Häpeän olla nainen, jota aviomies on pettänyt vuosia.

Mies sanoo, että hän oli kauemmin hyvä mies ja uskollinen kuin uskoton. Se jotenkin kuittaa pettämisen. Minua hän kyllä epäili joskus ja piti hirveitä kyttäämisiä ja kuulusteluja. Oli silloin pettänyt jo vuosia ja oli öitä kotoa poissa.
Ap

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 18:51"]

Olen surkeista surkein. Meillä oli paljon hyvää seksiä ja tavallinen, hyvä perhe. Sain tietää, että mieheni oli pettänyt minua viimeiset vuodet. Nyt olemme jo asumuserossa. En ollut kuulemma ihaillut häntä tarpeeksi ja olin liian kriittinen. Hän antoi mielistelylle periksi. Sattuu! Miksi en saanut päättää, millaista elämää elän, millaisessa liitossa olen? Miksi mies päätti sen puolestani. Miksi en riittänyt? Miksi mies ei hoitanut suhdetta, jos kärsi? Nyt olen nainen, jota oma aviomieskin piti pettämisen arvoisena. Eli ei minkään arvoisena. Miten ikinä pystyn nostamaan pääni tästä häpeästä?

[/quote]

Tie menee seuraavasti; kun elämässää koittaa kriisi, tunnet itsesi uhriksi, et halunnut tätä. Ja väärin se sinua kohtaan olikin. SEURAAVA VAIHE: alat selvytyä. Suunnistat kohti uutta, tuntematonta, peottavaa, OTAT VASTUUN ITSESTÄSI. Tätä tietä jatkuu kunnes jonakin päivänä selviytyminen loppuu, nautit taas elämästäsi ja voit kukoistaa, komeammin kuin koskaan ennen. Älä hyvä nainen ole niin idiootti että jämähdät tuonne uhri-asteelle. Sulla on tuhansittain kohtalotovereita, ja vuosien päästä kun katsot taaksepäin, tuo oli myös kasvattavaa ja vahvistavaa. Ei ole alkuunkaan sun häpeäsi että mies petti. Se valitus  kannattaa lopettaa ihan samantien. Jospa lähtisit etsimään ihan omaa arvoasi naisena ja ihmisenä- ei tarvitse roikkua toisten armopalojen varassa??!? MIehesihän on ihan paskapää. Ja tietysti valitsi puolisokseen sinut, joka suostut olemaan ovimatto. Syyttämään itseäsi siitä kuinka paska mies on. Että mä nään kyllä sulla nyt aika upean tilaisuuden aloittaa ihan uusi, parempi elämä. Se vaatii voimia ja uskallusta ja teke taatusti kiepää. Mutta on myös erittäin paljon parempi vaihtoehto kuin tuo mennyt elämäsi. Tsemppiä. Itse olen tuon kulkenut. Sillä erotuksella että tajusin heti että mies siinä on paskapää, enkä ruvennut hänen puolestaan häpeämään.

Minullekin selvisi tänä vuonna, että mieheni on pettänyt minua vuosia. Minua se asia ei taas hävetä yhtään, sillä enhän minä mitään pahaa ole tehnyt. Mielestäni miehen uskottomuus ei määritä minua millään tavalla vaan miehen ongelmahan se on, jos hän ei osaa olla uskollinen.

Me jatkamme parisuhteessa, mies hakee itselleen apua. Minä katselen, että josko tuo mies tosta toipuu. Jokainen meistä tekee virheitä, mutta minä en ole kyllä millään tapaa syyllinen mieheni virheisiin

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 23:11"]

Minullekin selvisi tänä vuonna, että mieheni on pettänyt minua vuosia. Minua se asia ei taas hävetä yhtään, sillä enhän minä mitään pahaa ole tehnyt. Mielestäni miehen uskottomuus ei määritä minua millään tavalla vaan miehen ongelmahan se on, jos hän ei osaa olla uskollinen.

Me jatkamme parisuhteessa, mies hakee itselleen apua. Minä katselen, että josko tuo mies tosta toipuu. Jokainen meistä tekee virheitä, mutta minä en ole kyllä millään tapaa syyllinen mieheni virheisiin

[/quote]

Onnea yritykselle! Aika pitkä tie taitaa olla edessä. Toivottavasti mies löytää hyvän teraputin, tuollaiset käytösmallit ovat todella syvällä, ei niitä mikään psykologin kanssa pölinä miksikään muuta. Nimim. Kokemusta on. Hienoa, että ymmärrät oman arvosi. Koska esim. kaikissa suhteissa on ongelmia, se ei ole mikään syy lähteä vieraisiin. Mä olen niin nähnyt näitä kavereita joiden mielestä ainoa ratkaisu liiton ongelmiin on hakea itselleen lohtua ja pakoa arjsta. Voi yök.

Up

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 19:06"]Minä en samassa tilanteessa hävennyt yhtään, en ollut tehnyt yhtään mitään väärää. Miehenkuvatus minua petti, en minä häntä. Minusta oli käsittämätöntä että   ihmiselle jonka pitäisi olla läheisin,  voi valehdella ja pettää pitkän aikaa, surkea luuseri oli mies ja sen huomasivat myös hänen kaverinsa, jotka jäivät minun ystävikseni, jopa anoppi oli minun puolellani, kauhea järkytys miehelle kun tajusi että kaikki näkivät mikä raukka hän oli.

Nokka pystyyn sinä et ole tehnyt mitään väärää, mies on hävetköön.
[/quote]
Huh. Tässä tapauksessa säälittää tuo mies. Joo se oli paska aviomies, mutta jos kaverit ja oma äitikin kääntää selkänsä, niin huh huh.

Ei sitä silti voi yksin päättää, millaisessa suhteessa elää millaista elämää. Kun siinä kerran on se toinenkin.

Ja se miekkonen, jonka mielestä on pötyä sekin, miksi mies ei hoitanut suhdetta jos ei kerran ollut tyytyväinen - juu, on nähty. Valtaosa miehistä kokee hoitavansa suhdetta siinä, kun yrittää sietää asioita mykkänä hiljaa. Sen sijaan että lähtisi selvittelemään, voisiko niitä neuvotella toiseen malliin. Marttyyrius suhteessa ei ole vain naisten taito.

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 19:59"]

kahdenlaisia miehiä? 

1. alfat, jotka kelpaavat naisille ja pettävät koska saavat helposti

2. betat, jotka eivät kelpaa naisille. eivät petä kun eivät saa, edes vaimoa. 

[/quote]

no, ei ne miehet ihan tahdottomia olentoja ole.

ap:n mies teki väärin. Voimia ap. Mene vaikka johonkin vertaisryhmään. Sinä et ole vastuussa miehesi toilailuista. Reilu ihminen ei petä. Se ensin eroaa. Se kunnioittaa toista ihmistä...

pettäjä ei kunnioita sitä kenen kanssa pettää...ei se kunnioita sitä ketä pettää...eikä se kyllä kunnioita itseäänkään.

Sinun vastuullasi ei ole sen pettäjän tie.

hoida itseäsi hyvin.

[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 04:04"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 19:59"]

kahdenlaisia miehiä? 

1. alfat, jotka kelpaavat naisille ja pettävät koska saavat helposti

2. betat, jotka eivät kelpaa naisille. eivät petä kun eivät saa, edes vaimoa. 

[/quote]

no, ei ne miehet ihan tahdottomia olentoja ole.

ap:n mies teki väärin. Voimia ap. Mene vaikka johonkin vertaisryhmään. Sinä et ole vastuussa miehesi toilailuista. Reilu ihminen ei petä. Se ensin eroaa. Se kunnioittaa toista ihmistä...

pettäjä ei kunnioita sitä kenen kanssa pettää...ei se kunnioita sitä ketä pettää...eikä se kyllä kunnioita itseäänkään.

Sinun vastuullasi ei ole sen pettäjän tie.

hoida itseäsi hyvin.

[/quote]

Tässä tyypillinen kirjoitus naiselta, joka ei ymmärrä miehen biologiasta mitään. Ei mies tietenkään täysin tahdoton ole, mutta melko voimakkaasti ne vietit miestä kuljettaa, toisia enemmän kuin toisia, mutta lähes jokaista erittäin paljon. Ei nainenkaan, joka ahmii herkkuja naamaansa sillä seurauksella, että lihoo muodottomaksi, haluaisi tehdä niin, mutta hän ei vaan kykene vastustamaan herkkuja.

Ei kukaan ketään halua tahallaan loukata, siksi ne pettämiset pyritäänkin tekemään salassa. Väittäisin, että suurin osa pettäjistä kunniottaa vaimoaan erittäin paljon, vaikka se vieras pimppa kiinnostaakin. Naisen on täysin mahdotonta ymmärtää miehen sielunelämää. Naisen näkövinkkelistä toki asiat näyttää siltä, miltä ne lainaamani kirjoittajan mielestä näyttää, mutta se mitä mies sisimmissään ajattelee on täysin eri asia. Sen voi vain ymmärtää toinen mies. 

Ihan turhaan häpeät. Miehesi tässä pitäisi hävetä törkeää käytöstään.

Koskaan ei pidä hävetä sitä, mitä joku toinen tekee, on se sitten mitä vaan. Sinä voit vaikuttaa vain omiin tekoihisi, et muiden. Jokainen kantaa vastuun omista teoistaan, myös miehesi.

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 20:26"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 18:51"]

Olen surkeista surkein. Meillä oli paljon hyvää seksiä ja tavallinen, hyvä perhe. Sain tietää, että mieheni oli pettänyt minua viimeiset vuodet. Nyt olemme jo asumuserossa. En ollut kuulemma ihaillut häntä tarpeeksi ja olin liian kriittinen. Hän antoi mielistelylle periksi. Sattuu! Miksi en saanut päättää, millaista elämää elän, millaisessa liitossa olen? Miksi mies päätti sen puolestani. Miksi en riittänyt? Miksi mies ei hoitanut suhdetta, jos kärsi? Nyt olen nainen, jota oma aviomieskin piti pettämisen arvoisena. Eli ei minkään arvoisena. Miten ikinä pystyn nostamaan pääni tästä häpeästä?

[/quote]

Mitä ihmeen kuttaperkkaa nuo boldatut ovat? Uskotko sä tosissasi tollaseen paskaan? Sä ole asunut vuosia miehen kanssa, etkä ymmärrä mies merkkisestä elävästä oliosta mitään.

Voin miehenä kertoa, että noin boladatut kohdat on ihan täyttä paskaa! "Mies antoi mielistelylle periksi", ei tsiisus :D Jokaikinen mies halajaa vierasta pillua aina ja joka paikassa! Suurin osa käyttää välittömästi tilaisuuden hyväksi, jos sellaisen saa. Kaikki eivät toki uskalla, mutta ihan jokainen haluaisi.Tämä on fakta. Tapauksesi ei ole poikkeus, vaan sääntö. Sellaisia me miehet olemme. Jatkuva hinku päästä polkemaan aina vaan uutta ja tuoretta pimpsaa. Se on evoluution tulos.

[/quote]

Näin se vaan menee, ihan rehellinen arvio. Huvittaa ihan joskus nuo vakuuttelut "mun mies ei kyllä ikinä petä/pettäisi" Oikeastihan asia on kuten yllä ja pätee jokaiseen mieheen jolla on munat ja vähänkään toimivat vielä jäljellä. Joten kehuskelkaa varoen, sillä eräänä päivänä...
T.: eräs toinen mies.

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 20:06"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 19:59"]

kahdenlaisia miehiä? 

1. alfat, jotka kelpaavat naisille ja pettävät koska saavat helposti

2. betat, jotka eivät kelpaa naisille. eivät petä kun eivät saa, edes vaimoa. 

[/quote]

En jaksa näitä väitteitä, että kaikki miehet, joilla vain suinkin on mahdollisuuksia pettää, myös pettävät. Tuo on vain puolustusta pettämiselle. Suuri osa miehistä ei kuitenkaan petä. Siihen on monia syitä, joista yksi on se, ettei seksi ensinnäkään ole kaikille kovin tärkeä asia ja toiseksi monenkaan moraali ei salli pettämistä. Jne. 

[/quote]

Juuri näin, Neitsyt Mariakin sikisi kuulemma pyhästä hengestä..

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 18:51"]

Olen surkeista surkein. Meillä oli paljon hyvää seksiä ja tavallinen, hyvä perhe. Sain tietää, että mieheni oli pettänyt minua viimeiset vuodet. Nyt olemme jo asumuserossa. En ollut kuulemma ihaillut häntä tarpeeksi ja olin liian kriittinen. Hän antoi mielistelylle periksi. Sattuu! Miksi en saanut päättää, millaista elämää elän, millaisessa liitossa olen? Miksi mies päätti sen puolestani. Miksi en riittänyt? Miksi mies ei hoitanut suhdetta, jos kärsi? Nyt olen nainen, jota oma aviomieskin piti pettämisen arvoisena. Eli ei minkään arvoisena. Miten ikinä pystyn nostamaan pääni tästä häpeästä?

[/quote]

Näin miehenä on sanottava ettei se ole sinun häpeäsi vaan miehesi. Itse 30 vuotta yhdessä, rakkauden kanssa on vähän niin ja näin, mutta ei oikeuta pettämiseen. Nostat vain pään pystyyn, kyllä elämä vielä hymyilee.

:( tiedän miltä sinusta tuntuu. Itsekin häpesin, vaikka olisi ollut miehen tehtävä olla häpeissään. Mies vain jatkoi elämää entiseen malliin ja väitti että minä olin syyllinen eroon. Yritä päästä häpeän tunteesta eroon, sinulla ei ole mitään hävettävää! Toivon kaikkea parasta sinulle, voimia eroon.

Olen ollut kumpaakin. Ensin pettäjä ja sitten petetty. Mun exällä tosin useita juttuja meidän yhteisen taipaleen aikana.

Ero meidän kahden kohdalla oli se, että myönsin pettäneeni. Mies eli ihan omaa elämää toisaalla, eikä myöntänyt mitään.

MIEHESI KUULUU HÄVATÄ!!!! Tottakai se yrittää pistää Sun syyksi, se on miesten tapa toimia. Teillä oli soppari ja se on rikkonut sen. Se on PETTURI. PETTÄJÄ. HUORAAVA MIES. Piste. 

Miksi sinä häpeät jonkun muun valintoja?

Entäpä jos miehellä on vain hyvin paha olla suhteessaan, velvollisuudesta lopussa siinä pysyy ja etsii iloa muualta, jotta sen kestää.

Surkuttelu pois! Miten sä voit muka olla huono, jos mies on halunnut olla kanssasi useita vuosia? Kuten 3 kirjoittaa: Sopimus rikottu, pettäjä saa hävetä. Huoraava valehtelija ei ansaitse sinua! Tällainen iljetys pettää kaikkia tasapuolisesti!

Ja mieskin tietää ihan loistavasti, että sinäkään et kanssaan olisi ollut, ellet rakastaisi. Ei siinä mielistelyä tarvita. Tulis joskus vastaan mies, joka sanoisi vaan olevansa kusipää pettäjä, eikä joka ikinen kerta yrittäisi vierittää omantunnon tuskissaan syytä naisen harteille!!!