Kun toinen palauttaa tunteeni bumerangina takaisin. Mistä tunneilmiöstä on kyse?

tunteensiirto, transferenssi?

Defenssi: Projektio

Ylianalysointi, joukkohysteria.

[quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 15:16"]Ylianalysointi, joukkohysteria.
[/quote]

Juu oot varmasti oikeassa. Tää asia nyt ei kuitenkaan oo jättänyt mua rauhaan, kun esiintyy tuon ihmisen kohdalla niin poikkeuksellisen voimakkaana. Eikä vain minulla.

Tarkoittaako transferenssi sitä, että tuo kaveri siirtää toisaalla kokemiaan tunteita minuun? Minä olen kuitenkin kokenut tilanteet niin, että kyse on minun tunteistani, jotka paukahtavat kaverista takaisin. Ap

Annappa konkreettinen esimerkki tuollaisesta tilanteesta?

[quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 15:27"]Annappa konkreettinen esimerkki tuollaisesta tilanteesta?
[/quote]

Joo hyvä kun kysyit. Ei sen kummempia juttuja kuin vaikkapa kaveri unohtaa tankata auton ja sit pitää kääntyä ympäri ja käydä tankkaamassa. Niin mua sit ärsyttää ihan suunnattomasti, että miten joku voi unohtaa noin perusasian, kun luulisi sen siihen autoon istuessa muistavan, että täähän piti nyt heti tankata. Mutta kuinka ollakaan kahden viikon päästä mä itse unohdan lähtiessäni silitysraudan päälle ja joudun kääntymään vielä pidemmästä matkasta takaisin. Niin siinä kohtaa tulee mieleen, että tässä mä nyt selittelen, että näin voi käydä kenelle vain. Silti siitä kaverin liki samanlaisesta unohduksesta olin tosi ärsyyntynyt.

Ei kyse ole vain yksittäisistä esimerkeistä, vaan siitäkin, että vähän kaikenlaisessa tuntuu, että ollaanpa me samanlaisia, kun oikeesti kaveri taitaa heijastella vaan minun piirteitä takaisin. Hänessä silmiinpistävää nimittäin on, että mukautuu hyvin seuraansa. Hän on itse asiassa eri ihmisten seurassa hyvin erilainen. Niin suurta vaihtelua en ole ennen nähnyt.

Ei taida sellaista ilmiötä olla olemassakaan.

Minä olen tuollainen.

Kyse ei ole siitä, että palauttaisin toisen tunteen, vaan toinen saa houkuteltua minusta tiettyjä piirteitä esiin. Olivat ne sitten positiivisia tai negatiivisia.

Siis mitä vittua, en nyt ymmärtänyt yhtään.

[quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 15:41"][quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 15:27"]Annappa konkreettinen esimerkki tuollaisesta tilanteesta?
[/quote]

Joo hyvä kun kysyit. Ei sen kummempia juttuja kuin vaikkapa kaveri unohtaa tankata auton ja sit pitää kääntyä ympäri ja käydä tankkaamassa. Niin mua sit ärsyttää ihan suunnattomasti, että miten joku voi unohtaa noin perusasian, kun luulisi sen siihen autoon istuessa muistavan, että täähän piti nyt heti tankata. Mutta kuinka ollakaan kahden viikon päästä mä itse unohdan lähtiessäni silitysraudan päälle ja joudun kääntymään vielä pidemmästä matkasta takaisin. Niin siinä kohtaa tulee mieleen, että tässä mä nyt selittelen, että näin voi käydä kenelle vain. Silti siitä kaverin liki samanlaisesta unohduksesta olin tosi ärsyyntynyt.

Ei kyse ole vain yksittäisistä esimerkeistä, vaan siitäkin, että vähän kaikenlaisessa tuntuu, että ollaanpa me samanlaisia, kun oikeesti kaveri taitaa heijastella vaan minun piirteitä takaisin. Hänessä silmiinpistävää nimittäin on, että mukautuu hyvin seuraansa. Hän on itse asiassa eri ihmisten seurassa hyvin erilainen. Niin suurta vaihtelua en ole ennen nähnyt.
[/quote]

Kaverisi ei heijastele mitään takaisin, vaan sinä itse peilaat tunteitasi jotenkin häneen. Hänessä ei ole mitään vikaa tai silmiinpistävää, vaan puhut nyt omista defensseistäsi, ap hyvä.

Jopa tällä avauksella yrität siirtää kaveriisi oman pääsi sisäistä ilmiötä.

Sinun on mahdotonta sietää epätäydellisyyttä muissa, mutta omaa vastaavaa toimintaasi selittelet ja ymmärrät. Tunnut olevan vähän hukassa itsesi kanssa.

[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 19:57"][quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 15:41"][quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 15:27"]Annappa konkreettinen esimerkki tuollaisesta tilanteesta?
[/quote]

Joo hyvä kun kysyit. Ei sen kummempia juttuja kuin vaikkapa kaveri unohtaa tankata auton ja sit pitää kääntyä ympäri ja käydä tankkaamassa. Niin mua sit ärsyttää ihan suunnattomasti, että miten joku voi unohtaa noin perusasian, kun luulisi sen siihen autoon istuessa muistavan, että täähän piti nyt heti tankata. Mutta kuinka ollakaan kahden viikon päästä mä itse unohdan lähtiessäni silitysraudan päälle ja joudun kääntymään vielä pidemmästä matkasta takaisin. Niin siinä kohtaa tulee mieleen, että tässä mä nyt selittelen, että näin voi käydä kenelle vain. Silti siitä kaverin liki samanlaisesta unohduksesta olin tosi ärsyyntynyt.

Ei kyse ole vain yksittäisistä esimerkeistä, vaan siitäkin, että vähän kaikenlaisessa tuntuu, että ollaanpa me samanlaisia, kun oikeesti kaveri taitaa heijastella vaan minun piirteitä takaisin. Hänessä silmiinpistävää nimittäin on, että mukautuu hyvin seuraansa. Hän on itse asiassa eri ihmisten seurassa hyvin erilainen. Niin suurta vaihtelua en ole ennen nähnyt.
[/quote]

Kaverisi ei heijastele mitään takaisin, vaan sinä itse peilaat tunteitasi jotenkin häneen. Hänessä ei ole mitään vikaa tai silmiinpistävää, vaan puhut nyt omista defensseistäsi, ap hyvä.

Jopa tällä avauksella yrität siirtää kaveriisi oman pääsi sisäistä ilmiötä.
[/quote]

Jep, tuo olisi jotenkin loogisempaa. Mutta kun sitten en tajua miksi en kenenkään muun seurassa peilaa. Ja miksi muutkin ihmiset peilaavat juuri tuon kaverin seurassa.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että joudun tutkailemaan pääni sisäistä maailmaa. Mutta sekin kiinnostaa, että miksi juuri tuon ihmisen kohdalla teen niin.

Ap

Minua ihan hävettää, etten oikein saanut tätä aloitusta itsestäni ulos niin, että siitä saisi jotain tolkkua. Yleensä olen ihan hyväkin ilmaisemaan itseäni kirjallisesti.

Hassua, kun 25 sanoi, että alkoholistiperheen lapsi voisi käyttäytyä noin. Minä nimittäin kysyin häneltä kerran vanhempiensa alkoholinkäytöstä, ja sanoinkin kysyväni sitä siksi, koska hän käyttäytyy kuin alkoholistin lapsi. No ei kuulemma ole sitä, ja siinä käsityksessä olin minäkin jo kysyessäni.

Hänen kaltaisensa ei ole varsinaisesti poikkeus tuttavapiirissäni, mutta tuo reaktioiden intensiivisyys on kyllä omaa luokkaansa. Ja hän on kyllä selvästikin herkkä ja arkakin seurassani. Ja vaikka kavereita olemmekin, niin suhteemme ei ole täysin tasavertainen, joten voi olla, ettei arkuus ilmene samalla tavalla kaikkien seurassa.

Ihastuttava ihminen hän kyllä on, mutta kiinnostus meidän vuorovaikutukseen syntyi pakostakin siitä, kun olimme kuukausien ajan päivittäin tekemisissä.

Ap

No eikö se ole hyvä, että edes joku haastaa käytöksellään sut kelailemaan omaa käytöstäsi ja tunteitasi? Ota tämä oppimistilanteena. Todennäköisesti vastaus löytyy sinusta itsestäsi.

Eli hän siis peilaa / heijastaa sinun reaktioitasi ja mielialaasi, ei palauta niitä bumerangina. Kyseessä on ehkä empaatti. Ymmärrätkö, että tuo bumerangina palauttaminen viittaa aggressiiviseen toimintaan? Ei kai siitä ole kuitenkaan kyse. 

Sinuna en miettisi asiaa liikaa. Ihmisiä on erilaisia, eikä kaikesta tarvitse tehdä jotain syndroomaa tai ilmiötä. 

[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 20:03"][quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 19:57"][quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 15:41"][quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 15:27"]Annappa konkreettinen esimerkki tuollaisesta tilanteesta?
[/quote]

Joo hyvä kun kysyit. Ei sen kummempia juttuja kuin vaikkapa kaveri unohtaa tankata auton ja sit pitää kääntyä ympäri ja käydä tankkaamassa. Niin mua sit ärsyttää ihan suunnattomasti, että miten joku voi unohtaa noin perusasian, kun luulisi sen siihen autoon istuessa muistavan, että täähän piti nyt heti tankata. Mutta kuinka ollakaan kahden viikon päästä mä itse unohdan lähtiessäni silitysraudan päälle ja joudun kääntymään vielä pidemmästä matkasta takaisin. Niin siinä kohtaa tulee mieleen, että tässä mä nyt selittelen, että näin voi käydä kenelle vain. Silti siitä kaverin liki samanlaisesta unohduksesta olin tosi ärsyyntynyt.

Ei kyse ole vain yksittäisistä esimerkeistä, vaan siitäkin, että vähän kaikenlaisessa tuntuu, että ollaanpa me samanlaisia, kun oikeesti kaveri taitaa heijastella vaan minun piirteitä takaisin. Hänessä silmiinpistävää nimittäin on, että mukautuu hyvin seuraansa. Hän on itse asiassa eri ihmisten seurassa hyvin erilainen. Niin suurta vaihtelua en ole ennen nähnyt.
[/quote]

Kaverisi ei heijastele mitään takaisin, vaan sinä itse peilaat tunteitasi jotenkin häneen. Hänessä ei ole mitään vikaa tai silmiinpistävää, vaan puhut nyt omista defensseistäsi, ap hyvä.

Jopa tällä avauksella yrität siirtää kaveriisi oman pääsi sisäistä ilmiötä.
[/quote]

Jep, tuo olisi jotenkin loogisempaa. Mutta kun sitten en tajua miksi en kenenkään muun seurassa peilaa. Ja miksi muutkin ihmiset peilaavat juuri tuon kaverin seurassa.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että joudun tutkailemaan pääni sisäistä maailmaa. Mutta sekin kiinnostaa, että miksi juuri tuon ihmisen kohdalla teen niin.

Ap
[/quote]
Siis tarkoitatko, että hän ei "suostu" ikäänkuin ryhtymään huonoksi vain siksi, että sinä hermostut hänelle? Vaan hän osaa ihan pystypäin unohdella asioita niin, että sinä joudut huomaamaan, että ärsyyntyminen olikin vain sinusta kiinni?

[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 21:04"]

Mutta jos nyt mietin jotain muita tilanteita, niin ne voisi olla vaikka sellaisia, että jutellaan ja minä en osaa kertoa asiaa ymmärrettävästi ja alan hermostumaan, niin tuo kaveri alkaa liikehtimään hermostuneesti. Eli mun mielestä palauttaa mulle sen mun tunteen. Kun sen sijaan kuka tahansa muu juttukaveri auttaisi tarinan muotoilussa tai esittäisi kysymyksiä, jotka auttaisivat tarinaa eteenpäin. Ap

[/quote]

Minä olen tuollainen. Se on vain herkkyyttä ja empatiaa, ei mitään sen kummempaa. Minunlaiseni vaistoavat toisen tunnetilan niin vahvasti että se konkreettisesti tuntuu myös omassa ruumiissa, ja siksi sitä elehtii sen mukaan.

Tämä on vahvuus monessa asiassa, kun pystyy  joskus vaistoamaan toisen pahan olon ennen kuin hän edes itse sitä tiedostaa, mutta minulle ainakin nuorempana oli raskasta joskus olla paikoissa joissa oli paljon ihmisiä kun tuntui että kaikkien heidän olonsa vyöryivät päälleni ja ahdistuin kun niitä tuli liikaa, ja liian erilaisia. Mutta vanhemmiten olen oppinut sulkemaan itseni henkisesti liioilta vaikutteilta ja avautumaan vain kun niin haluan. Läheisen kanssa jutellessa pyrin olemaan henkisesti avoin kaikelle, kun taas esim. kauppakeskuksessa kävellessä suojelen itseäni liioilta vaikutteilta.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 09:25"]Eli hän siis peilaa / heijastaa sinun reaktioitasi ja mielialaasi, ei palauta niitä bumerangina. Kyseessä on ehkä empaatti. Ymmärrätkö, että tuo bumerangina palauttaminen viittaa aggressiiviseen toimintaan? Ei kai siitä ole kuitenkaan kyse. 

Sinuna en miettisi asiaa liikaa. Ihmisiä on erilaisia, eikä kaikesta tarvitse tehdä jotain syndroomaa tai ilmiötä. 
[/quote]

Olet oikeassa, ei ole mun mielestä kyse agressiivisesta toiminnasta. Se on voinut ehkä joskus vähän siltä tuntua, kun on joutunut kohtaamaan niitä omia tunteita, eikä just olisi jaksanut niitä miettiä.

Ap

[quote author="Vierailija" time="02.11.2014 klo 20:11"]No eikö se ole hyvä, että edes joku haastaa käytöksellään sut kelailemaan omaa käytöstäsi ja tunteitasi? Ota tämä oppimistilanteena. Todennäköisesti vastaus löytyy sinusta itsestäsi.
[/quote]

Juu hyvä asia tää on. Musta on hienoa, kun hänen seurassaan opin aina uutta itsestänikin. Silti minua kiinnostaa se toinenkin puoli, että mikä tai millainen käytös on se, joka minut haastaa. Kyse on kuitenkin myös vuorovaikutustilanteesta, jossa ei olla yksinään.

Ap