Lue keskustelun säännöt.
onko normaalia? (isovanhemmat)
30.10.2014 |
Meillä on kaksi lasta, esikoinen kolme ja nuorimainen 3kk. Olen aina ollut sitä mieltä, että esikoinen on ollut äärimmäisen helppo tapaus. Eli siis helppohoitoinen, uskoo kun sanoo, ei vingu kaupassa, nukahtaa heti kun laittaa sänkyyn, on kaikkiruokainen jne.. Olen kysynyt useamman kerran vanhempiani hoitoavuksi esikoiselle mm silloin kun olin raskaana. ( Raskaudet ovat minulla olleet äärimäisen hankalia, oksentelua koko 9kk molempien kohdalla, sisältäen sairaalahoitoja sekä vuodelepoa) apua ei heru koskaan. Vanhempani asuvat 4km päässä meiltä joten matkakaan ei voi olla syy, eikä Se että he eivät pärjäisi lapsen kanssa. Sen sijaan vanhempani ajavat 6viikon välein 500km päähän hoitamaan sisarusteni lapsia aina viikoksi kerrallaan (lapsemme ovat saman ikäisiä 3v) ja he eivät todellakaan ole lapsia helpoimmasta päästä. (huutavat kaupassa pää punaisena jos eivät saa sitä tikkaria, tai 50€lelua, kaikki lelut ja tavarat ovat heidän, mihinkään ei saa koskea tai tulee rääkymäryitku) Kaksi sisarustani siis asuvat nuin kaukana, molemmilla yksi lapsi, miehet jne. Vanhempani siis eivät ota koskaan hoitoon meidän esikoista jotta pääsisimme miehen kanssa edes kahdeksi tunniksi lenkille, syömään tai viettämään hetken aikaa. Emme siis vaadi yökyläilyä. Minä en käytä alkoholia eli tarvetta ei ole lähtä baareileen jne. En ymmärrä miksi he käyttäytyvät näin. Sukulaisille he väittävät, että minä en anna lapsia hoitoon koska olen reipas ja haluan hoitaa heidät itse jne. Tietysti haluan hoitaa ja kasvattaa lapset itse mieheni kanssa, mutta minusta olisi tärkeää, että lapsemme saisivat samanlaista huomiota ja tunnesiteen isovanhempiinsa kuin heidän serkkunsakin saavat. Lisäksi vanhempani eivät käy koskaan meillä edes vierailulla, kahvilla tms. Taloudellisesti meillä on asiat hyvin, paremmin kuin vanhemmillani joten kyse ei voi olla siitäkään, että he "pelkäisivät" että pyytäisin rahaa. sisarukseni pyytävät rahaa välillä ruokaan, tarhamaksuihin jne.Vauvamme herää yöllä 2tunnin välein joten olen välillä aika poikki yön jälkeen. jaksan kuitenkin ihan ok kunhan laitan itsekin aikasin nukkumaan. Eilen kysyin, että voisivatko he ottaa molemmat lapsemme kerran viikossa kuukauden ajan kahden tunnin ajaksi hoitoon jotta voisin käydä hierojalla yhdessä mieheni kanssa. Tämä on kuulemma liikaa, niiin onhan siinä yhteensä jopa kahdeksan tuntia. Eli lähes Se sama aika joka heillä kestää ajaa yhteen suuntaan sisarusteni luo.. Olemme mieheni kanssa olleet viimeksi kahdestaan 3kk sitten synnytyssalissa, sitä ennen kolme vuotta sitten ennen kuin esikoinen syntyi. Olen lakannut pyytämästä apua koska en sitä kuitenkaan saa. Minä olen siis 22vuotias, sisarukseni ovat 31 ja 29 vuotiaita, vanhempani ovat 53vuotiaita. Anoppi ja appi asuvat 600km päässä joten apua ei sieltäkään saa, he käyvät meillä vierailulla kaksi kertaa vuodessa aina yhden päivän ajan, silloin heistä on iso apu ja nautin siitä kun näen miten he hellivät esikoistamme. Osaatteko kertoa miksi vanhempani käyttäytyvät näin? Välimme on aina ollut aika viileä, asiasta olen heille maininnut kaksi kertaa, vastausta en saa. En ymmärrä heitä. Anteeksi tämä putkiteksti, kännykällä en saa kappalejakoa.
Kommentit (31)
Normisettiä: sinä määräät, mitä tulee tehdä, sisaruksesi antavat isovanhempien olla isovanhempia omalla tavallaan.
Jos lapseni sanoisi minulle, että kaksi aikuista ihmistä ei kykene edes hierojalla eri aikaan käymään vaan siihenkin tarvitaan lapsenvahtia, niin todennäköisesti ehdottaisin, että laittaa isomman hoitoon päiväkotiin. Siten saa päivässä monta tuntia aikaa miehelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
53v vanhemmat lienevät työttömiä, jos heillä on on paljon aikaa.
Ois kyllä kiva, jos teillä nuorilla äideillä olis lapsille semmoiset ihmeet kuin isät. Ei siis mitä tahansa miestä vaan sellaiset tyypit, jotka pitää huolta perheestä, joskus valvoo lapsen kanssa, päästää iltaisin lenkille jne. Miksi ihmeessä napanuora täytyy pitää sinne omiin vanhempiin?
Minun on vaikea uskoa, että et tiedä syytä jos olet tästä perheestä lähtöisin.
Minä olen huomannut, ettö perheissä on usein eri lapsille roolit. Helposti käy niin, että jotain auteyaan niin paljon , että muut jäävät ilman. Tavallaan se on kehu, että pidetään niin vahvana , että selviää.
Isovanhempien aika ja voimat ovat rajalliset ja he valitsevat sen jonka kokevat tarvitsevan kipeimmin apua.Usein ollaan kuitenkin avuntarpeen suhteen sokeita ja pidetään yllä rooleja.
Jokainen tarvitsee joskus tukea.
Itse olen jo "osaani" tyytynyt eli tiedän olevani aina se isosisko joka kyllä pärjää vaikka pää kainalossa. Koska olenniin täydellinen selviää tietenkin lapsenikin kaikesta...ironiaa.
Eihän tuo normaalia oli, tuntuu kamalalta huomata ettei isovanhempia kiinnosta, osoittavat sen selvästi. Sellaiset, joilla on normaalit isovanhemmat, eivät käsitä miten pahalta se tuntuu. Ei sillä ole merkitystä saako asiansa muutenkin järjestettyä, mutta se tunne kun vanhemmat eivät lainkaan halua autaa tuntuu kamalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 19:07"]Ois kyllä kiva, jos teillä nuorilla äideillä olis lapsille semmoiset ihmeet kuin isät. Ei siis mitä tahansa miestä vaan sellaiset tyypit, jotka pitää huolta perheestä, joskus valvoo lapsen kanssa, päästää iltaisin lenkille jne. Miksi ihmeessä napanuora täytyy pitää sinne omiin vanhempiin?
[/quote]
Isä ei korvaa suhdetta isovanhempiin, isällä on jo oma roolinsa lasten elämässä. Ja vaikka äiti omaa aikaa saisikin isän hoitaessa ei sekään ole sama kuin saada silloin tällöin edes pari tuntia yhteistä omaa aikaa miehen kanssa. Näitä ilman kyllä pärjää, mutta se on kyllä voimaannuttavaa ja ihanaa kun moiset suhteet ja mahdollisuudet ovat olemassa.
tosi epäreilua isovanhemmilta!!! mulla appivanhemmat+oma äiti auttaa tarv. lastenhoidossa aina mielellään ja sama mun sisaruksien lasten kanssa. kannattaa nostaa kissa pöydälle ja kysyy naamatusten mikä mättää. tsemppiä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outoa on josseivät edes kyläile teillä. Jos inhoavat miestäsi ta kokevat itsensä huonommiksi jos teillä menee taloudellisesti heitä paremmin. Pyydä kylään ja juttelette, tai menet yksin käymään heidän luonaan ja kysyt suoraan asiasta. Jos eivätauta, palkatkaa lastenhoitoapua ulkopuolelta.
Tosi kurja juttu :( Minunkaan isäni ei koskaan käy meillä eikä ikinä edes soita, mitä meille kuuluu jne. Veljeni perheessä vierailee jatkuvasti, vie lapsia teatteriin ja urheilutapahtumiin yms. Aikani jaksoin pahoittaa mieleni, mutta eipä niille asioille vaan mitään välttämättä voi, vaikka tuntuisi kuinka epäreilulta.
Voisitteko joskus ajatella palkkaavanne lastenhoitajaa esim. MLL:n kautta pariksi tunniksi? He ovat koulutettuja hoitajia ja tosi edullisia. Olisi varmaan tosi tärkeää, että pääsisitte joskus edes hetkeksi jonnekin. Tsemppiä sulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 19:07"]
Ois kyllä kiva, jos teillä nuorilla äideillä olis lapsille semmoiset ihmeet kuin isät. Ei siis mitä tahansa miestä vaan sellaiset tyypit, jotka pitää huolta perheestä, joskus valvoo lapsen kanssa, päästää iltaisin lenkille jne. Miksi ihmeessä napanuora täytyy pitää sinne omiin vanhempiin?
[/quote]
Joissain perheissä katsos miehet ovat reissuhommissa, ettei kaikkien isät ole vain klo 8-16 töissä ja illat käytettävissä. Ja joissain perheissä isät ovat sellaisissa ammateissa, ettei väsyneenä valvotun yön jälkeen voi tehdä töitä, koska väsymyksestä johtuva virhe voi tappaa sivullisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi muuta siskoa ovat perheen käenpoikia. Kunnollinen asiansa hoitava lapsi saa hoitaa asiansa itse ja pärjätä itse.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 19:07"]
Ois kyllä kiva, jos teillä nuorilla äideillä olis lapsille semmoiset ihmeet kuin isät. Ei siis mitä tahansa miestä vaan sellaiset tyypit, jotka pitää huolta perheestä, joskus valvoo lapsen kanssa, päästää iltaisin lenkille jne. Miksi ihmeessä napanuora täytyy pitää sinne omiin vanhempiin?
[/quote]
Miten tämäliittyy aloittajan tilanteeseen? Hänellä on mies, samoin sisaruksillaan. Ap ja puolisonsa eivät saa hoitoapua, sisarukset puolisoineen saavat. Sitä paitsi isovanhemman vierailuissa/hoitoavussa on pelissä muutakin kuin auttaminen, ihmissuhteen luominen isovanhemman ja lapsenlapsen välille. Se on surullista lapsen kannalta, mutta myös isovanhemman, sitten kun on se aika että kaipaisi lapsenlapsia auttamaan ja vierailemaan, mutta he eivät tule, koska isovanhemmat ovat jääneet käytännössä tuntemattomiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo pitäisi vaan kysyä suoraan heiltä.
Mutta jos pitää veikata niin se menee näin että vanhempasi auttaa jo paljon siskosi perhettä, he tuntevat sitä tarvitsevankin mutta jos sinulla on asenne että selviät kyllä arjesta niin silloinhan kun sinä kysyt apua niin ehkä se menee niinkin onkin sanottu: huono ajoitus pyynnölle? Tai jos vanhempasi kokee että siskosi pyyntö on selvästi aitoon tarpeeseen ja sinä taas menisit miehesi kanssa hierottavaksi?
Mutta jos sinä pidät meteliä siitä että itse kuuluu tehdä ja pärjätä. Olet kuitenkin kateellinen siskon avun saamiseen niin minusta lähetät kovin sekavia viestejä, syyllistät vielä mummoakin ettei suhde lapsiin olisi hääppönen kun ei hoida kun sanot hep.
Minusta vanhempiesi käytös ei ole normaalia, mutta tuollaista se silti meilläkin on. Muutaman kilometrin päässä asuvat vanhempani eivät tule meille kylään, eivät vaikka kuinka kutsun tai pyydän. Jättivät tulematta esikoisen 6-vuotissynttäreillekin taannoin. Mitään riitaa tms ei meillä ole ollut. Sisarusteni lapsia hoitavat sekä päivin että joskus öisinkin, ja ostelevat näille kaikenlaista tavaraa pienistä eläkkeistään (valitukset rahanmenosta minä kyllä saan kuulla).
Nykyään yritän keskittyä vain omaan elämäämme, anoppi luojan kiitos poikkeaa edes muutaman kerran vuodessa. Silti ahdistaa esimerkiksi tuleva joulu, sillä me voisimme syöttää, juottaa ja lahjoa vanhempiani oikein kunnolla juuri esim jouluna jos vain suvaitsisivat meille vieraiksi saapua. Sen ei kiitoksen kuuleminen tuntuu kuitenkin aina niin pahalta, että enpä usko heitä meille enää kutsuvanikaan. :(
(ja siis meillä ei ole tarvetta lastenhoidolle, vaan ihan vaan yhteydenpidolle ja kyläilylle, mutta hyväkuntoisia 6-kymppisiä ei vaan kiinnosta).
Kiitos asiallisille vastauksille! Ikävää, että tämä on tuttua muillekin perheille. Tosiaan vanhempani ovat töissä arkena 8-16 eli eivät ole työttömiä. Olen kyllä napanuoran katkaissut kun olen muuttanut kotoa 16vuotiaana, siitä lähtien tienannut itse omat rahat kysymättä sen kummemmin apua. Kaksi ammattiakin olen opiskellut, ravintolakokki ja lähihoitaja. Ja mieheni on työnsä puolesta 5-6yötä töissä jonka jälkeen 2-3 vapaata. Työvuorot ovat n 12h-15h joten Se on fyysisesti rankkaa. En usko, että he eivät pitäisi miehestäni, siihen ei ole syytä. hän elättää perheensä (itselläni rahaa säästössä jotta ei tarvitse miehen lompakolla olla ja tuet ovat melko hyvät koska olen tosiaan töitä tehnyt paljon) ja on äärimäisen hyvä ja aktiivinen isä. Saan hänen lomapäivinään ns omaa aikaa,mitä en kyllä juurikaan kaipaa, kun ei tosiaan kiinnosta juoksentelut pitkin kaupunkia. Silloin kyllä istun rauhassa alas, nukun päikkärit, värjään hiukset tai luen lehden. Kutsun kyllä vanhempiani kylään mutta aina löytyy mitä ihmeellisempiä tekosyitä. Olisi vain mukava mennä lasten kanssa joskus esim uimaan niin että mummi tulee mukaan, esikoinen kuitenkin osaa jo tätä kysyä ja on harmissaan koska mummi ei "pääse" Koko asian pointtihan oli oikeastaan Se, että olisi ihanaa jos lapsilleni kehittyisi avoin ja hyvä suhde isovanhempiinsa. Mutta se ei taida olla mahdollista koska heitä ei näytä kiinnostavan. Kyllä minä jaksan tämän arjen pyörittää ilman heidän apua, ainakin opin että täytyy olla tasapuolinen omien lasten kohdalla kun he ovat vuosien päästä tilanteessa, että saavat omia lapsia. Mll ollaan käytetty hyödyksi, viimeksi silloin kun lähdimme synnyttämään kuopusta, täytyykin sinne ottaa yhteyttä jos tilanne sen vaatii. Olen kyllä ollut todella onnellinen niistäkin hetkistä kun lapset ovat nukahtaneet illalla ja olemme päässeet kahdestaan mieheni kanssa kylpyyn ja saunomaan. On ne elämän pienet ilot suuria! :) Teki mieli vähän avautua kun nämä avautumiset vanhemmilleni kaikuvat kuuroille korville, kiitos teille tsempeistä! AP
Niin ja ymmärrän kyllä etteivät he ole millään lailla velvollisia lapsiani hoitomaan. ovathan he jo oman työnsä tehneen kun ovat saaneet meidät maailmalle. Ymmärrän myös sen, että työpäivän jälkeen on väsynyt eikä välttämättä aina jaksa muuta kuin painua pehkuihin. Mutta viikonloppuna vierailu esim tunnin ajaksi ei luulisi olevan kovin iso juttu. Ehkä menen käymään heillä yksin ja selvitän asian, saanpahan sitten tämän mielenpäältä! Ap
[quote author="Vierailija" time="30.10.2014 klo 19:07"]
Ois kyllä kiva, jos teillä nuorilla äideillä olis lapsille semmoiset ihmeet kuin isät. Ei siis mitä tahansa miestä vaan sellaiset tyypit, jotka pitää huolta perheestä, joskus valvoo lapsen kanssa, päästää iltaisin lenkille jne. Miksi ihmeessä napanuora täytyy pitää sinne omiin vanhempiin?
[/quote]
Paremminkin tuota pitäisi kysyä ap:n siskoilta... Ikää jo kuitenkin noinkin paljon ja hyppyyttävät vanhempiaan ja maksattavat laskuja...
Kuullostaa uskomattoman epäreilulle! En osaa auttaa tai sanoa mitään lohduttavaa, mutta tuo on todella härskiä käytöstä!