Erikoisruokavaliot

2009 todettu keliakia. Kylässä ei uskalla syödä mitään, mikä ei ole suoraan kaupan pakkauksesta ja taatusti gluteenitonta. Ihmiset ei vain ymmärrä, että keliaakikko ei voi syödä yhtään gluteenipitoista tuotetta. Ei vaikka kuinka haluaisi tai emäntä maanittelisi maistamaan.

Minulla on keliakian takia gluteeniton ruokavalio. Haasteellisia tilanteita on kyläpaikat, joissa on yritetty tehdä jotain gluteenitonta, mutta ei kuitenkaan ole osattu huomioida kaikkea ja sitten joutuu miettimään, kehtaanko kysyä, laitoitko tähän laatikon päälle gluteenittomia vai tavallisia korppujauhoja tms. Tai muistitko että ohrakaan ei sovi mulle. Toisaalta ei haluaisi pahoittaa toisen mieltä, kun hän on parhaansa yrittänyt, toisaalta kyseessä on kuitenkin minun terveyteni ja sitäkään ei halua riskeerata.

Ravintolassa olen maksava asiakas, joten siellä kehtaan vaatia.

Tosi moni ystäväni ja sukulaiseni suhtautuu asiaan tosi hienosti ja järkkää mulle tarvittaessa erilliset tarjoilut, jos kaikille tarjottava juttu ei ole mulle sopivaa. Varmaan kukaan erikoisruokavaliota noudattava ei halua tehdä dieetistään mitään erityistä numeroa. Joskus ihmettelen erästä läheistä ihmistä, joka ei koskaan laita tai varaa mulle mitään eikä huomioi dieettiä mitenkään. Tietenkään ei ole pakko huomioida, mutta itse emäntänä kyllä haluan, että kaikille vieraille löytyy jotain syötävää. Jos kutsutaan juhliin ja/tai päivälliselle ja hyvin on tiedossa erikoisruokavalio, tuntuu oudolta, että sitä ei millään tavalla huomioida. Mutta niissä tilanteissa en syö mitään tai syön pelkkää salaattia.

Uppista, löytyisikö muita dieettejä edellyttäviä sairauksia?

Lisäkysymys: onko diagnoosi tehty aikuisiällä?

Kolmosen diagnoosi on tehty vasta aikuisena.

Ensimmäisen vastaajan dg tehty aikuisena. Ilm. stressi laukaisi piilevän keliakian.

Täälläkin keliakia, diagnoosin sain muistaakseni vuonna 1996 hieman ennen eskariin menoa. Puhdas kaura lisättiin takaisin ruokavalioon noin kahdeksan vuotiaana.

Hyvin harvoin on ongelmia. Koko lähisuku osaa ottaa sirauden hienosti huomioon. Ainoastaan kerran olen sukulaisella syönyt väärää ruokaa, sekin vain koska tapahtui vähän rikkinäistä puhelinta muistuttava epäselvyys joka johti siihen että väärää ruokaa söin. 
Pari kertaa olen saanu ravintolassa väärää ruokaa. Sitten kerran itse mokaten (ostin mukatutun näkösessä pakkauksessa yhtä herkkua ja tajusin tsekata valmistusaineet epluulon herättyä vasta ruuan aikana). Ja lapsena yhden ainoan kerran alle kymmenvuotiaana uhmasin vanhempia ja söin kaverilla salaa karkkia joka ei mulle sopinut. 

Eli suhteellisen harvoin sairastamiini vuosiin nähden olen väärää ruokaa saanut. Mä reagoin voimakkaasti, kaikki tulee kolmen tunnin sisään ruokailusta ylös, ihan pikkupikkumääräkin.

En kuitenkaan ole koskaan kokenut tätä kunnon ongelmaksi. Vain ulkomailla on ollut haastavaa löytää sopivaa ruokaa, esim kielikurssillani aikoinaan ravintolassakaan ei ymmärretty asiaa, vaan tarjottiin gluteenittomana salaattia jossa oli krotonkeja, tavallisia... Ja käskettiin ottamaan ne vain pois kun ilmoitinasiasta. heh... jätin sitten syömättä ku kerta muuta ei tarjolla ollu.

Paljon tulee kysymyksiä aina uusilta kavereilta et mitä käy jos syön väärin. Kun kerron, ovat todella asiallisesti noudattaneet ohjeita jos ovat mulle ruokaa halunneet tehdä, voin syödä mieleestäni täysin luottavaisin mielin ystävillänikin. Toki varmistan herkästi asianlaidan jos on joku pieni epäilys tms.

Mummollani keliakia diagnosoitiin aivan sattumalta sydänkohtauksen hoidon yhteydessä 75 vuotiaana. Hällä ei selviä oireita ollut (ellei osteoporoosia laske), ja hälle ruokavalion noudattaminen on ollut paljon haasteellisempaa, alussa ei olisi millään halunnut luopua esim. ruisleivästä. hällä ei tule mitään näkyviä oireita vaikka erehtyisi ruuasta.

Yksi perheenjäsen on syömishäiriö unen, joka syö vain muutamia tuotteita ja aiheuttaahan se ongelmia. Noin 20 tuotetta on listalla ja suurin osa pitää olla juuri tiettyä merkkiä. Ei ole diagnoosia.

Keliaakikot näköjään yliedustettuna.

Mutta joo, täälläkin keliakia. Todettiin heinäkuussa 2013, 24 -vuotiaana.

En syö vieraissa paikoissa muiden tekemää ruokaa, vaan otan eväät. Oireilen sen verran voimakkaasti, etten ota riskejä. Tämä tuo ongelmia, kun joutuu selittelemään vieraspaikoissa sitä, miksi ei heidän tekemä ruoka kelpaa.

Yleisesti ottaen ihmiset ovat hirveän kiinnostuneita keliakiasta. Paljon tulee kysymyksiä ja niihin kyllä mielellään vastailenkin. On vaan hyvä, että keliakian tietoisuus leviää. Myös outoja luuloja keliakiasta saa välillä kuulla. Parhain taisi olla, kun eräs luuli keliakian tarkoittavan sitä ettei voi syödä lihaa. No, nytpä tietää hänkin sitten paremmin.

Itselläni keliakian hyväksyminen on ollut pitkä ja hankala prosessi, joka ei ole vielä lopussa. Se on ollut haasteellisin asia, ei niinkään se sopivan ruoan löytäminen. Sairausdiagnoosin saaminen koko loppuelämälle ei ollut mikään helppo tieto vastaanottaa, etenkin kun kaikki tuli niin puskista. Keliakiakoe otettiin silloin vain poissulkemismielessä, kun olin voinut pitkään huonosti, ja olin satavarma ettei minulla sellaista voi mitenkään olla. Toisin kävi.

Miehellä on keliakia, diagnosoitu joskus aikuisiällä. Minulla kala-allergia, mutta silloin tällöin koitan syödä kalaa, sillä pidän sen mausta, ja oireet "vain" vatsaoireita (eivät siis hengenvaarallisia). Yhdellä lapsista iho-oireinen maito- ja kananmuna-allergia, diagnoosi maitoaltistuksella sairaalassa (oireet tulivat jo ihokosketuksesta).

Kotona ruoanlaitto on helppoa. Olemme tottuneet tähän. Suomessa matkailu/ravintoloissa syöminen on ok, kun on tarkka, ja kyseenalaistaa, jos vaikuttaa epäilyttävältä (esim. jos epäilee laktoositon-maidoton-sekaannusta, tai jos ruoassa vaikkapa selvästi majoneesia lapsella).

Ulkomailla emme ole uskaltaneet käydä vuosikausiin. Jos lapsen allergiat väistyy, niin sitten voisi koittaa.

Keliaatikkoja tuntuu kyllä olevan melko paljon, ihan jo livenäkin ja nyt täällä myös. :) Lisää vaan rohkeasti väkeä kertomaan :)

Maitoallergia. Ei ole löytynyt tutkimuksissa, mutta kokeilemalla selvinnyt parikymppisenä eli 30 vuotta sitten. Maidotonta ruokavaliota noudatan ja sen lisäksi vaikean ärtyneen suolen vuoksi kotioloissa FODMAP-ruokavaliota. Maidottoman ruokavalion kohdalla on ongelmia, se sotketaan usein laktoosittomaan jopa kahviloissa ja ravintoloissa ja kanssaihmiset vähättelevät, että mitä tuosta, piereksit vaan vähän sitten, eivät ymmärrä, että saan mahani sekaisin moneksi päiväksi ja saatan olla jopa työkyvytön.

Meillä neljän hengen perhe ja kaikilla allergioita. Valitettavasti vielä paljon ja "ristiin". Eli kaikista allergisimmalla lapsella lista aineista mitä voi syödä. Ja valitettavasti lapsilla ainoa molemmille sopiva rasva on kookosrasva johtuen niin erilaisista allergioita. Tämä rasittaa eniten leipomista ja ruuan laittoa. 

Kotioloissa allergiat teettävät töitä. Ravintoloissa voimme syödä kunhan allergisin syö yleensä pelkkiä ranskalaisia. 

Läheisimmät sukulaiset tekevät ohjeideni mukaan meille sopivaa ruokaa / leivonnaisia mutta näitä kahta paikkaa lukuunottamatta varaaminen herkimmille mukaan omat eväät ja syövät tarjottavista jos jotain sopivaa löytyy muuten omia eväitä.