Lue keskustelun säännöt.
Kirkko organisaationa, kaipaan faktatietoja
01.11.2014 |
Paljonko siitä kirkollisverosta nyt ihan oikeasti menee vähäosaisten auttamiseen?
Nykymuotoinen evlut kirkko ei kohtaa omaa idologiaani, mutta roikun mukana yhteisvastuullisten syiden vuoksi. Vai tuenko sittenkin mukanaolollani jotain ihan muuta kuin huonompiosaisia?
Kommentit (16)
Kirkosta et rehellisiä lukuja saa. Kirkon menoista suurin osa on hallinnossa ja kirkko "vyöryttää" halintokuluja mm. diakoniaan. Eli avustamiseen meneväksi rahaksi lasketaan kirkkoherran virastossa käytettyt vessapaperit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Evl.fi löytyy jotain tilastoa. Mutta kannattaa muistaa, että vaikka henkilöstökulut on suuria, henkilöstökin auttaa ihmisiä.
Nuo löytyvät kyllä netistä. Kirkko on hyvin vakavarainen, vaikka julkisuus on antanut toista kuvaa. Kirkolla on lukuisia eri avustuskohteita, kymmeniä eri avustusalueita ja tuhansia eri avustuskohteita. Katsele netistä. Mikään organisaatio ei tee Suomessa niin monipuolista avustustyötä kuin kirkko.
Ja kirkkoherran wc-paperit merkitään kiinteistöpuolen kuluihin.
Nettisivuillaan kertovat näin:
Kokonaiskustannukset 2012
Sisältävät toiminta- ja pääomakulut. Seurakuntatyöhön sisältyvät jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten lisäksi aikuistyö, yhteiskunnallinen työ ja sielunhoito.
Lapsi ja nuorisotyö = 32%
Seurakuntatyö = 27%
Palvelu = 13%
Hautaustoimi = 11%
Musiikki = 6%
Lähetys- ja kansainvälinen diagoniatyö = 5%
Tiedotus ja viestintä = 4%
Kirkonkirjojenpito = 2%
Muu toiminta= 0.1 %
Kiinteistötoimi = 0.1 %
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki menot ja tulot löydät Evl.fi-sivustolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö kannattaisi suoraan lahjoittaa taholle, jolle haluaa. Esim. me emme kuulu kirkkoon mutta lahjoitamme kyllä kuukausittain Unicefille ja Spr:lle. Kirkon ideologia ei sovi meille, mutta haluamme toki antaa apua tarvitseville, kun taloutemme tähän taipuu.
[quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 13:39"]
Eikö kannattaisi suoraan lahjoittaa taholle, jolle haluaa. Esim. me emme kuulu kirkkoon mutta lahjoitamme kyllä kuukausittain Unicefille ja Spr:lle. Kirkon ideologia ei sovi meille, mutta haluamme toki antaa apua tarvitseville, kun taloutemme tähän taipuu.
[/quote]
Jos ei ole uskovainen. Minä olen uskovainen ja haluan lahjoittaa rahaa suomalaiselle yleishyödyllistä toimintaa tekevälle organisaatiolle. SPR ja Unicef, olen lahjoittanut niihin myös, mutta kirkko tekee esim. katulapsia auttavaa työtä monissa maissa, johon erityisesti haluan lahjoittaa. Lisäksi kirkko auttaa kriisialueilla eri tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein uohtuu että kirkko on aina ollut myös kirkkorakennusten ja musiikin kautta taidelaitos. Joku täällä on varmaan käynyt Notre Damessa, Sixtuksen kappelissa tai Sagrada Familiassa? Hannu Väisänen on maalannut alttaritauluja, Juhani Leiviskä suunnitellut kirkkorakennuksia, monet tekstiilitaiteilijat suunnittelleet kirkkotekstiilejä. Nehän elävät vielä pitkään sen jälkeen kun meistä on aika jättänyt; on muutakin kuin tämä hetki ja kädestä suuhun -elämä.
Pyhäinpäivänä tulee mieleen, että seurakunnat ylläpitävät myös hautausmaita, aika tärkeää työtä sekin.
[quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 13:33"]
Nettisivuillaan kertovat näin:
Kokonaiskustannukset 2012
Sisältävät toiminta- ja pääomakulut. Seurakuntatyöhön sisältyvät jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten lisäksi aikuistyö, yhteiskunnallinen työ ja sielunhoito.
Lapsi ja nuorisotyö = 32%
Seurakuntatyö = 27%
Palvelu = 13%
Hautaustoimi = 11%
Musiikki = 6%
Lähetys- ja kansainvälinen diagoniatyö = 5%
Tiedotus ja viestintä = 4%
Kirkonkirjojenpito = 2%
Muu toiminta= 0.1 %
Kiinteistötoimi = 0.1 %
[/quote]
Kuinka uskottavan pidätten menolistausta jossa kiinteistötoimi on 0.1% huomioien kirkon kiinteistöomaisuus ja hallintokuluja ei ole lainkaan. Tuo lista on silkkaa paskapuhetta ja valetta tai ainakin halutaan antaa täysin väärä kuva kirko kulurakenteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 13:51"]
[quote author="Vierailija" time="01.11.2014 klo 13:33"]
Nettisivuillaan kertovat näin:
Kokonaiskustannukset 2012
Sisältävät toiminta- ja pääomakulut. Seurakuntatyöhön sisältyvät jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten lisäksi aikuistyö, yhteiskunnallinen työ ja sielunhoito.
Lapsi ja nuorisotyö = 32%
Seurakuntatyö = 27%
Palvelu = 13%
Hautaustoimi = 11%
Musiikki = 6%
Lähetys- ja kansainvälinen diagoniatyö = 5%
Tiedotus ja viestintä = 4%
Kirkonkirjojenpito = 2%
Muu toiminta= 0.1 %
Kiinteistötoimi = 0.1 %
[/quote]
Kuinka uskottavan pidätten menolistausta jossa kiinteistötoimi on 0.1% huomioien kirkon kiinteistöomaisuus ja hallintokuluja ei ole lainkaan. Tuo lista on silkkaa paskapuhetta ja valetta tai ainakin halutaan antaa täysin väärä kuva kirko kulurakenteesta.
[/quote]
Kai sinä ymmärrät, että kirkko saa valtaosan omaisuutensa muualta kuin veroista? Kirkko on Suomen suurin organisaatio, joka omistaa erilaisia kiinteistöjä ja vuokraa niitä. Kirkon vuosittaisesta budjetista vain noin 5% tulee valtiolta, loput kirkko tekee itse. Jos kirkko olisi yksityinen yritys, se olisi liikevaihdoltaan suurempi kuin mikään muu.
Ehkä kannattaisi miettiä, että mikä on sitä auttamista.
Onko perhekerhot, vauvakahvilat edulliset/ilmaiset perhemuskarit auttamista? Noihinhan pääsee kuka tahansa, syntyy vertaisuhteita ja ehkä estää jotain vauvaravisteluja yms, kun ei äitien tarvitse olla yksin.
Onko lasten päiväkerhot auttamista? Täällä ainakin lastenohjaajatkin pitävät ns. vanhempainvartteja, joista on ainakin kaverilleni, joiden lapset päiväkerhossa, ollut apua.
Edellämainittujahan ei merkitä diakoniatyöhön, mutta auttavat omalta osaltaan perheitä, lapsia.
Entä nuorisotyö ja ripikoulutyö? Tuokaan ei ole diakoniaa, mutta omalta rippileiriltäkin muistan, kuinka osa nuorista esim. ohjattiin saamaan apua, kun heistä ei kotona huolehdittu.
Jälleen ei merkitä diakoniaan, mutta mitä muuta tuo on kuin heikoimmista huolta pitämistä?
Oma äitini käy lähetystyön pitämässä piirissä. Saa sieltä ystäviä ja tuttavia. Tuotakaan ei lasketa diakonian piikkiin, mutta ehkäisee mm. äitini yksinäisyyttä, kun isäni kuoli.
Musiikkityön piirissä eli kuorossa taas isäni aikoinaan sai ystäviä ja tuttavia. Hän oli invalidi ja moneen muuhun paikkaan ei ollut tervetullut vammansa takia. Diakoniatyöhön ei tuotakaan laskettu, mutta paua sieltä sai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirkolla omaisuus koostuu pitkälti kirkkorakennuksista ja hautausmaista
Suomessa on rakennettu kirkkoja yli 800 vuotta. Jokaisella seurakunnalla on ainakin yksi kirkko ja lisäksi seurakunnilla on kappeleita, seurakuntataloja, leirikeskuksia ja hautausmaita. Seurakuntien kiinteistöomaisuus on varsin suuri.
Monilla seurakunnilla ja seurakuntayhtymillä on myös maa- ja metsäomaisuutta. Valtaosa siitä on Itä- ja Pohjois-Suomen seurakunnille kuuluvia metsiä. Seurakunnat omistavat 0,7 prosenttia koko Suomen 23 miljoonasta metsähehtaarista.
Kirkkojen, seurakuntatalojen, hautausmaiden ja muiden kiinteistöjen tasearvo seurakuntien yhteenlasketusta 3,2 miljardin euron taseesta on noin puolet. Monet seurakuntien kiinteistöt ovat kuitenkin sellaisia, että niiden myyminen on lähes mahdotonta. Seurakunnilla on myös asuntoja ja rahoitusomaisuutta sekä osuuksia yhtiöissä ja säätiöissä.
Lapsi- ja nuorisotyötä, jumalanpalveluksia, hautausmaiden ylläpitoa ja diakoniaa
Seurakunnat käyttävät voimavaroistaan (henkilöstö-, työtila-, palvelu- ja tuotekuluistaan) lähes kolmasosan lapsi- ja nuorisotyöhön. Lapsille ja nuorille järjestetään paljon toimintaa, muun muassa musiikki- ja askartelukerhoja, iltapäiväkerhoja koululaisille ja nuorille omia iltoja ja leirejä. Lähes koko ikäluokka osallistuu rippikouluun.
Diakoniatyön painopiste on henkisessä ja hengellisessä auttamisessa, mutta viimeisen 15 vuoden aikana konkreettista apua kuten ruokakasseja tai -kuponkeja on jaettu entistä enemmän. Diakoniatyö joutuu täydentämään myös mielenterveyden avopalveluja. Diakonian ohella muita palveluita ovat perheneuvonta, sairaalasielunhoito ja Palveleva puhelin.
Hautaustoimilaki velvoittaa seurakuntia tarjoamaan jokaiselle kunnan asukkaalle hautapaikan. Niiden hoitoon ja ylläpitoon kuluu noin 10 prosenttia ilman hautaansiunaamiskuluja.
Kai jokainen ymmärtää, että esim. lasten iltapäiväkerhon ylläpitämisen suurin kustannust ovat henkilöstökulut ja tilojen ylläpitokulut, jotka näkyvät tällaisina kuluina, eivätkä suorina avustuskohteina? Silti se on auttamista.
3% menee avustamiseen.