Lue keskustelun säännöt.
Olisikohan nyt lapsen kannalta parempi erota?
28.10.2014 |
En osaa enää itse ajatella järkevästi. Joka toinen päivä ajattelen, että kyllä tää tästä, ja joka toinen päivä taas katselen netistä vapaita asuntoja mulle ja lapselle.
Tilanne on siis se, että ollaan miehen kanssa kihloissa ja meillä on 2 vuotias lapsi. Yhdessä ollaan oltu kohta 6 vuotta. Olen lapsen kanssa kotona vielä vuoden, mies käy töissä. Meillä päivät menee lapsen kanssa tosi kivasti aina siihen asti kunnes mies tulee kotiin. Sitten alkaa kamala ilkeily mulle ja lapselle.. tiuskimista, arvostelua, ja haukkumista ILMAN MITÄÄN SYYTÄ.
Lapsella on uhmaikä nyt pahimmillaan ja saa välillä raivareita. Minä ymmärrän, että se on täysin normaalia ja kuuluu tohon ikään, ja menee kyllä ohi. Mies ei pysty sitä ymmärtämään, vaan alkaa heti haukkumaan lasta minulle lapsen kuullen. Eilen sanoi esim. että lapsi pitäis viedä psykiatrille, ja on päästään vialla. Sanoo myös, että olis pitäny mielummin ottaa koira, kun tehdä lapsi. Haukkuu meitä vähä-älysiksi. Raivoaa, huutaa ja kiroilee jatkuvasti. Me lähdetään lapsen kanssa aina omaan huoneeseen leikkimään silloin kun tuo alkaa, ja ei olla kuulevinaan. Illalla kun lapsi on mennyt nukkumaan itken ja yritän takoa järkeä miehen päähän, että ei hän voi puhua lapselle noin. Mies ei yleensä sano mitään, tai korkeintaan kommentoi että AHA. Ikinä ei ole anteeksi pyytänyt.
Olen uhkaillut, että muutan lapsen kanssa pois, jos mies ei lopeta tota mutta sanoo siihen aina vaan, että höpö höpö. Mä oon ite ihan loppu kun en tiedä mitä tekisin. Mulla ei ole rahaa mihinkään muuttoon, mun sukulaiset, ja muutkin tuttavat asuu monen sadan kilometrin päässä.
Mitä mun pitäis tehdä kun mies on muuten kyllä kunnollinen.. ei juo, eikä petä (ainakaan tietääkseni). Ainoat miinukset on tämä lapsen kuullen haukkuminen, jatkuva mököttäminen (en muista milloin olisi ollut hyvällä tuulella), jatkuva valittaminen turhista asioista, ei halua seksiä, ei halua tehdä mitään yhdessä, ei tee enää kotitöitäkään, ei ole lapsen kanssa. Istuu vaan koneella, tai näpyttää puhelintaan.
Lähtisittekö te jo menemään tässä tilanteessa kun tämä on kestänyt jo yli vuoden, lähes joka ikinen päivä? Vai odottaisitteko jos mies vielä muuttuisi?
Kommentit (53)
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:57"]
Kasille sanoisin minäkin, että käske miehen lähteä. Saat paljon paremman elämän ilman häntä.
Ap:lle myös, jätä miehesi!
[/quote]
Kun ei se ole pyytämällä lähtenyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:11"]
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:53"]
Sekä ykkösellä, että kasilla taisi mies "haluta" lapsen ja naisen olisi pitänyt rivien välistä ymmärtää, että halusi sitä vaan kun nainen halusi.
[/quote]
Ihan yhteistuumin jätettiin ehkäisy pois. Meillä ehkäisynä kondomi, joten ihan miehen itsekin päätettävissä. Ihan vapaaehtoisesti mies halusi seksiä ilman ehkäisyä. Kävimme jopa lapsettomuustutkimuksissa ja niihinhän pitää miehenkin tulla vapaaehtoisesti. 8
[/quote]
En epäile tippaakaan, etteikö olisi yhteistuumin jäänyt ehkäisy pois, etenkin kun kortsu kyseessä. Useimmat miehet haluavat vielä enemmän seksiä, kun ei tarvitse kumin kanssa puljata. Ja eihän sitä haloota jaksa kuunnella, mikä olisi tullut jos olisi skipannut lapsettomuustutkimuksen. Mielessä vaan se poika jonka kanssa käydään lätkämatsissa ja kasataan leegoja. Ai pitäisi valvoa? Vaimo muuttuu, eikä suinkaan seksikkäämpään suuntaan?!? En ole enää vaimon mielessä ykkösasia?!?!? Kylläpä vituttaa ja sitten ei heru edes seksiä ja kersa huutaa kuin hyeena eikä tajua, että vituttaa!
Enkä tarkoita sanoa, että teillä (ap ja sinä) olisi juuri noin käynyt. Mutta todellakaan olisi yllättynyt, jos noin olisi käynyt. Siinä vaiheessa kun pulla on uunissa, on vähän myöhäistä ryhtyä käsittelemään sitä vauva-arkea ja parisuhteen dynamiikan ja prioriteettien muutosta.
12
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:14"]Mies ei ole ollut aina tuollainen.. vaan nyt vaan viimeisen vuoden ajan, kun lapsella on ollut uhmaa. Ja nämä haukkumiset tulee siis aina yleensä silloin kun lapsella on joku uhmakohtaus. Mun sydäntä viiltää aina kun mies haukkuu lasta, ja sillä hetkellä ajattelen aina että nyt me lähdetään. En vaan tiedä mitä mun pitäis nyt ensimmäiseks tehdä?? Mulla ei siis ole rahaa, eikä minkäänlaista tukiverkostoa. Sinne perheneuvolaanko siis menen ensimmäiseksi, miten ne siellä sitten auttaa? Käykö siinä sitten niin että mies ei näkis lasta enää ollenkaan? En haluais että oma lapsi elää ilman isää. Mutta jos toi käytös jatkuu ei kai muutakaan voi? Hän on itse ihan sokea omalle käytökselleen, en usko että hän näkee omassa käytöksessään mitään väärää, vaan syyttää vaan että kaikki johtuu lapsesta. Ja haluan nyt sanoa, että lapsi ei TODELLAKAAN ole mikään pahimmasta päästä, vaan omasta mielestäni itseasiassa aika kiltti.. siksi en miehen käytöstä voi ymmärtääkkään. Ja mies oli siis se joka alunperin halusi kovasti lapsen tehdä.
-AP
[/quote]
Kai ne sukulaiset voi tässä tilanteessa auttaa, vaikka matkan päässä asuukin. Kertoisin perheneuvolassa ja kysyisin saako sieltä tukea. Yksi vaihtoehto on lähteä alkuun lapsen kanssa viikoksi-pariksi pois. Ilmoittaa miehelle, että saa nyt luvan miettiä toimintaansa ja jos ei muutu tuossa ajassa ääni, lähdette pysyvästi. Se tapaaminen on kiinni siitä miten asia sovitaan ja järjestetään. Jos on pelko lapsen kehityksestä, ne voi alkuun olla valvottuja tapaamisia.
Lähtisin. TUo isän käytös on kamalaa. Olen itsekin kuunnellut lapsuudessani jatkuvaa vähättelyä ja se on jäljet jättänyt. Nykyään haen hyväksyntää jatkvuasti ja pahoja itsetunto-ongelmia.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:22"]
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:11"]
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 11:53"]
Sekä ykkösellä, että kasilla taisi mies "haluta" lapsen ja naisen olisi pitänyt rivien välistä ymmärtää, että halusi sitä vaan kun nainen halusi.
[/quote]
Ihan yhteistuumin jätettiin ehkäisy pois. Meillä ehkäisynä kondomi, joten ihan miehen itsekin päätettävissä. Ihan vapaaehtoisesti mies halusi seksiä ilman ehkäisyä. Kävimme jopa lapsettomuustutkimuksissa ja niihinhän pitää miehenkin tulla vapaaehtoisesti. 8
[/quote]
En epäile tippaakaan, etteikö olisi yhteistuumin jäänyt ehkäisy pois, etenkin kun kortsu kyseessä. Useimmat miehet haluavat vielä enemmän seksiä, kun ei tarvitse kumin kanssa puljata. Ja eihän sitä haloota jaksa kuunnella, mikä olisi tullut jos olisi skipannut lapsettomuustutkimuksen. Mielessä vaan se poika jonka kanssa käydään lätkämatsissa ja kasataan leegoja. Ai pitäisi valvoa? Vaimo muuttuu, eikä suinkaan seksikkäämpään suuntaan?!? En ole enää vaimon mielessä ykkösasia?!?!? Kylläpä vituttaa ja sitten ei heru edes seksiä ja kersa huutaa kuin hyeena eikä tajua, että vituttaa!
Enkä tarkoita sanoa, että teillä (ap ja sinä) olisi juuri noin käynyt. Mutta todellakaan olisi yllättynyt, jos noin olisi käynyt. Siinä vaiheessa kun pulla on uunissa, on vähän myöhäistä ryhtyä käsittelemään sitä vauva-arkea ja parisuhteen dynamiikan ja prioriteettien muutosta.
12
[/quote]
Lähes nelikymppisen miehen luulisi jo ymmärtävän, mitä tarkoittaa, kun perheeseen tulee pieni lapsi. Ellei niin se on voivoi, suoraselkäisempää olisi lähteä sitten vaan rehellisesti sinkkuilemaan eikä pettää selän takana. 8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pohdi nyt ap hyvä "mies syyttää pahasta tuulestaan lasta". Siis 2v taapero saa aikuisen miehen niin tolaltaan että huutaa omalle lapselleen päivittäin ja haukkuu mielisairaaksi. Oikeasti ap. Sinun tehtävä äitinä on suojella lapsesi mielenterveys tuollaiselta isältä. Kaksivuotias on vielä helppo verrattuna tuleviin uhmiin, leikki-ikään ja teinivuosiin verrattuna. Mä pahoin pelkään että tuollaisella isällä alkaa nyrkkikin puhua myöhemmin kun ei enää verbaali pahoinpitely riitä. Lähde.
Pohdi nyt ap hyvä "mies syyttää pahasta tuulestaan lasta". Siis 2v taapero saa aikuisen miehen niin tolaltaan että huutaa omalle lapselleen päivittäin ja haukkuu mielisairaaksi. Oikeasti ap. Sinun tehtävä äitinä on suojella lapsesi mielenterveys tuollaiselta isältä. Kaksivuotias on vielä helppo verrattuna tuleviin uhmiin, leikki-ikään ja teinivuosiin verrattuna. Mä pahoin pelkään että tuollaisella isällä alkaa nyrkkikin puhua myöhemmin kun ei enää verbaali pahoinpitely riitä. Lähde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä pelkästään lapsesti takia, vaan myös itsesi takia. Hae sosiaalitoimistosta ja seurakunnan diakonilta apua asioiden järjestelyyn.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:31"]
Lähes nelikymppisen miehen luulisi jo ymmärtävän, mitä tarkoittaa, kun perheeseen tulee pieni lapsi. Ellei niin se on voivoi, suoraselkäisempää olisi lähteä sitten vaan rehellisesti sinkkuilemaan eikä pettää selän takana. 8
[/quote]
Luulisi... siinä on sana mikä aiheuttaa väärinkäsityksiä roppakaupalla. Eli asiasta ei keskusteltu?
12
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:39"]
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:31"]
Lähes nelikymppisen miehen luulisi jo ymmärtävän, mitä tarkoittaa, kun perheeseen tulee pieni lapsi. Ellei niin se on voivoi, suoraselkäisempää olisi lähteä sitten vaan rehellisesti sinkkuilemaan eikä pettää selän takana. 8
[/quote]
Luulisi... siinä on sana mikä aiheuttaa väärinkäsityksiä roppakaupalla. Eli asiasta ei keskusteltu?
12
[/quote]
Toki keskusteltiin, monta vuotta.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:39"]
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:31"]
Lähes nelikymppisen miehen luulisi jo ymmärtävän, mitä tarkoittaa, kun perheeseen tulee pieni lapsi. Ellei niin se on voivoi, suoraselkäisempää olisi lähteä sitten vaan rehellisesti sinkkuilemaan eikä pettää selän takana. 8
[/quote]
Luulisi... siinä on sana mikä aiheuttaa väärinkäsityksiä roppakaupalla. Eli asiasta ei keskusteltu?
12
[/quote]
Ja tietenkin olisi suoraselkäisempää erota eikä pettää! Eli sen puolustukseksi älä kommenttiani laske!
12, joka on lähes nelikymppinen ja ymmärtää ehkä vähitellen mitä tarkoittaa kun perheeseen tulee pieni lapsi. Eikä luultavasti halua siihen tilanteeseen, ainakaan ennenkuin ollaan tilanteessa, jossa ei tarvitse luulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Sitten alkaa kamala ilkeily mulle ja lapselle.. tiuskimista, arvostelua, ja haukkumista ILMAN MITÄÄN SYYTÄ."
puhu sen kanssa oikeasti, että tuollainen käytös PITÄÄ loppua aivan täysin. älä uhkaile.
sano vaan että, et halua ja kestä parisuhdetta missä käyttäydytään noin.
t. mies
Miehesi kuulostaa masentuneelta tai stressaantuneelta. Olisikohan hänellä stressaava työtilanne joka vie kaikki voimat ja kotiin ei jää enää mitään annettavaa? Vai onko hänellä mahdollisesti ollut itsellä vaikea lapsuus, etäiset vanhemmat, jne.?
Rakastatko miestäsi? Olisiko mahdollsita ehdottaa että menisitte yhdesssä terapiaan? Ehkä miehesi tarvitsee apua, ehkä hän ei vaan todellakaan tiedosta ja kykene ymmärtämään tällä hetkellä että tekee jotain väärin?
Jos häntä ei kiinnosta apua tai terapia, mielestäni sinun täytyy vakavasti harkita eroa. Je mennä sanoista tekoihin. Vedä rajat sille mitä kestät ja mitä annat lapsesi nähdä ja kuulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun exä alkoi samanlaisen sulkeutumisen, vähättelyn, osallistumattomuuden, pitkät aamuun saakka venyvät illanvietot jne sen jälkeen kun olin tullut raskaaksi. Lapsi oli myös haluttu, hänen puoleltaan jopa enemmän kuin minun. Sitten lapsen syntymän jälkeen tilanne vaan paheni ja jäikin sitten kiinni suhteesta työkaveriinsa, kun lapsi oli puolivuotias. Erosta nyt noin vuosi, hän päätti lähteä ja jatkaa elämää tämän nuorikkonsa kanssa. Edelleen syyttää minua tapahtuneesta, ei tunne empatiaa yhtään (asunut entisessä kodissa uuden naisensa kanssa jo puoli vuotta), näkee lasta muutaman tunnin pari kertaa vkossa, valehtelee, ei pidä kiinni sopimuksista kiinni lapsen tapaamisisten suhteen. Terapiassa minulle on kerrottu, että hän omaa narsistisia piirteitä, ja lapsen tulon aiheuttama huomionpuute häntä kohtaan aiheutti nämä toimintatavat.
Vaikeaa on ollut, mutta olemme lapsen kanssa selvinneet kuitenkin hyvin. Isällä on oikeus tavata lastaan, mutta on hyvä että se rajoittuu pieniin aikoihin, jolloin isä jaksaa lapsen vielä hyvin hoitaa. Hyvä, että päävastuu lapsen kasvattamisella on jollain muulla, kuin noin häiriintyneellä ihmisellä, jolta miehesikin kuullostaa. Väärinkäytösten ei tarvitse olla fyysisiä, mutta ne ovat silti vahingollisia. Olen saanut paljon apua perheneuvolasta ja esim. MLL:sta. Rahallisesti saan tukia sen verran, että kyllä selviän (olen hoitovapaalla), eli kotihoidontukeen hoitolisän, asumistuen, elatusmaksut, lapsilisät yh-korotuksella, toimeentulotukea jne. Lapsi oppii pienestä pitäen, että hänellä on kaksi kotia, vaikka välillä kovasti surenkin sitä ettei hän koskaan muista mitään siitä ajasta jolloin asui vanhempiensa kanssa samassa paikassa. Olen sitä mieltä, että parasta sinulle ja lapsellesi on lähteä. Tie ei todellakaa ole helppo, on valtavan surullista tajuta ettei pystynytkään lapselle tarjoamaan hyvää ja turvalista kotia ja perhettä kahdella vanhemmalla, mutta sinä pystyt vielä pelastamaan paljon ottamalla vastuun lapsesi tulevaisuudesta.
Voimia pajon, sitä tulet tarvitsemaan. Olen todella pahoillani puolestasi, muista ettei syy ole sinun, vaikka lähtisitkin, sen myös lapsesi tulee sitten aikuisena tajuamaan.
Sano miehelle adios. Olet nytkin lapsen kanssa kaksin jos mies ei kerta osallistu niin pärjäät vielä paremmin ilman tuollaista sikaa. Pyydät vaikka naapurin kaveriksi huonekalujen kantoon jos muualta et apua saa. Lukot vaihtoon ja miehelle kirje että katotaan uusiks kun osaat taas käyttäytyä ja arvostaa perhettä.
Kyllä sä pärjäät, kaikki raha-asiat jne on vain järjestelykysymyksiä! Neuvola auttaa!
Entäs jos lapsi tosiaan on mielenvikainen kun saa tuollaisia huutokohtauksia. Ei mun lapset vaan saaneet semmoisia.
Lähtisin. Ei vain lapsen, vaan myös teidän itsenne vuoksi. Mutta lasta tuo voi oikeasti vahingoittaa. Jos tuntisin sinut ja et lähtisi, tekisin lastensuojeluilmoituksen.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 12:05"]
EI saa erota, ei missään tapauksessa. Muista Rautavaaran juttu...ero tulossa ja kuin kävi.
[/quote]
Joopajoo. Lapseni on odotettu ja rakastettu jo nyt. Minun lisäkseni hänellä on neljä rakastavaa isovanhempaa, yksi rakastava isoisoäiti ja kaksi pienestä innoissaan olevaa tätiä. Puhumattakaan ystävistäni, joista osa on jo minua vannottanut,että tuon lapsen joskus heille hoitoon, kun omat lapsensa ovat jo isoja ja kuulemma ihanaa, kun kuvioissa on kohta taas vauva! Miksi pilaisin oman ja lapsen elämän jonkun pettävän miehen takia? 8