Ahdistaa ja olo on turvaton.. ihan turhasta syystä...
Ahdistus on kyllä tunteista kamalin, siis kun on tällainen oikein rintakehää painava, pelottava, turvattoman olon tekevä ahdistus.
Ja siis kun syykin on ihan mitätön (tuntemukseni voimakkuuden huomioonottaen). Olen huomenna menossa työhaastatteluun, jota jännitän niin hirveästi että ahdistaa ihan sairaasti!?
Lohdutelkaa mua nyt jotenkin, että palautuisin maan pinnalle tästä jännityksestä ja ahdistuksesta, ei tämän pitäisi näin kamalasti stressata, en ymmärrä miksi otan tämän näin vakavasti :O
Kommentit (2)
muakin ahdistaa vaikka mulla on työhaastattelu maanantaina. kai se on se, että haluaa sen paikan niin paljon ja että miten se muuttaisi elämää niin parempaan suuntaan. Yritän kuitenkin nyt ajatella, että todella hienoa jos saan sen paikan, mutta ei maailma siihenkään kaadu ellen saa. Jos en saa, on sentään työttömyystuki ja enemmän vapaa-aikaa esimerkiksi lukemiseen ja lapsen kanssa olemiseen. Yritä ajatella, että kävipä miten vain, niin voitat joka tapauksessa. Tsemppiä haastatteluun! :)
Mäki ahistun pienistä asioista. Outo juttu. Itsekin olen miettinyt missä viiraa? Olenko liian epänormaali?