Hesarin juttu Yt-neuvotteluissa työpaikan menettäneitä

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 11:57"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 11:30"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 11:13"][quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 10:17"] Olen työskennellyt sekä yksityisellä että julkisella puolella. Nyt olen yksityisellä. Kyllä se ajattelutapa on ihan erilainen. Esimerkiksi vasta tapasin erästä opettajatuttavaa, jonka mielestä koulujen määrärahoja pitäisi nostaa huomattavasti. Ehdotin siihen, että eikö sitten kouluille voisi opettaa yrittäjyyslasvatusta käytännössä eli esim. teknisen työn oppilaat tarjoaisivat kuntalaisille vaikka apua huonekalujen kokoamisessa, tekstiilityön oppilaat tarjoaisivat vaatteiden korjausompelua ja kotitaloutta opiskelevat valmistaisivat joulun alla leivonnaisia myytäväksi, musiikkia opiskelevat tarjoaisivat musiikkiesityksiä juhliin jne. Näistä sitten karttuisi lisää määrärahoja koululle. Ei kuulemma ollut tuttavani mielestä hyvä idea ja peruskoulun kuuluu olla maksutonta ja kyllä vaan pitää saada enemmän määrärahoja kuntalaisten verorahoista... Tätä se julkinen puoli vaan on, että halutaan muiden vaan antavan rahaa lisää, muttei edes mietitä sitä, että miten rahaa voisi omalla toiminnallaan hankkia. [/quote] Ongelma: yhteiskunnan pyörittämä organisaatio ei saa kilpailla yksityisen, maksullisen toiminnan kanssa. Poikkeuksena lakisääteiset asiat kuten suojelutyö tai terveydenhoito. Koulussa voitaisiin leipoa kotitaloustunnilla mokkapaloja myyntiin, mutta se edellyttäisi, että lapsilla olisi hygieniapassit ja hinta olisi sama kuin maksullisella palveluntarjoajalla. Moniko opettaja haluaa olla vastuussa siitä, että 14v ikäiset kokoavat huonekalut oikein tai lyhentävät farkkujen lahkeet, kun näitä ei osaa monet aikuisetkaan? Ja mitä mahtaa tuumata se yritys, joka laskuttaa huonekalujen kokoamisesta 35e/h, kun naapurikoulun oppilaille maksetaan vain 10 e/h? [/quote] Julkisella puolella nimenomaan halutaan keksiä aina uusi syy, miksei tietyllä tapaa voida toimia. Yksityisellä puolella ongelmat pyrittäisiin ratkaisemaan tai sitten kehitettäisiin uusi liikeidea. Tuo esittämäni esimerkki oli vain yksi ehdotus. Uusia saa vapaasti keksiä lisää. Ehdotin mm. sitä, että oppilaat tekisivät tekstiilityön tunnilla vaatteita kierrätyskankaista tai vaatteista. Kas kummaa, sekään ei käynyt. Ainoa sopiva ratkaisu olisi ollut vain se, että määrärahoja nostetaan ja joku muu toimii maksajana.

[/quote]

yrittäjät (usein työnantajia) eivät pidä siitä, että oppilaitos polkee hintoja. Kotitaloustunnilla tehdään leivonnaisia ja myydään niitä halvalla => paikallisen leipomon on supistettava toimintaansa, koska eivät voi tehdä yhtä edullisesti, oppilaille kun ei makseta palkkaa, kondiittoreille maksetaan. Sinunko mielestäsi on parasta ajaa alas paikalliset pienyritykset, jotta koulu voi ansaita rahaa?

[/quote]

Totesin, että lisää ja parempia ehdotuksia saa keksiä. Vastauksessasi keskityt vain siihen, että "ei käy". 

Tässä taas yksi ehdotus: Kotitalousopetuksessa tarjotaan valinnaista kotitalouden kurssia, jonka aikana opetetaan mm. elintarvikehygieniaa. Kurssin päätteeksi oppilaat voivat suorittaa hygieniapassin. Tämän jälkeen oppilailla on paremmat mahdollisuudet työllistyä tulevina kesinä kesätöihin mm. paikallisiin kahviloihin tai ravintoloihin.

Niinä opetuskertoina, joina hygieniapassiin liittyvää opetusta annetaan, ei tarvita käyttää määrärahoja ruoanvalmistukseen. Lisäksi oppilaiden mahdollisuudet tulevaisuuden kesätöitä varten paranevat.      

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 14:10"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 11:57"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 11:30"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 11:13"][quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 10:17"] Olen työskennellyt sekä yksityisellä että julkisella puolella. Nyt olen yksityisellä. Kyllä se ajattelutapa on ihan erilainen. Esimerkiksi vasta tapasin erästä opettajatuttavaa, jonka mielestä koulujen määrärahoja pitäisi nostaa huomattavasti. Ehdotin siihen, että eikö sitten kouluille voisi opettaa yrittäjyyslasvatusta käytännössä eli esim. teknisen työn oppilaat tarjoaisivat kuntalaisille vaikka apua huonekalujen kokoamisessa, tekstiilityön oppilaat tarjoaisivat vaatteiden korjausompelua ja kotitaloutta opiskelevat valmistaisivat joulun alla leivonnaisia myytäväksi, musiikkia opiskelevat tarjoaisivat musiikkiesityksiä juhliin jne. Näistä sitten karttuisi lisää määrärahoja koululle. Ei kuulemma ollut tuttavani mielestä hyvä idea ja peruskoulun kuuluu olla maksutonta ja kyllä vaan pitää saada enemmän määrärahoja kuntalaisten verorahoista... Tätä se julkinen puoli vaan on, että halutaan muiden vaan antavan rahaa lisää, muttei edes mietitä sitä, että miten rahaa voisi omalla toiminnallaan hankkia. [/quote] Ongelma: yhteiskunnan pyörittämä organisaatio ei saa kilpailla yksityisen, maksullisen toiminnan kanssa. Poikkeuksena lakisääteiset asiat kuten suojelutyö tai terveydenhoito. Koulussa voitaisiin leipoa kotitaloustunnilla mokkapaloja myyntiin, mutta se edellyttäisi, että lapsilla olisi hygieniapassit ja hinta olisi sama kuin maksullisella palveluntarjoajalla. Moniko opettaja haluaa olla vastuussa siitä, että 14v ikäiset kokoavat huonekalut oikein tai lyhentävät farkkujen lahkeet, kun näitä ei osaa monet aikuisetkaan? Ja mitä mahtaa tuumata se yritys, joka laskuttaa huonekalujen kokoamisesta 35e/h, kun naapurikoulun oppilaille maksetaan vain 10 e/h? [/quote] Julkisella puolella nimenomaan halutaan keksiä aina uusi syy, miksei tietyllä tapaa voida toimia. Yksityisellä puolella ongelmat pyrittäisiin ratkaisemaan tai sitten kehitettäisiin uusi liikeidea. Tuo esittämäni esimerkki oli vain yksi ehdotus. Uusia saa vapaasti keksiä lisää. Ehdotin mm. sitä, että oppilaat tekisivät tekstiilityön tunnilla vaatteita kierrätyskankaista tai vaatteista. Kas kummaa, sekään ei käynyt. Ainoa sopiva ratkaisu olisi ollut vain se, että määrärahoja nostetaan ja joku muu toimii maksajana.

[/quote]

yrittäjät (usein työnantajia) eivät pidä siitä, että oppilaitos polkee hintoja. Kotitaloustunnilla tehdään leivonnaisia ja myydään niitä halvalla => paikallisen leipomon on supistettava toimintaansa, koska eivät voi tehdä yhtä edullisesti, oppilaille kun ei makseta palkkaa, kondiittoreille maksetaan. Sinunko mielestäsi on parasta ajaa alas paikalliset pienyritykset, jotta koulu voi ansaita rahaa?

[/quote]

Totesin, että lisää ja parempia ehdotuksia saa keksiä. Vastauksessasi keskityt vain siihen, että "ei käy". 

Tässä taas yksi ehdotus: Kotitalousopetuksessa tarjotaan valinnaista kotitalouden kurssia, jonka aikana opetetaan mm. elintarvikehygieniaa. Kurssin päätteeksi oppilaat voivat suorittaa hygieniapassin. Tämän jälkeen oppilailla on paremmat mahdollisuudet työllistyä tulevina kesinä kesätöihin mm. paikallisiin kahviloihin tai ravintoloihin.

Niinä opetuskertoina, joina hygieniapassiin liittyvää opetusta annetaan, ei tarvita käyttää määrärahoja ruoanvalmistukseen. Lisäksi oppilaiden mahdollisuudet tulevaisuuden kesätöitä varten paranevat.      

[/quote]

Mainio idea. Monenko oppilaan luulet jaksavan kuunnella 3 tuntia putkeen elintarvikkeiden oikeista säilytyslämpötiloista? Ja kuka maksaa sen passiin tarvittavan kokeen, koulu vai oppilas? Opetuksen peruskoulussa tulee olla ilmaista, joten tässä joudutaan tilanteeseen, jossa ensinnäkin opetetaan asioita, jotka eivät ole opetussuunnitelmassa (jotain jää opettamatta, vaikka kodin taloustieto) ja vastaavasti koululla pitää olla määräraha, jolla hygieniapassit maksetaan. Valinnanien kotitalouskurssi hygieniapasseineen on myös kallis toteutettava, joten juuri tällaisesta valinnaisuudesta ollaan pyrkimässä kouluissa pois.

Tällainen esittämäsi toiminta onnistui joskus 1970-luvulla ennen peruskoulua, jolloin kouluilla oli aika suuri liikkumavara. Nykyisin Helsinki eli ministeriöt siellä säätelevät erittäin tarkasti, mitä koulussa saa ja voi tehdä.

Sanon "ei käy" siksi, että koulussa on jo nyt aivan riittävästi sellaista tekemistä, jonka järjestely syö resursseja. Koulun muuttaminen myymäläksi on hankalaa elintarvikelainsäädännön takia. Reunaehdot kannattaa ottaa huomioon ennen kuin esittää hienoja ideoita.

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 10:36"]Patentti- ja rekisterihallitus, kyllä näitä on.
[/quote]

YT:t koskevat kokonaista kolmeakymmentä työntekijää. Hieman eri määristä puhutaan yksityisellä puolella. http://app.kauppalehti.fi/news/article/paauutiset?article=201408694800

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 12:32"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 10:17"]Olen työskennellyt sekä yksityisellä että julkisella puolella. Nyt olen yksityisellä. Kyllä se ajattelutapa on ihan erilainen. Esimerkiksi vasta tapasin erästä opettajatuttavaa, jonka mielestä koulujen määrärahoja pitäisi nostaa huomattavasti. Ehdotin siihen, että eikö sitten kouluille voisi opettaa yrittäjyyslasvatusta käytännössä eli esim. teknisen työn oppilaat tarjoaisivat kuntalaisille vaikka apua huonekalujen kokoamisessa, tekstiilityön oppilaat tarjoaisivat vaatteiden korjausompelua ja kotitaloutta opiskelevat valmistaisivat joulun alla leivonnaisia myytäväksi, musiikkia opiskelevat tarjoaisivat musiikkiesityksiä juhliin jne. Näistä sitten karttuisi lisää määrärahoja koululle. Ei kuulemma ollut tuttavani mielestä hyvä idea ja peruskoulun kuuluu olla maksutonta ja kyllä vaan pitää saada enemmän määrärahoja kuntalaisten verorahoista... Tätä se julkinen puoli vaan on, että halutaan muiden vaan antavan rahaa lisää, muttei edes mietitä sitä, että miten rahaa voisi omalla toiminnallaan hankkia. [/quote] Jaa eli yrityselämän ja yksityissektorin, joka tämänkin ketjun mukaan on täysin rahaton, pitäisi rahoittaa suomalaiset peruskoulut? Kaikenlaisiin aivopieruihin sitä voikin sortua. Tietysti opettaja tuntee oman työpaikkansa ja tietää, että peruskoulu on verorahoilla ylläpidetty, kaikille avoin ja maksuton yleissivistävä koulutus. Sinne eivät kuulu kaupalliset intressit. Se ei vähennä koulujen resurssipulaa (liian vähän tukea heikoille oppilaille jne), että lahjakkaammat teinit velvoitetaan käyttämään kouluaikaa siihen, että he harjoittelevat parhaiten myyviä pop-kipaleita, joista joku ulkopuolinen suostuisi maksamaan - koululle. Hyvätuloisimmat vanhemmat varmaan mieluiten maksaisivat, ettei lapsen tarvitsisi osallistua moiseen apinointiin, ja sitten saadaankin maksullinen peruskoulu. Sitähän sinä halusitkin?

[/quote]

Yksi ongelma on nimenomaan se, ettei kouluissa opeteta riittävästi esimerkiksi markkinointia, yrittäjyyttä tai uuden ideointia. Nimenomaan ne kaupalliset intressit kuuluvat myös julkiselle puolelle. Suomalaisten tulee osata myydä osaamistaan paremmin ja sen harjoittelua voi hyvin aloittaa jo peruskoulussa. En kyllä parhaalla tahdollanikaan usko, että paikallinen peruskoulu pystyisi vaikka joulua edeltävällä piparkakkujen myymisellä tai kaatamaan paikallisen leipomon. Myyjäisiähän kouluissa pidetään myös luokkaretkien ja leirikoulujen vuoksi. Miksei niitä voisi pitää myös opetuksen määrärahojen hankintaa varten?

Tarvitaan erilaisia tapoja toimia myös julkisella sektorilla. Ehdotin myös sitä, että tekstiilityön opetuksessa käytettäisiin materiaalina myös kierrätyskankaita tai vanhoja vaatteita. Sekään ei opettajatuttavalleni sopinut. Nuo ehdottamani ovat edelleenkin esimerkkejä. Kehotin keksimään parempia.

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 14:19"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 14:10"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 11:57"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 11:30"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 11:13"][quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 10:17"] Olen työskennellyt sekä yksityisellä että julkisella puolella. Nyt olen yksityisellä. Kyllä se ajattelutapa on ihan erilainen. Esimerkiksi vasta tapasin erästä opettajatuttavaa, jonka mielestä koulujen määrärahoja pitäisi nostaa huomattavasti. Ehdotin siihen, että eikö sitten kouluille voisi opettaa yrittäjyyslasvatusta käytännössä eli esim. teknisen työn oppilaat tarjoaisivat kuntalaisille vaikka apua huonekalujen kokoamisessa, tekstiilityön oppilaat tarjoaisivat vaatteiden korjausompelua ja kotitaloutta opiskelevat valmistaisivat joulun alla leivonnaisia myytäväksi, musiikkia opiskelevat tarjoaisivat musiikkiesityksiä juhliin jne. Näistä sitten karttuisi lisää määrärahoja koululle. Ei kuulemma ollut tuttavani mielestä hyvä idea ja peruskoulun kuuluu olla maksutonta ja kyllä vaan pitää saada enemmän määrärahoja kuntalaisten verorahoista... Tätä se julkinen puoli vaan on, että halutaan muiden vaan antavan rahaa lisää, muttei edes mietitä sitä, että miten rahaa voisi omalla toiminnallaan hankkia. [/quote] Ongelma: yhteiskunnan pyörittämä organisaatio ei saa kilpailla yksityisen, maksullisen toiminnan kanssa. Poikkeuksena lakisääteiset asiat kuten suojelutyö tai terveydenhoito. Koulussa voitaisiin leipoa kotitaloustunnilla mokkapaloja myyntiin, mutta se edellyttäisi, että lapsilla olisi hygieniapassit ja hinta olisi sama kuin maksullisella palveluntarjoajalla. Moniko opettaja haluaa olla vastuussa siitä, että 14v ikäiset kokoavat huonekalut oikein tai lyhentävät farkkujen lahkeet, kun näitä ei osaa monet aikuisetkaan? Ja mitä mahtaa tuumata se yritys, joka laskuttaa huonekalujen kokoamisesta 35e/h, kun naapurikoulun oppilaille maksetaan vain 10 e/h? [/quote] Julkisella puolella nimenomaan halutaan keksiä aina uusi syy, miksei tietyllä tapaa voida toimia. Yksityisellä puolella ongelmat pyrittäisiin ratkaisemaan tai sitten kehitettäisiin uusi liikeidea. Tuo esittämäni esimerkki oli vain yksi ehdotus. Uusia saa vapaasti keksiä lisää. Ehdotin mm. sitä, että oppilaat tekisivät tekstiilityön tunnilla vaatteita kierrätyskankaista tai vaatteista. Kas kummaa, sekään ei käynyt. Ainoa sopiva ratkaisu olisi ollut vain se, että määrärahoja nostetaan ja joku muu toimii maksajana.

[/quote]

yrittäjät (usein työnantajia) eivät pidä siitä, että oppilaitos polkee hintoja. Kotitaloustunnilla tehdään leivonnaisia ja myydään niitä halvalla => paikallisen leipomon on supistettava toimintaansa, koska eivät voi tehdä yhtä edullisesti, oppilaille kun ei makseta palkkaa, kondiittoreille maksetaan. Sinunko mielestäsi on parasta ajaa alas paikalliset pienyritykset, jotta koulu voi ansaita rahaa?

[/quote]

Totesin, että lisää ja parempia ehdotuksia saa keksiä. Vastauksessasi keskityt vain siihen, että "ei käy". 

Tässä taas yksi ehdotus: Kotitalousopetuksessa tarjotaan valinnaista kotitalouden kurssia, jonka aikana opetetaan mm. elintarvikehygieniaa. Kurssin päätteeksi oppilaat voivat suorittaa hygieniapassin. Tämän jälkeen oppilailla on paremmat mahdollisuudet työllistyä tulevina kesinä kesätöihin mm. paikallisiin kahviloihin tai ravintoloihin.

Niinä opetuskertoina, joina hygieniapassiin liittyvää opetusta annetaan, ei tarvita käyttää määrärahoja ruoanvalmistukseen. Lisäksi oppilaiden mahdollisuudet tulevaisuuden kesätöitä varten paranevat.      

[/quote]

Mainio idea. Monenko oppilaan luulet jaksavan kuunnella 3 tuntia putkeen elintarvikkeiden oikeista säilytyslämpötiloista? Ja kuka maksaa sen passiin tarvittavan kokeen, koulu vai oppilas? Opetuksen peruskoulussa tulee olla ilmaista, joten tässä joudutaan tilanteeseen, jossa ensinnäkin opetetaan asioita, jotka eivät ole opetussuunnitelmassa (jotain jää opettamatta, vaikka kodin taloustieto) ja vastaavasti koululla pitää olla määräraha, jolla hygieniapassit maksetaan. Valinnanien kotitalouskurssi hygieniapasseineen on myös kallis toteutettava, joten juuri tällaisesta valinnaisuudesta ollaan pyrkimässä kouluissa pois.

Tällainen esittämäsi toiminta onnistui joskus 1970-luvulla ennen peruskoulua, jolloin kouluilla oli aika suuri liikkumavara. Nykyisin Helsinki eli ministeriöt siellä säätelevät erittäin tarkasti, mitä koulussa saa ja voi tehdä.

Sanon "ei käy" siksi, että koulussa on jo nyt aivan riittävästi sellaista tekemistä, jonka järjestely syö resursseja. Koulun muuttaminen myymäläksi on hankalaa elintarvikelainsäädännön takia. Reunaehdot kannattaa ottaa huomioon ennen kuin esittää hienoja ideoita.

[/quote]

Miksi elintarvehygienian valinnaiskurssi mielestäsi on hankala ja kallis toteuttaa? Valinnaisena opetetaan myös syventäviä kielten ja matematiikan kursseja. Ovatko matematiikan tai kielten opettajat siis taitavampia motivoimaan oppilaansa tunneilla? Kaikille yhteinen kotitalous on yleensä kolmen tunnin jaksoissa, mutta valinnaisaineissa tunnit ovat monesti 1-2 tunnin jaksoissa. 

Kouluissa on siis ok kerätä rahaa luokkaretkiin, mutta vaikkapa elintarvikepassin todistusmaksu olisi oppilaalle liikaa maksaa? Kustannukset esittämässäni esimerkissä olisivat sen, että opettaja hankkisi Eviralta osaamistestaamisen kelpoisuuden.  

Miltähän ajalta omat tietosi opetuksesta ovat? Ei pidä paikkaansa, että opetussisällöt olisivat tarkkaan säädeltyjä. Kaikille yhteisissä aineissa on määritelty opetussuunnitelmassa opetettavat asiat, mutta valinnaisaineiden kohdalla opettaja voi suunnitella kurssien sisällön hyvinkin vapaasti.

Ja edelleenkin. Tuo oli yksi esimerkki. Koko ajan odotan esimerkkejä, jolla julkisen sektorin rahoitusongelmia voidaan ratkaista. 

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 08:43"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 08:33"]

Kepu ainakin lupaa, eri asia toteuttaako

[/quote]

Tuskin. Kepu on vuosikymmenien mittaan fiksautunut rahanjakopuolueeksi. Poikkeus joukossa on ollut Esko Aho. Tulispa hän takaisin Kepun politiikkaan, mutta tuskin tulee, sen verran ikävästi häntä kohdeltiin, vaikka hän on ollut paras kepupoliitikko sitten Johannes Virolaisen, joka mm. Veikko Vennamon kanssa hoiti evakoiden asuttamisen.

[/quote] 

Hah hah hah! Huumori ihmisiä sitä ollaan. Että Eskoa kohdeltiin huonosti. Olipas juttu. Esko uhras muut suomen yrittäjät pelastaen puuteollisuuden. Hyvin moni yrittäjä tappoi itsensä kun menetti kaiken. Huonoistä päätöksistä häntä muistetaan. 

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 18:42"][quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 08:59"]

valtiolla ja kunnissa on menossa hiljaiset yt:t koko ajan. Kun virasta jäädään eläkkeelle, virkaa ei täytetä uudella vaan työt jaetaan.

[/quote]

Osoittaa juuri julkisen sektorin suojatyöpaikkaluonnetta. Täynnä virkoja, jotka voitaisiin tehostaa/lakkauttaa pois samantien, mutta sitä ei tehdä, vaan odotetaan eläköitymistä.
[/quote]

Juu, yksityisellä varmaan odotettaisiin, että tyyppi jää eläkkeelle!!Mikä vitsi!!!!

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 15:07"]

--

Miksi elintarvehygienian valinnaiskurssi mielestäsi on hankala ja kallis toteuttaa? Valinnaisena opetetaan myös syventäviä kielten ja matematiikan kursseja. Ovatko matematiikan tai kielten opettajat siis taitavampia motivoimaan oppilaansa tunneilla? Kaikille yhteinen kotitalous on yleensä kolmen tunnin jaksoissa, mutta valinnaisaineissa tunnit ovat monesti 1-2 tunnin jaksoissa. 

Kouluissa on siis ok kerätä rahaa luokkaretkiin, mutta vaikkapa elintarvikepassin todistusmaksu olisi oppilaalle liikaa maksaa? Kustannukset esittämässäni esimerkissä olisivat sen, että opettaja hankkisi Eviralta osaamistestaamisen kelpoisuuden.  

Miltähän ajalta omat tietosi opetuksesta ovat? Ei pidä paikkaansa, että opetussisällöt olisivat tarkkaan säädeltyjä. Kaikille yhteisissä aineissa on määritelty opetussuunnitelmassa opetettavat asiat, mutta valinnaisaineiden kohdalla opettaja voi suunnitella kurssien sisällön hyvinkin vapaasti.

Ja edelleenkin. Tuo oli yksi esimerkki. Koko ajan odotan esimerkkejä, jolla julkisen sektorin rahoitusongelmia voidaan ratkaista. 

[/quote]

Paitsi että eikös luokkaretkirahakeräyksetkin ole nimenomaan vanhempien vastuulla, eikä koululla enää ole laillisesti lupaa kerätä oppilailtaan luokkaretkirahaa? Näin olen ymmärtänyt ainakin. Siis että se rahakeräys on nimenomaan vapaaehtoista ja retkelle on sellaisenkin lapsen päästävä, joka ei ole maksanut. Tietääkö joku tämän asian kanssa paininut asiasta enemmän?

Nuo on aina ristiriitaisia, että oppilaita (=vanhempia) velvoitetaan maksamaan erilaisia oheisasioita, vaikka koulun tulisi olla maksuton. Esimerkiksi tuossa hygieniapassissa on tuo ristiriita: joutuisivatko oppilaat kustantamaan oman hygieniapassinsa, vai maksaisiko sen koulu? Perustuisiko vapaaehtoisuuteen vai olisiko kaikille pakollinen? 
Ja jos puhutaan säästöistä ja siitä, että joku opettaja jupisee määrärahojen lisäämisestä: millä tavalla säästöä tuo se, että koululle tulee jälleen uusi kustannettava asia?

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 22:07"][quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 18:42"][quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 08:59"]

valtiolla ja kunnissa on menossa hiljaiset yt:t koko ajan. Kun virasta jäädään eläkkeelle, virkaa ei täytetä uudella vaan työt jaetaan.

[/quote]

Osoittaa juuri julkisen sektorin suojatyöpaikkaluonnetta. Täynnä virkoja, jotka voitaisiin tehostaa/lakkauttaa pois samantien, mutta sitä ei tehdä, vaan odotetaan eläköitymistä.
[/quote]

Juu, yksityisellä varmaan odotettaisiin, että tyyppi jää eläkkeelle!!Mikä vitsi!!!!
[/quote]

Eli viran voisi saman tien lakkauttaa.

Mistäpä kunnat vähentäisi? Lapset ovat edelleen lamasta huolimatta kouluissa ja päivähoidossa, sairaat on hoidettava terveyskeskuksessa ja palkat laskettava kunnantalolla. Jakelukeittiöt valmistaa ruokaa entiseen tahtiin ja katuja pidetään kunnossa. Esimiehiä on, heistä kai voisi karsia. 

Entä VTT? 250 irtisanotaan + n. 100 määräaikaista saa lähteä.

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 08:40"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 08:23"]

Eli tänä vuonnatyöpaikan on yt:ssä menettänyt 9566 ihmistä.On Microsoftia, itellaa,keskoa,Patria, Kristina cruises, Stockmann, hartwall jne.jne. Mutta missä on valtion virastot ja ministeriöt??Eduskunta, avustajat jne.jne? Miten siellä voi vaan palkat nousta kun muu Suomi irtisanoo ja supistaa??

[/quote]

Eihän niitä juurkaan ole. Tai kohta varmaan, kunhan herää, tänne tulee se yksi VTT:n vähennyksiä itkevä tyyppi kommentoimaan.  Luulisi olevan itsestään selvää, että nimen omaan julkispuolella pitää suitsia haaskaamista tehostamalla ja karsimalla turhia "palveluita", mutta ei siltä näytä, otetaan vain lisää velkaa. Kuntaliitoksistakaan ei ole mitään hyötyä, koska siellä on se 5 vuoden suoja-automaatti, jonka laskuri pyörähtää aina nollaan kun uusi kunta liitetään jo yhdistyneisiin. 

Ainoa, mistä ei saa karsia, on lasten koulutus. Mutta sielläkin voi tehostaa vaikka lomauttamalla opettajat opetuksettomana aikana.

[/quote]

Kyllä voi karsia kouluista. Miljoonien säästöt syntyy kouluista ja lukioista kun lopetetaan oman uskonnon opetus ja siirrytään kaikille yhteiseen ET:n.  Lapsen alakoulussa säästyisi näin 3 viikkotuntia. 

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 15:07"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 14:19"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 14:10"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 11:57"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 11:30"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 11:13"][quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 10:17"] Olen työskennellyt sekä yksityisellä että julkisella puolella. Nyt olen yksityisellä. Kyllä se ajattelutapa on ihan erilainen. Esimerkiksi vasta tapasin erästä opettajatuttavaa, jonka mielestä koulujen määrärahoja pitäisi nostaa huomattavasti. Ehdotin siihen, että eikö sitten kouluille voisi opettaa yrittäjyyslasvatusta käytännössä eli esim. teknisen työn oppilaat tarjoaisivat kuntalaisille vaikka apua huonekalujen kokoamisessa, tekstiilityön oppilaat tarjoaisivat vaatteiden korjausompelua ja kotitaloutta opiskelevat valmistaisivat joulun alla leivonnaisia myytäväksi, musiikkia opiskelevat tarjoaisivat musiikkiesityksiä juhliin jne. Näistä sitten karttuisi lisää määrärahoja koululle. Ei kuulemma ollut tuttavani mielestä hyvä idea ja peruskoulun kuuluu olla maksutonta ja kyllä vaan pitää saada enemmän määrärahoja kuntalaisten verorahoista... Tätä se julkinen puoli vaan on, että halutaan muiden vaan antavan rahaa lisää, muttei edes mietitä sitä, että miten rahaa voisi omalla toiminnallaan hankkia. [/quote] Ongelma: yhteiskunnan pyörittämä organisaatio ei saa kilpailla yksityisen, maksullisen toiminnan kanssa. Poikkeuksena lakisääteiset asiat kuten suojelutyö tai terveydenhoito. Koulussa voitaisiin leipoa kotitaloustunnilla mokkapaloja myyntiin, mutta se edellyttäisi, että lapsilla olisi hygieniapassit ja hinta olisi sama kuin maksullisella palveluntarjoajalla. Moniko opettaja haluaa olla vastuussa siitä, että 14v ikäiset kokoavat huonekalut oikein tai lyhentävät farkkujen lahkeet, kun näitä ei osaa monet aikuisetkaan? Ja mitä mahtaa tuumata se yritys, joka laskuttaa huonekalujen kokoamisesta 35e/h, kun naapurikoulun oppilaille maksetaan vain 10 e/h? [/quote] Julkisella puolella nimenomaan halutaan keksiä aina uusi syy, miksei tietyllä tapaa voida toimia. Yksityisellä puolella ongelmat pyrittäisiin ratkaisemaan tai sitten kehitettäisiin uusi liikeidea. Tuo esittämäni esimerkki oli vain yksi ehdotus. Uusia saa vapaasti keksiä lisää. Ehdotin mm. sitä, että oppilaat tekisivät tekstiilityön tunnilla vaatteita kierrätyskankaista tai vaatteista. Kas kummaa, sekään ei käynyt. Ainoa sopiva ratkaisu olisi ollut vain se, että määrärahoja nostetaan ja joku muu toimii maksajana.

[/quote]

yrittäjät (usein työnantajia) eivät pidä siitä, että oppilaitos polkee hintoja. Kotitaloustunnilla tehdään leivonnaisia ja myydään niitä halvalla => paikallisen leipomon on supistettava toimintaansa, koska eivät voi tehdä yhtä edullisesti, oppilaille kun ei makseta palkkaa, kondiittoreille maksetaan. Sinunko mielestäsi on parasta ajaa alas paikalliset pienyritykset, jotta koulu voi ansaita rahaa?

[/quote]

Totesin, että lisää ja parempia ehdotuksia saa keksiä. Vastauksessasi keskityt vain siihen, että "ei käy". 

Tässä taas yksi ehdotus: Kotitalousopetuksessa tarjotaan valinnaista kotitalouden kurssia, jonka aikana opetetaan mm. elintarvikehygieniaa. Kurssin päätteeksi oppilaat voivat suorittaa hygieniapassin. Tämän jälkeen oppilailla on paremmat mahdollisuudet työllistyä tulevina kesinä kesätöihin mm. paikallisiin kahviloihin tai ravintoloihin.

Niinä opetuskertoina, joina hygieniapassiin liittyvää opetusta annetaan, ei tarvita käyttää määrärahoja ruoanvalmistukseen. Lisäksi oppilaiden mahdollisuudet tulevaisuuden kesätöitä varten paranevat.      

[/quote]

Mainio idea. Monenko oppilaan luulet jaksavan kuunnella 3 tuntia putkeen elintarvikkeiden oikeista säilytyslämpötiloista? Ja kuka maksaa sen passiin tarvittavan kokeen, koulu vai oppilas? Opetuksen peruskoulussa tulee olla ilmaista, joten tässä joudutaan tilanteeseen, jossa ensinnäkin opetetaan asioita, jotka eivät ole opetussuunnitelmassa (jotain jää opettamatta, vaikka kodin taloustieto) ja vastaavasti koululla pitää olla määräraha, jolla hygieniapassit maksetaan. Valinnanien kotitalouskurssi hygieniapasseineen on myös kallis toteutettava, joten juuri tällaisesta valinnaisuudesta ollaan pyrkimässä kouluissa pois.

Tällainen esittämäsi toiminta onnistui joskus 1970-luvulla ennen peruskoulua, jolloin kouluilla oli aika suuri liikkumavara. Nykyisin Helsinki eli ministeriöt siellä säätelevät erittäin tarkasti, mitä koulussa saa ja voi tehdä.

Sanon "ei käy" siksi, että koulussa on jo nyt aivan riittävästi sellaista tekemistä, jonka järjestely syö resursseja. Koulun muuttaminen myymäläksi on hankalaa elintarvikelainsäädännön takia. Reunaehdot kannattaa ottaa huomioon ennen kuin esittää hienoja ideoita.

[/quote]

Miksi elintarvehygienian valinnaiskurssi mielestäsi on hankala ja kallis toteuttaa? Valinnaisena opetetaan myös syventäviä kielten ja matematiikan kursseja. Ovatko matematiikan tai kielten opettajat siis taitavampia motivoimaan oppilaansa tunneilla? Kaikille yhteinen kotitalous on yleensä kolmen tunnin jaksoissa, mutta valinnaisaineissa tunnit ovat monesti 1-2 tunnin jaksoissa. 

Kouluissa on siis ok kerätä rahaa luokkaretkiin, mutta vaikkapa elintarvikepassin todistusmaksu olisi oppilaalle liikaa maksaa? Kustannukset esittämässäni esimerkissä olisivat sen, että opettaja hankkisi Eviralta osaamistestaamisen kelpoisuuden.  

Miltähän ajalta omat tietosi opetuksesta ovat? Ei pidä paikkaansa, että opetussisällöt olisivat tarkkaan säädeltyjä. Kaikille yhteisissä aineissa on määritelty opetussuunnitelmassa opetettavat asiat, mutta valinnaisaineiden kohdalla opettaja voi suunnitella kurssien sisällön hyvinkin vapaasti.

Ja edelleenkin. Tuo oli yksi esimerkki. Koko ajan odotan esimerkkejä, jolla julkisen sektorin rahoitusongelmia voidaan ratkaista. 

[/quote]

Kallis ja hankala toteuttaa tarkoittaa sitä, että opettajilla on tietty opetusvelvollisuus. Jos nuo kotitalouden valinnaiset tunnit ylittävät opettajan opetusvelvollisuuden, nousee opettajalle maksettava palkka. Kielissä, matematiikassa jne. koulussa on yleensä enemmän kuin 1 opettaja, joten myös "vapaita opetusvelvollisuustunteja" on enemmän käytettävissä => tunnit ovat halvempia kuin lisätunnit.

Valinnaisaineessa on tietty minimiryhmäkoko, joka pitää saavuttaa. Pienempi ryhmä on kallis ryhmä.

Kuka maksaa opettajan Eviralta hankkiman todistuksen? Koulu vai opettaja? Montako oppilasta vuodessa pitää olla, että tuo todistus maksaa itsensä takaisin?

Minusta lisäkustannukset eivät ole säästöjä.

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 15:19"]Mistäpä kunnat vähentäisi? Lapset ovat edelleen lamasta huolimatta kouluissa ja päivähoidossa, sairaat on hoidettava terveyskeskuksessa ja palkat laskettava kunnantalolla. Jakelukeittiöt valmistaa ruokaa entiseen tahtiin ja katuja pidetään kunnossa. Esimiehiä on, heistä kai voisi karsia. 
[/quote]
Kylläpä noista kaikista tullaan vielä leikkaamaan, viimeistään sitten kun Suomi on konkurssissa. Miten kävikään Kreikassa?

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 14:39"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 12:32"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 10:17"]Olen työskennellyt sekä yksityisellä että julkisella puolella. Nyt olen yksityisellä. Kyllä se ajattelutapa on ihan erilainen. Esimerkiksi vasta tapasin erästä opettajatuttavaa, jonka mielestä koulujen määrärahoja pitäisi nostaa huomattavasti. Ehdotin siihen, että eikö sitten kouluille voisi opettaa yrittäjyyslasvatusta käytännössä eli esim. teknisen työn oppilaat tarjoaisivat kuntalaisille vaikka apua huonekalujen kokoamisessa, tekstiilityön oppilaat tarjoaisivat vaatteiden korjausompelua ja kotitaloutta opiskelevat valmistaisivat joulun alla leivonnaisia myytäväksi, musiikkia opiskelevat tarjoaisivat musiikkiesityksiä juhliin jne. Näistä sitten karttuisi lisää määrärahoja koululle. Ei kuulemma ollut tuttavani mielestä hyvä idea ja peruskoulun kuuluu olla maksutonta ja kyllä vaan pitää saada enemmän määrärahoja kuntalaisten verorahoista... Tätä se julkinen puoli vaan on, että halutaan muiden vaan antavan rahaa lisää, muttei edes mietitä sitä, että miten rahaa voisi omalla toiminnallaan hankkia. [/quote] Jaa eli yrityselämän ja yksityissektorin, joka tämänkin ketjun mukaan on täysin rahaton, pitäisi rahoittaa suomalaiset peruskoulut? Kaikenlaisiin aivopieruihin sitä voikin sortua. Tietysti opettaja tuntee oman työpaikkansa ja tietää, että peruskoulu on verorahoilla ylläpidetty, kaikille avoin ja maksuton yleissivistävä koulutus. Sinne eivät kuulu kaupalliset intressit. Se ei vähennä koulujen resurssipulaa (liian vähän tukea heikoille oppilaille jne), että lahjakkaammat teinit velvoitetaan käyttämään kouluaikaa siihen, että he harjoittelevat parhaiten myyviä pop-kipaleita, joista joku ulkopuolinen suostuisi maksamaan - koululle. Hyvätuloisimmat vanhemmat varmaan mieluiten maksaisivat, ettei lapsen tarvitsisi osallistua moiseen apinointiin, ja sitten saadaankin maksullinen peruskoulu. Sitähän sinä halusitkin?

[/quote]

Yksi ongelma on nimenomaan se, ettei kouluissa opeteta riittävästi esimerkiksi markkinointia, yrittäjyyttä tai uuden ideointia. Nimenomaan ne kaupalliset intressit kuuluvat myös julkiselle puolelle. Suomalaisten tulee osata myydä osaamistaan paremmin ja sen harjoittelua voi hyvin aloittaa jo peruskoulussa. En kyllä parhaalla tahdollanikaan usko, että paikallinen peruskoulu pystyisi vaikka joulua edeltävällä piparkakkujen myymisellä tai kaatamaan paikallisen leipomon. Myyjäisiähän kouluissa pidetään myös luokkaretkien ja leirikoulujen vuoksi. Miksei niitä voisi pitää myös opetuksen määrärahojen hankintaa varten?

Tarvitaan erilaisia tapoja toimia myös julkisella sektorilla. Ehdotin myös sitä, että tekstiilityön opetuksessa käytettäisiin materiaalina myös kierrätyskankaita tai vanhoja vaatteita. Sekään ei opettajatuttavalleni sopinut. Nuo ehdottamani ovat edelleenkin esimerkkejä. Kehotin keksimään parempia.

[/quote]

Paljonko olet valmis maksamaan opettajalle siitä, että hän organisoi tuollaisen piparkakkumyynnin? Opetustuntien puitteissa ei onnistu, ja jos kyse on säästöjen aikaansaamisesta, niin lisätuntien palkka on kuluerä eikä säästö.

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 15:17"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 15:07"]

--

Miksi elintarvehygienian valinnaiskurssi mielestäsi on hankala ja kallis toteuttaa? Valinnaisena opetetaan myös syventäviä kielten ja matematiikan kursseja. Ovatko matematiikan tai kielten opettajat siis taitavampia motivoimaan oppilaansa tunneilla? Kaikille yhteinen kotitalous on yleensä kolmen tunnin jaksoissa, mutta valinnaisaineissa tunnit ovat monesti 1-2 tunnin jaksoissa. 

Kouluissa on siis ok kerätä rahaa luokkaretkiin, mutta vaikkapa elintarvikepassin todistusmaksu olisi oppilaalle liikaa maksaa? Kustannukset esittämässäni esimerkissä olisivat sen, että opettaja hankkisi Eviralta osaamistestaamisen kelpoisuuden.  

Miltähän ajalta omat tietosi opetuksesta ovat? Ei pidä paikkaansa, että opetussisällöt olisivat tarkkaan säädeltyjä. Kaikille yhteisissä aineissa on määritelty opetussuunnitelmassa opetettavat asiat, mutta valinnaisaineiden kohdalla opettaja voi suunnitella kurssien sisällön hyvinkin vapaasti.

Ja edelleenkin. Tuo oli yksi esimerkki. Koko ajan odotan esimerkkejä, jolla julkisen sektorin rahoitusongelmia voidaan ratkaista. 

[/quote]

Paitsi että eikös luokkaretkirahakeräyksetkin ole nimenomaan vanhempien vastuulla, eikä koululla enää ole laillisesti lupaa kerätä oppilailtaan luokkaretkirahaa? Näin olen ymmärtänyt ainakin. Siis että se rahakeräys on nimenomaan vapaaehtoista ja retkelle on sellaisenkin lapsen päästävä, joka ei ole maksanut. Tietääkö joku tämän asian kanssa paininut asiasta enemmän?

Nuo on aina ristiriitaisia, että oppilaita (=vanhempia) velvoitetaan maksamaan erilaisia oheisasioita, vaikka koulun tulisi olla maksuton. Esimerkiksi tuossa hygieniapassissa on tuo ristiriita: joutuisivatko oppilaat kustantamaan oman hygieniapassinsa, vai maksaisiko sen koulu? Perustuisiko vapaaehtoisuuteen vai olisiko kaikille pakollinen? 
Ja jos puhutaan säästöistä ja siitä, että joku opettaja jupisee määrärahojen lisäämisestä: millä tavalla säästöä tuo se, että koululle tulee jälleen uusi kustannettava asia?

[/quote]

Vasta viime kuussa eräs peruskoulu järjesti oppilailleen leirikoulun. Luonnollisesti opettaja joutuu myös tekemään suuren työn leirikouluihin tai luokkaretkiin liittyen. Ei jotain rahankeruutakaan voi sälyttää vain nuorten vastuulle, vaan kyllä niitä kouludiskoja (tai muita rahankeräystempauksia) varten opettajia ja koulun henkilökuntaa on tarvittu.

Valinnaisaine tarkoittaa siis oppiainetta, joka ei ole kaikille yhteistä opetusta, vaan kyseessä on kurssi, jonka oppilas on valinnut. En ole vaatimassa kouluille lisää määrärahoja. Kommenttini lähti alun perin siitä, että eräs opettajatuttuni halusi koulunsa määrärahojen lisäämistä, mutta hänen ehdotuksensa mukaan ne olisi pitänyt tulla veronmaksajilta. Mikäli rahat eivät riitä, eikä muita rahoituskeinoja löydy kuin veronmaksajat, on yhtenä vaihtoehtona myös lopettaa kaikenlaiset rahaa vievät asiat kokonaan.

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 09:01"]

Ei valtiolta tai kunnilta ketään irtisanota. Ne muutetaan vaan liikelaitoksiksi ja työpaikat sinne.

[/quote]

Ei ihan noinkaan. Meidään vesilaitoksella on aika pieni miehitys. Yksi henkilö oli jatlkuvasti sairaslomilla ja hommat pyörivät siltikin. Hänen jäätyä eläkkeelle paikkaa ei täytetty , koska ei tunnettu tarvetta.

Kunnilla on mielettömät talouspaineet, suurin osa alijäämäisiä. Ensi vuonna tulee irtisanomisia. Kunnallahan se ei ole normaali irtisanominen, vaan jotkut virat lakkautetaan, eli pitää toivoa ettei tule tehtyä virhettä. Yksityisellä sektorilla voi irtisanotun kutsua takaisin töihin, mutta lakkautettua virkaa ei niin vaan palauteta.

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 15:40"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 14:39"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 12:32"]

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 10:17"]Olen työskennellyt sekä yksityisellä että julkisella puolella. Nyt olen yksityisellä. Kyllä se ajattelutapa on ihan erilainen. Esimerkiksi vasta tapasin erästä opettajatuttavaa, jonka mielestä koulujen määrärahoja pitäisi nostaa huomattavasti. Ehdotin siihen, että eikö sitten kouluille voisi opettaa yrittäjyyslasvatusta käytännössä eli esim. teknisen työn oppilaat tarjoaisivat kuntalaisille vaikka apua huonekalujen kokoamisessa, tekstiilityön oppilaat tarjoaisivat vaatteiden korjausompelua ja kotitaloutta opiskelevat valmistaisivat joulun alla leivonnaisia myytäväksi, musiikkia opiskelevat tarjoaisivat musiikkiesityksiä juhliin jne. Näistä sitten karttuisi lisää määrärahoja koululle. Ei kuulemma ollut tuttavani mielestä hyvä idea ja peruskoulun kuuluu olla maksutonta ja kyllä vaan pitää saada enemmän määrärahoja kuntalaisten verorahoista... Tätä se julkinen puoli vaan on, että halutaan muiden vaan antavan rahaa lisää, muttei edes mietitä sitä, että miten rahaa voisi omalla toiminnallaan hankkia. [/quote] Jaa eli yrityselämän ja yksityissektorin, joka tämänkin ketjun mukaan on täysin rahaton, pitäisi rahoittaa suomalaiset peruskoulut? Kaikenlaisiin aivopieruihin sitä voikin sortua. Tietysti opettaja tuntee oman työpaikkansa ja tietää, että peruskoulu on verorahoilla ylläpidetty, kaikille avoin ja maksuton yleissivistävä koulutus. Sinne eivät kuulu kaupalliset intressit. Se ei vähennä koulujen resurssipulaa (liian vähän tukea heikoille oppilaille jne), että lahjakkaammat teinit velvoitetaan käyttämään kouluaikaa siihen, että he harjoittelevat parhaiten myyviä pop-kipaleita, joista joku ulkopuolinen suostuisi maksamaan - koululle. Hyvätuloisimmat vanhemmat varmaan mieluiten maksaisivat, ettei lapsen tarvitsisi osallistua moiseen apinointiin, ja sitten saadaankin maksullinen peruskoulu. Sitähän sinä halusitkin?

[/quote]

Yksi ongelma on nimenomaan se, ettei kouluissa opeteta riittävästi esimerkiksi markkinointia, yrittäjyyttä tai uuden ideointia. Nimenomaan ne kaupalliset intressit kuuluvat myös julkiselle puolelle. Suomalaisten tulee osata myydä osaamistaan paremmin ja sen harjoittelua voi hyvin aloittaa jo peruskoulussa. En kyllä parhaalla tahdollanikaan usko, että paikallinen peruskoulu pystyisi vaikka joulua edeltävällä piparkakkujen myymisellä tai kaatamaan paikallisen leipomon. Myyjäisiähän kouluissa pidetään myös luokkaretkien ja leirikoulujen vuoksi. Miksei niitä voisi pitää myös opetuksen määrärahojen hankintaa varten?

Tarvitaan erilaisia tapoja toimia myös julkisella sektorilla. Ehdotin myös sitä, että tekstiilityön opetuksessa käytettäisiin materiaalina myös kierrätyskankaita tai vanhoja vaatteita. Sekään ei opettajatuttavalleni sopinut. Nuo ehdottamani ovat edelleenkin esimerkkejä. Kehotin keksimään parempia.

[/quote]

Paljonko olet valmis maksamaan opettajalle siitä, että hän organisoi tuollaisen piparkakkumyynnin? Opetustuntien puitteissa ei onnistu, ja jos kyse on säästöjen aikaansaamisesta, niin lisätuntien palkka on kuluerä eikä säästö.

[/quote]

Jos kerran lisärahan hankinta on poissuljettu, mutta menoja on leikattava, on vaihtoehtona siis säästää. Ok, tehdään niin Leikataan kunkin oppiaineen määrärahoja 20 %. Toteutetaan säästöjä myös oppilasryhmiä suurentamalla, valinnaisaineiden tarjontaa vähentämällä ja opettajia lomauttamalla tai irtisanomalla. Toki tästä tulisi jo huomattavastkin suuremmat säästöt kuin siitä. Ehkä päädytäänkin suoraan tähän.

Edelleenkin, tarvitaan uusia tapoja, jolla julkista sektoria rahoitetaan tai sitten siellä pitää tehdä leikkauksia.

Minua kiinnostaa muuten yksi asia: tässä pohditaan kaiken maailman leikkauksia, rakenneuudistuksia ja jopa niissä paikoissa, joista leikkaaminen tulee kyllä ennen pitkää kalliiksi (esimerkiksi koulutus ja terveydenhoito). Samalla uutisoidaan Kevan työsuhdeautoista ja -asunnoista, tuhansien eurojen uusituista kiukaista ja torkkupeitoista, autoista ja ties mistä, 30 000 €:n maalauksista... 

Onko ihme, että leikkaukset tuntuvat kohtuuttomilta, kun valtiolta löytyy kuitenkin aivan hervottomia rahoja tällaisista paikoista? Miksi heristellään sormea ja muistutetaan leikkauksista näissä kohteissa, joissa ei oikeasti ole enää paljon leikattavaa, kun sitä rahaa tuntuu piisaavan aivan ihmeellisiin asioihiin monia, monia tuhansia? Paljonko meillä oikeasti on tällaisia asioita, joihin palaa rahaa ja jotka nousevat esiin vasta kohun myötä?

[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 08:50"]Itse asiassa useammassa valtion virastossa on joko tällä hetkellä päällä yt:t tai tulossa yt:t. Maistraatteihin on tulossa yt:t. Ely-keskuksissa yt:t. Torstaina ilmoitettiin taas uusista yt:eistä.

Lisäksi julkisella puolella on ollut monissa virastoissa jo useita vuosia päällä rekrykielto, virkoja ei ole juurikaan laitettu hakuun esim. eläköityneiden tilalle, lisäksi uutena  työvoimana on lähinnä määräaikaisuuksia, joita sitten joko jatketaan tai ei jatketa, ns. hiljaisia irtisanomia pitkin vuotta.

Ps. Valtion työntekijöiden määrä on parissakymmenessä vuodessa tippunut n. 220 000 --> 80 000.

Kyllä tämä yt-kurjimus koskettaa ihan meitä kaikkia.

 
[/quote]
Suomen julkinen sektori on itseasiassa hyvin tehokas. Ongelmana yksityisen puolen tehottomuus, eli yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Tämän vuoksi yksityinen sektori on tällä hetkellä turhan pieni julkiseen sektoriin nähden.