Luoja että hävettää, kilahdin kolmivuotiaalle ihan kunnolla :(

Täytyy tunnustaa että sain hyvät naurut! Minulla on 1v 10 kk poika jonka kanssa taistelen usein ruokailun yhteydesä vaikka tiedän että se on turhaa.jos ei ole nälkä niin ei ole,syöhän ne sitten kun on. Älä huoli, sain tyttärelle pari kertaa aamuraivarit kun oltiin menossa päiväkotiin ja hän ei kyllä nyt 19 vuotiaana muista siitä mitään ja luotti ja oli ihana suhde.Ihmisiä me vaan ollaan ja niin kauan kun ei käsiksi käy tai muuta henkistä väkivaltaa niin hyvin menee!

Ei tuo nyt niin paha ole viimepäivien uutisten valossa.. Parempi kilahtaa niin, että heittää puuron tiskialtaaseen, kuin että tekee jotain pahempaa. Tarkoitan, että ei sitä kiukkua ja turhautumista kannata sulloa sisäänsä, äitikin on tunteva ihminen. Jos vielä jälkeenpäin pyysit anteeksi kiroilemista ja huutamista ja halitte, niin tuskin mitään traumoja jää.

Kun tällaisa typeriä aloituksia ja kysymyksiä lukee niin ei ihmetytä, miksi Suomessa kakarat kasvaa kieroon.

Tervetuloa kerhoon. Olen ajan kanssa oppinut kasvattamaan pinnaa, mutta trmperamenttisena ihmisenä meilläkin räiskyy välillä ja lujaa. On kohtuutonta huuta lapselle jumalauta ja paiskoa ovia, mutta minäkin olen vain ihminen. Äitikin saa suuttua, kunhan ei lyö. Lapsi osaa niin vetää oikeista naruista välillä. No asiat käydään sitten läpi ja sovitaan. Ota sinäkin tavaksi selittää vielä jälkikäteen miksi suutuit. T. 4- vuotiaan äiti

Miksi jäisi trauma, jos olet lämmin ja huolehtiva äiti? Lapsen on hyvä oppia, että aikuisellakin on tunteet ja rajat, eikä mitä tahansa voi tehdä.

ja ne traumat tulee mistä?

lapsi ei ymmärrä sanaa Saatana (toivottavasti ainakaan ei), joten se ei voi häneen vaikuttaa.

Itsesi kannalta olisi ollut parempi, että olisit laittanut sen lautasen pois. Nyt kun heitit, niin joudut siivoamaan sotkun.

Itseasiassa kumpikin voisi siivota oman sotkunsa. Lapsi sen, minkä tahallaan pudotti ja sinä sen mikä roiskui. Näin opetat lapsellesi, että teoilla on seurauksensa.

Ajatusta: Jos et mistään koskaan suuttuisi, vaan aina hymistelisit, niin mitä lapselle tapahtuisi, kun menee kovaan maailmaan. Siellä kunpudottelisi tahallaan puuroa lattialle tai tekisi jotain muuta tyhmää, niin eikö olisi aikoimenen trauma, kun kukaan muu ei hymistelisikään...

Nyt lapsi oppi, että toinen suuttui. Jos ei halua äidin suuttuvan, niin kannattaa olla viskomatta puuroa.

Kiitos teille ihanille tsempeistä <3 Päivä jatkui siitä ihan mukavasti ja normaalisti, ei vaikuta pahasti traumautuneelta lapselta. Uskalsi illalla kiukutellakin, mikä on varmaan hyvä merkki.