Rankin kokemasi asia?
Kommentit (66)
Joko väkisinmakaaminen miesystävän taholta tai pettäminen. Molemmat söivät ihmisarvoa syvältä ja lopulta olin pitkään sairaalassa. Ja molemmat tapahtumat vaikuttavat elämääni edelleen vuosienkin päästä.
Perheolotjotka johtivat psykiatrille 3 ja 6v., hyväksikäyttö-ja raiskausyritykset 7-9 vuotiaana,koulukiusaaminen, nylkyköyhyys,1.seurustelu-ja avosuhde sis.fyysisen(kin) ja psyykkisen väkivallan,riippuvaisen siipeilyn,mielenterveyshäiriöitä jne.
Ajaudin synnytyksen jälkeisessä masennuksessa unilääke- ja rauhoittavien riippuvuuteen, jonka johdosta lapsen ollessa reilu 2 v oli suljetulla osastolla lääkevieroituksessa.
koulukiusaus. Elämään on mahtunut myös isäpuolen väkivaltaisuutta, äidin alkoholismia, ja useampi keskenmeno. Koulukiusaus on kuitenkin jättänyt syvimmät jäljet. elämäni on onneksi nykyään kokonaisuudessaan hyvää ja olen onnellinen.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 03:00"]Vierestä seurasin pikku tyttönä, kun isä käsiaseella uhkasi äitiä äidin maatessa pihanurmikolla. Änkytin sen jälkeen pitkän aikaa, valehtelin, enkä pystynyt syömään. Minua pakkosyötettiin ja se oli myös järkyttävää. Sitten isä vei minut lääkäriin ja sain vatsalääkkeet, jotka auttoivat.
Puolisoni on useita kertoja pettänyt minua eri naisten kanssa seurusteluaikanamme. Pitkän avioliiton aikana en tiedä pettäneen, vaikka epäilen joidenkin tapahtumien takia. Hän on pahoinpidellyt minua muutamia kertoja, kerran pahemmin. Hakkasi lonkkaani kahden kämmenen suuruisen tosi pahannäköisen mustelman. Kävin lääkärissä ihan viime hetkellä, ennenkuin jäljet hävisivät, ja jätin ottamani kuvat, joista lääkäri totesi, että sama mustelma on, ja että "tuskin ehdonalaisella selviää", kun syvempiäkin kudoksia oli rikkoontunut. 2kk en voinut lainkaan nukkua sillä kyljellä. Mies vaan sanoi vähättelevästi, että anteeks, ku vähän mutistelin sinua! En tehnyt rikosilmoitusta, mutta joku muu ilmoitti poliisille (ei lääkäri). Jouduimme kriisiterapiaan ja mies väkivaltaterapiaan. Siitä on nyt jo aikaa vuosia. Raivoava mies on minulla, ja elämä jo niin loppusuoralla, että koetan kestää. Hän oli pitkään hyvä mies ja perheenisä.
[/quote]
Nyt hei ihan oikeesti. Luepa tuo oma tekstisi, ja kuvittele, että se olisi jonkun muun kirjoittama. Minkä neuvon antaisit? Älä hyvä ihminen kurita itseäsi enää hetkeäkään tuollaisessa liitossa! Hyvät yhteiset muistot eivät merkitse mitään, jos preesens on tuollaista. Olen järkyttynyt, että joku voi elää noin. Ole vahva, vielä ei ole liian myöhäistä, lähde!
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 03:00"]Vierestä seurasin pikku tyttönä, kun isä käsiaseella uhkasi äitiä äidin maatessa pihanurmikolla. Änkytin sen jälkeen pitkän aikaa, valehtelin, enkä pystynyt syömään. Minua pakkosyötettiin ja se oli myös järkyttävää. Sitten isä vei minut lääkäriin ja sain vatsalääkkeet, jotka auttoivat.
Puolisoni on useita kertoja pettänyt minua eri naisten kanssa seurusteluaikanamme. Pitkän avioliiton aikana en tiedä pettäneen, vaikka epäilen joidenkin tapahtumien takia. Hän on pahoinpidellyt minua muutamia kertoja, kerran pahemmin. Hakkasi lonkkaani kahden kämmenen suuruisen tosi pahannäköisen mustelman. Kävin lääkärissä ihan viime hetkellä, ennenkuin jäljet hävisivät, ja jätin ottamani kuvat, joista lääkäri totesi, että sama mustelma on, ja että "tuskin ehdonalaisella selviää", kun syvempiäkin kudoksia oli rikkoontunut. 2kk en voinut lainkaan nukkua sillä kyljellä. Mies vaan sanoi vähättelevästi, että anteeks, ku vähän mutistelin sinua! En tehnyt rikosilmoitusta, mutta joku muu ilmoitti poliisille (ei lääkäri). Jouduimme kriisiterapiaan ja mies väkivaltaterapiaan. Siitä on nyt jo aikaa vuosia. Raivoava mies on minulla, ja elämä jo niin loppusuoralla, että koetan kestää. Hän oli pitkään hyvä mies ja perheenisä.
[/quote]
Miksi alistut tuphon? Vaikka luin olis elämä loppusuoralla, sä ansaitset hyvää! Kunnioita itseäsi ja tee elämäädi koskevat päätökset sen pohjalta. Ei pitkä avioliitto ole meriitti. Etenkin jos miehesi OLI hyvä avimies joskus ja OLI hyvä isä joskus!
Rankimmat: seksuaalinen hyväksikäyttö lapsena, vanhempien avioero, henkinen ja fyysinen väkivalta, lapsettomuus, ero.
Vuoden kestävä epämääräinen hammassärky, mikä helpotti kun poisti kuluneen retentiolangan.
Jouduin suljetulle osastolle kuukaudeksi unettomuusjakson päätteeksi. Mutta mun elämässäni ei olekaan kukaan läheinen vielä kuollut.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 03:00"]Vierestä seurasin pikku tyttönä, kun isä käsiaseella uhkasi äitiä äidin maatessa pihanurmikolla. Änkytin sen jälkeen pitkän aikaa, valehtelin, enkä pystynyt syömään. Minua pakkosyötettiin ja se oli myös järkyttävää. Sitten isä vei minut lääkäriin ja sain vatsalääkkeet, jotka auttoivat.
Puolisoni on useita kertoja pettänyt minua eri naisten kanssa seurusteluaikanamme. Pitkän avioliiton aikana en tiedä pettäneen, vaikka epäilen joidenkin tapahtumien takia. Hän on pahoinpidellyt minua muutamia kertoja, kerran pahemmin. Hakkasi lonkkaani kahden kämmenen suuruisen tosi pahannäköisen mustelman. Kävin lääkärissä ihan viime hetkellä, ennenkuin jäljet hävisivät, ja jätin ottamani kuvat, joista lääkäri totesi, että sama mustelma on, ja että "tuskin ehdonalaisella selviää", kun syvempiäkin kudoksia oli rikkoontunut. 2kk en voinut lainkaan nukkua sillä kyljellä. Mies vaan sanoi vähättelevästi, että anteeks, ku vähän mutistelin sinua! En tehnyt rikosilmoitusta, mutta joku muu ilmoitti poliisille (ei lääkäri). Jouduimme kriisiterapiaan ja mies väkivaltaterapiaan. Siitä on nyt jo aikaa vuosia. Raivoava mies on minulla, ja elämä jo niin loppusuoralla, että koetan kestää. Hän oli pitkään hyvä mies ja perheenisä.
[/quote]kannattaako ainoan elämänsä tuhlata tuohon mieheen
[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 02:11"]Seksuaalisuuden menettäminen.
[/quote]
Mitä, missä, milloin? :O