastesi kanssa vakavasti siitä, onko heille tärkeämpää elämässä isä vai tylsyydentunteen pakoilu. Ohjaa heitä jättämään vaikka kännykät kokonaan varikolle noina viikonloppuina, jospa he oppisivat täyttämään yhden lyhyen viikonlopun ilmankin niitä. Ihan itse. Jotta heistä tulee parempia ihmisiä. Vai etkö halua sitä? Onko sinulle tärkeämpää, että sinä olet heidän mielestään heidän isäänsä paljon tärkeämpi? Tunnustele sieluasi ja myönnä jos näin voi olla, koska siinä tapauksessa sinä manipuloit tässä lapsiasi ja heikennät heidän tulevaisuuttaan. Ajattele, miten perässävedettävä kitisijä tuolla lailla isäsuhteensa tuhonneesta lapsesta tulee omissa parisuhteissaan, jotka aina kariutuvat mystisesti puolison turhautuneeseen pakoon. 

Jos luit aloituksen, niin minä haluan lapset isälle. Olen totaaliyh ja tämä on tapa saada itselleni omaa aikaa. Olen vain väsynyt kuuntelemaan lasten valituksia.

Mikä fakin totaaliyh sinä olet, jos lapset käyvät säännöllisesti isällään ja hän on osa heidän elämäänsä?

Ai niin, tämä olikin provo.

Totaaliyh:lla tarkoitan, ettei minulla ole sukulaisia tai läheisiä, joka voisi lapset joskus ottaa. Anteeksi väärä termi.

En ole provo.

Pitäisikö teidän kokeilla vaikka vähän aikaa sitten sitä, että eivät menisi sinne vaan tekisivät vaan nuo jutut mitä tekevät kerran kuukaudessa ?

Onko isällä mitään sukua jäljellä ? käyvätkö koskaan esim. isovanhempia, serkkuja, tai muita sukulaisia yhdessä tapaamassa  tms. ? 

P

R

O

V

O

A

L

E

R

T

Miksi ihmeessä kuvittelette, että olen provo??

P

R

O

V

O

A

L

E

R

T

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö teidän kokeilla vaikka vähän aikaa sitten sitä, että eivät menisi sinne vaan tekisivät vaan nuo jutut mitä tekevät kerran kuukaudessa ?

Onko isällä mitään sukua jäljellä ? käyvätkö koskaan esim. isovanhempia, serkkuja, tai muita sukulaisia yhdessä tapaamassa  tms. ? 

Ja jos sinulla on ok välit isään, niin voisko sitten käydä vaikka tapaamassa teillä/ hoitaa osan harrastuskuskauksista ? 

P

R

O

V

O

A

L

E

R

T

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö teidän kokeilla vaikka vähän aikaa sitten sitä, että eivät menisi sinne vaan tekisivät vaan nuo jutut mitä tekevät kerran kuukaudessa ?

Onko isällä mitään sukua jäljellä ? käyvätkö koskaan esim. isovanhempia, serkkuja, tai muita sukulaisia yhdessä tapaamassa  tms. ? 

 

Ei lapset ihan joka kerta siellä olekaan, jos on sairauksia puolin tai toisin. 

Isä ei ole sukurakas. Kuskaa lapset äidilleen kerran vuodessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei etävanhemmallakaan ole velvollisuutta ottaa lasta tapaamisiin jos ei halua.

Hyvä näinkin.

Lähivanhemman on aina pakko, koska hänellä on vastuuntunto.

Lapsia annetaa jopa huostaan kun ne lapset on esim uuden onnen tiellä.

No kyllä on hyvin harvassa sellaiset. Asun kaupungissa ja tein työurani lastensuojelussa. Huostaanoton syyt on kyllä ihan muussa kuin siinä, että lähivänhempi ei jaksa, vaikka moni isä kyllä näytti kyntensä täydellisenä vastuunpakoilijana ja hylkäsi omat lapsensa. Monen jaksamista kyllä ihmettelin, siis monen äidin. Jaksoivat tukea lapsiaan kun lapset surivat kun isä hylkäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö teidän kokeilla vaikka vähän aikaa sitten sitä, että eivät menisi sinne vaan tekisivät vaan nuo jutut mitä tekevät kerran kuukaudessa ?

Onko isällä mitään sukua jäljellä ? käyvätkö koskaan esim. isovanhempia, serkkuja, tai muita sukulaisia yhdessä tapaamassa  tms. ? 

Ja jos sinulla on ok välit isään, niin voisko sitten käydä vaikka tapaamassa teillä/ hoitaa osan harrastuskuskauksista ? 

Isä asuu kauempana ja yrittäjänä tekee pitkää päivää. Hän ei pysty näkemään arkisin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö teidän kokeilla vaikka vähän aikaa sitten sitä, että eivät menisi sinne vaan tekisivät vaan nuo jutut mitä tekevät kerran kuukaudessa ?

Onko isällä mitään sukua jäljellä ? käyvätkö koskaan esim. isovanhempia, serkkuja, tai muita sukulaisia yhdessä tapaamassa  tms. ? 

Ja jos sinulla on ok välit isään, niin voisko sitten käydä vaikka tapaamassa teillä/ hoitaa osan harrastuskuskauksista ? 

Ihana ajatus ,sietää sitä eksää nurkissaan kun se on niin laiska ettei viitsi lastensa kanssa olla.

Miksihän miehille ei ole rakentunut aivoja päähän?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä kuvittelette, että olen provo??

Joku etäisä hermostui.

Vierailija kirjoitti:

En pakota. Lapsi 12 v,. On sovittu, että joka toinen viikonloppu on isän luona, pe-su. Välillä on koko viikonlopun, välillä tulee lauantaina kotiin. Syynä se, ettei ole tekemistä muuta kuin puhelimella olo tai isän auttaminen remontin teossa tms. Jos lapsi ei haluaisi mennä ollenkaan , tämäkin olisi ok.

Remontointihan nimenomaan on mitä parhainta yhdessä tekemistä, siinä oppii tosielämässä tarvittavia kädentaitoja. Olisitte tyytyväisiä (sekä sinä että lapset), että niitä voi oppia isän kanssa. Miksi lapset opetetaan siihen, että vain järjestetyt huvipuistot ja muut retket ovat "oikeaa" tekemistä?