Tiedätkö ketään joka saanut parannettua huonoa itsetuntoa? Miten?

Kaksi ja puoli vuotta terapiaa, niin johan alkoi auttaa. Mutta korostan kyllä, että vieläkin ajoittain kärsin huonosta itsetunnosta, mutta en tiedä onko se niin paha asia. Tärkeintä, että tiedostan ne tunteet ja korjaan ajatusmalliani silloin, kun siihen tarvetta on. Mielestäni normaalimpaa on se, että välilllä tuntee itsensä huonoksi kuin että tuntee itsensä aina parhaimmaksi.

rikas mies, joka maksaa kaiken, kun menette ravintolaan, baariin, hotelliin ym. ja ostaa sulle lahjoja, antaa käyttää hienoa autoaan... Niin mun kaveri teki ja kertoi, että itsetunto nousi heti kättelyssä! Harmi vaan, kun ei osaa oikein olla oma ittensä sen seurassa... Vanhat ystävätkin on vähän niinkuin unohtuneet " pirin" ulkopuolelle! Mutta hyvä vaihtoehto, eix joo?;)

Paras keino oli 4v psykoterapiaa. Tuo laihdutus mitä edellinen mainitsi oli toinen. Kolmas oli hyvän miehen löytäminen. Ja neljäs oli se mitä aiemminkin tänään täällä mainostin, että ystävystyin mallin kanssa ja huomasin, että hänelle ulkonäöstä on oikeasti haittaa eikä hyötyä!

Opiskelujen aikana hieman itsetuntoa söi hanttihommat, esim. kaupan kassalla istuminen, jossa sai kuulla olevansa vaikka mitä.

Huono itsetunto on kyllä peräisin kauempaa, kun teini-iässä liikuin ' väärässä porukassa' (=nörtit) ja pojat halveksi. Aikoinaan tähän auttoi se, että vaihdoin paikkakuntaa ja sain kuulla ensimmäisen kerran olevani kaunis ja sain huomiota vastakkaiselta sukupuolelta. Hyvät ystävät (ne nörtit, joista sitten tuli koulutettua porukkaa myöhemmin) ovat auttaneet, mies ja lapsi saivat tajuamaan, etten ole mitenkään muita huonompi. Nuoruus ja lapsuus pikkukaupungissa oli ahdistavaa aikaa, ja oikeastaan helpotti, kun sieltä pääsi pois.