Pitääkö opettajakoulutuksessa osata hyvin matikkaa?

Minun ainakin piti kun valmistuin matikan opettajaksi

Vähän riippuu mistä opettajasta puhut eli haluatko luokanopettajaksi vai aineenopettajaksi? Luokanopettajaksi ja muiden kuin matemaattisten aineiden opettajaksi riittää ihan tavalliset perustaidot. Jos taas et hallitse matikkaa ollenkaan, voi olla aika hankalaa sitä vaikka luokanopena opettaa.

Ainakin sisään päästäkseen. Katsoin noin vuosi sitten ihan huumorilla, kun pieni tyttäreni kertoi haluavansa opettajaksi.

Todistusvalinta sielläkin lähinnä on. Eli mieluiten pitkä matikka lukiossa ja siitä loistava arvosana.

Ei tarvitse, OKLssä ei oikeastaan tarvita mitään kovin akateemista taitoa.

Etua on, jos urheilee, soittaa pianoa ja kitaraa ja tykkää käsitöistä ja on iloinen perusluonne.

Kasvatustieteet on sellaista liibalaabaa, että kaikista kursseista pääsee läpi, kun kirjoittaa sinne että lapsen etu on aina tärkein asia. Matikasta käydään kertotaulu, jako ja vähennyslaskut pluslaskujen lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin sisään päästäkseen. Katsoin noin vuosi sitten ihan huumorilla, kun pieni tyttäreni kertoi haluavansa opettajaksi.

Todistusvalinta sielläkin lähinnä on. Eli mieluiten pitkä matikka lukiossa ja siitä loistava arvosana.

Ei ole todistusvalintaa. Katso uudemman kerran. Pääsykokeet.

Riippuu yliopistosta. Esim. Turussa luokanopettajalinjalla pitää.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu yliopistosta. Esim. Turussa luokanopettajalinjalla pitää.

Hehe, just.

Ei tartte.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu yliopistosta. Esim. Turussa luokanopettajalinjalla pitää.

6 op oli aikanaan. Simppeliä matikkaa

https://nettiopsu.utu.fi/opas/tutkintoOhjelma.htm?rid=30455&uiLang=fi&l…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin sisään päästäkseen. Katsoin noin vuosi sitten ihan huumorilla, kun pieni tyttäreni kertoi haluavansa opettajaksi.

Todistusvalinta sielläkin lähinnä on. Eli mieluiten pitkä matikka lukiossa ja siitä loistava arvosana.

Ei ole todistusvalintaa. Katso uudemman kerran. Pääsykokeet.

Todistuksella voi päästä valintakokeisiin. Mutta valintakokeilla pääsee sisään koulutukseen.

Pitkää matikkaa ei siis tarvitse, mutta ei siitä ole mitään haittaakaan.

https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…

Vierailija kirjoitti:

Minun ainakin piti kun valmistuin matikan opettajaksi

Luokanopettaja ei paljoa matikkaa tartte

Ei tarvitse osata yhtään mitään. Kuka vaan näköjään pääsee opettajaksi ainakin peruskouluun.

Ihan keskinkertaisilla matematiikan taidoilla pärjää muualla, paitsi matemaattis-luonnontieteellisissä opettajaopinnoissa. Biologiassa, maantieteessä ja kemiassa riittää hiukan keskitasoa paremmat matematiikan taidot. Fysiikka ja matematiikka taas vaatii jo enemmänkin, fysiikassa on paljon matematiikan soveltamista, kun taas matematiikan opinnot on kaavojen pyörittelyä ja todistamista.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse, OKLssä ei oikeastaan tarvita mitään kovin akateemista taitoa.

Etua on, jos urheilee, soittaa pianoa ja kitaraa ja tykkää käsitöistä ja on iloinen perusluonne.

Kasvatustieteet on sellaista liibalaabaa, että kaikista kursseista pääsee läpi, kun kirjoittaa sinne että lapsen etu on aina tärkein asia. Matikasta käydään kertotaulu, jako ja vähennyslaskut pluslaskujen lisäksi.

Aikanaan meni usko kasvatustieteisiin, kun piti tenttiä kirjoja. Niitä ei saanut, koska vähän kirjoja, paljon tenttijöitä. Sitten mentiin vaan tenttiin ja kirjoiteltiin, miten tärkeää on huomioida jokainen lapsi omana itsenään, kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää ja kaikkea tuollaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun ainakin piti kun valmistuin matikan opettajaksi

Luokanopettaja ei paljoa matikkaa tartte

Luokanopettajakoulutukseen ei päässyt hän, jolla oli ylioppilastodistuksesssa L pitkästä matematiikasta. Tästä voisi päätellä, että matemaattinen lahjakkuus on pikemminkin haitta. Ikävää, että se näkyy myös alakoulun opetuksessa. Mennään vain kirjan mukaan ja sillä selvä.

Kasvatustieteet ja opettajakoulutus yliopistossa ovat aivan eri asia. Opettajaopinnoista kasvatustiedettä on aika pieni osa, alle puolet. Kasvatustieteen maisterin opinnoissa ei opettamisesta ole kuin muutama kurssi. Tämän voi jokainen epäilijä tarkistaa itse yliopistojen sivuilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun ainakin piti kun valmistuin matikan opettajaksi

Luokanopettaja ei paljoa matikkaa tartte

Luokanopettaja on lapsen ainoa matematiikan opettaja koko alakoulun ajan. On surkeaa, jos opettaja ei matematiikkaa hallitse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse, OKLssä ei oikeastaan tarvita mitään kovin akateemista taitoa.

Etua on, jos urheilee, soittaa pianoa ja kitaraa ja tykkää käsitöistä ja on iloinen perusluonne.

Kasvatustieteet on sellaista liibalaabaa, että kaikista kursseista pääsee läpi, kun kirjoittaa sinne että lapsen etu on aina tärkein asia. Matikasta käydään kertotaulu, jako ja vähennyslaskut pluslaskujen lisäksi.

Aikanaan meni usko kasvatustieteisiin, kun piti tenttiä kirjoja. Niitä ei saanut, koska vähän kirjoja, paljon tenttijöitä. Sitten mentiin vaan tenttiin ja kirjoiteltiin, miten tärkeää on huomioida jokainen lapsi omana itsenään, kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää ja kaikkea tuollaista.

Miksi et ostanut ko. kirjoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun ainakin piti kun valmistuin matikan opettajaksi

Luokanopettaja ei paljoa matikkaa tartte

Luokanopettajakoulutukseen ei päässyt hän, jolla oli ylioppilastodistuksesssa L pitkästä matematiikasta. Tästä voisi päätellä, että matemaattinen lahjakkuus on pikemminkin haitta. Ikävää, että se näkyy myös alakoulun opetuksessa. Mennään vain kirjan mukaan ja sillä selvä.

Kasvatustieteet ja opettajakoulutus yliopistossa ovat aivan eri asia. Opettajaopinnoista kasvatustiedettä on aika pieni osa, alle puolet. Kasvatustieteen maisterin opinnoissa ei opettamisesta ole kuin muutama kurssi. Tämän voi jokainen epäilijä tarkistaa itse yliopistojen sivuilta.

Luokanopettajilla yleensä pääaine on kasvatustiede. Niitä opintoja on puolet. Maisteri opinnoissa käydään kasvatustieteen syventävät opinnot, 80 opintopistettä. Lisäksi luokanopettajat valmistuvat kasvatustieteen maisteriksi.

Helsingissä luokanopettajaopiskelijat tekevät 7op matematiikan didaktiikkaa. Alakoulun sisällöt pitää olla hallussa, mutta superlaskija ei tarvitse olla. Kurssilla opetellaan, miten matematiikkaa opetetaan, miten asioita konkretisoidaan alakoulun oppilaille, käydään (liian pieni) raapaisu oppimisvaikeuksien seurauksista. Erityisopettajaopiskelijoilla matikan didaktiikkaa on 5op, sisältää alakoulun ja yläkoulun sisällöt. Lisäksi erikseen matematiikan oppimisvaikeuksia parilla muulla kurssilla.

Sanoisin, että jos opettajalle matikka on tosi helppoa, voi olla vaikea asettua lasten, varsinkin hitaammin oppivien lasten ymmärryksen ääreen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse, OKLssä ei oikeastaan tarvita mitään kovin akateemista taitoa.

Etua on, jos urheilee, soittaa pianoa ja kitaraa ja tykkää käsitöistä ja on iloinen perusluonne.

Kasvatustieteet on sellaista liibalaabaa, että kaikista kursseista pääsee läpi, kun kirjoittaa sinne että lapsen etu on aina tärkein asia. Matikasta käydään kertotaulu, jako ja vähennyslaskut pluslaskujen lisäksi.

Aikanaan meni usko kasvatustieteisiin, kun piti tenttiä kirjoja. Niitä ei saanut, koska vähän kirjoja, paljon tenttijöitä. Sitten mentiin vaan tenttiin ja kirjoiteltiin, miten tärkeää on huomioida jokainen lapsi omana itsenään, kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää ja kaikkea tuollaista.

Miksi et ostanut ko. kirjoja?

Minkä ihmeen takia kukaan ostaisi kasvatustieteellisiä lätinäkirjoja?

Näin juuri. Luokanopettaja on sellainen, joka osaa kaikkea vähän mutta ei mitään kunnolla.