Lue keskustelun säännöt.
keskenmeno :'(
28.10.2014 |
tulin raskaaksi pitkän yrittämisen ja ivf-hoidon jälkeen. Nyt sain kuitenkin eilen viikoilla 5+1 keskenmenon, ja tuntuu että en selviä tästä :'( lääkäri lohdutti mua ja miestä, että voidaan tehdä uusi alkion siirto jo piakkoinkin, mutta itsellä on tällä hetkellä sellainen olo, että en jaksa uskoa onnistumiseen... Auttakaa, miten pääsen tästä surusta yli?!
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:47"]
Minulla vähän eri tilanne, mutta otan osaa. Ei se helppoa ole. Itse menetin lapseni rv24 ja tuntuu ettei suru lakkaa ikinä ): Jaksamisia sinulle ja puolisollesi, toivottavasti saatte vielä lapsen <3
[/quote]
Otan osaa teidän suruun. En osaa edes kuvitella miltä tuntuisi menettää lapsi, jota on jo noin kauan odottanut...ap
Luultavasti Luoja ei halua teille lapsia. Miettikää miksi. Hahahhaha!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin varhaiset viikot niin jotain suurempaa vikaa siinä alkiossa oli, joten surunkin keskellä koita iloita siitä ettei lapsi joutunut tänne kärsimään. Kyl se laps sitten tulee kun sen on tarkoitettu tulevan.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 13:00"]
Luultavasti Luoja ei halua teille lapsia. Miettikää miksi. Hahahhaha!
[/quote]
kuka empatiakyvytön psykopaatti voi kirjoittaa,noin julmasti!? Samaten 7, olet kyllä ilkeä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suru on asia jota on vaikea kohdata. Suru ei häviä koskaan vaan sen kanssa oppii elämään. On opittava. Tiedän mistä puhun. Jotta pystyisit elämään surusi kanssa on sinun löydettävä monta hyvää syytä jatkaa elämää. Ja kyllähän niitä löytyy, vai mitä.
En osaa muuta sanoa kuin että ehkä sinun kannattaa ajatella että hän ei olisi ollut terve ja kykenevä elämään normaalia elämään täällä. Mutta sinun täytyy uskoa että joskus saatte oman pikkuisen. Ja jos kävisikkin niin huonosti ettette saisi, niin maailma on pullollaa pieniä vauvoja jotka kaipaa tuollaista rakastavaa perhettä.
Joskus varmaan tuntuu epäoikeuden mukaiselta elämä, mutta älä anna katkeruuden vallata hyvää sydäntäsi. Voimia ja sitekyttä, elämä jatkuu. Anna sen jatkua.
Luonto valitettavasti tietää nämä hommat paremmin kuin ihminen. Oma lapsi ei ole mikään valtiontakaama perusoikeus, kaikki eivät niitä saa ja kannattaa tiedostaa että sille on aina jokin syy olemassa.
Toki jos haluat syytää loputtomasti omia ja veronmaksajien rahoja tuohon "mutq mä haluun!!!"-projektiin niin siitä vaan. Valmistaudu kuitenkin siihen ettei tuo keskenmeno jää ainoaksi, vielä kurjempaa tulee olemaan jos menee kesken myöhemmin tai syntyy kuollut/vaikeasti sairas lapsi. Nimim. näitä on nähty aivan liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta hei, nyt ainakin tiedät että mahdollisuus tulla raskaaksi on! Ehkä sitten toisesta kerrasta onnistuukin. Mekin "pitkään ja pitkään" (puolivuotta) yritettiin ja nyt kun tulin raskaaksi, ajattelin ettei keskenmeno alussa ole niin paha, nyt ainakin tietää että on mahdollista tulla raskaaksi. T. 7+2
Asialle ei yksinkertaisesti voi mitään. Ihmisalkiot ovat vain sellaisia, että niissä on noita geneettisiä virheitä ja väärä määrä kromosomeja. 15% raskauksista menee kesken. Lukemattomat jakautumaan lähteneet alkiot eivät edes kiinnity. Näihin realiteetteihin olisi syytä varautua, kun hoitoihin menee. Itselläni on takana 4 keskenmenoa luomuraskauksissa. Syy tosin selvisi ja hoidettiin. Nyt olen ivf-hoidoissa, ja totta kai keskenmenot pelottaa. Jos sinulla ap oli vasta ensimmäinen hoitokierros, niin en kyllä vielä vaipuisi epätoivoon. Tilastot eivät ole puolellasi, sillä vain n. 25% pareista saa elävän lapsen per hoitokerta (=tuoresiirto ja kaikki pakastetut alkiot). Ota tavoitteeksi saada elävä lapsi kolmen hoitokierroksen aikana, ja aloita surutyö vasta sitten, jos vieläkään ei ole onnistunut. Keskenmenot kuuluvat ihmisen lisääntymiseen.
Minulla vähän eri tilanne, mutta otan osaa. Ei se helppoa ole. Itse menetin lapseni rv24 ja tuntuu ettei suru lakkaa ikinä ): Jaksamisia sinulle ja puolisollesi, toivottavasti saatte vielä lapsen <3