Jos aikuinen lapsesi eläisi köyhyydessä sairauden takia, auttaisitko häntä

Vanhempani ovat auttaneet ja ovat hyvin varakkaita. Toki siitä ollaan kiitollisuudenvelassa aina. Joka mutkassa se tuodaan esiin eli en kyllä herkästi enää ota heiltä taloudellista apua vastaan. Lapsilleni saavat antaa lahjoja ja rahaa, siihen en puutu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti auttaisin eikä tarvitse maksaa takaisin. Eläissään saa lahjoittaa kenelle vain. Yritän silti olla tasapuolinen.

Täytyy vain olla tarkkana, ettei lahjoita yli lahjaverorajan. 

Saat elättää vaikka naapuriasi ja verottajalla ei ole siihen mitään sanottavaa.

Naapuriasi kyllä, mutta aikuiselle lapsellesi et saa mitä tahansa summia lahjoittaa ilman, että verottaja puuttuu. Toki jos annat käteisenä, ei kukaan mitään tiedä. 

Auttaisin ja voi olla että joudutaan auttamaankin. Tyttären puolisolla on terveys mennyt sille mallille, että on ihan kysymysmerkki pystyykö töihin enää ollenkaan. Ja ikää on vasta 22v. 

Meillä on hyvä taloudellinen tilanne ja vain yksi lapsi. Kaikki se mitä häntä autamme, on vain hänen omasta perinnöstään pois. Jos heillä menee elämä kovin vaikeaksi ja tiukaksi, niin parempihan se on auttaa matkan varrella sen sijaan että he kituuttaisivat kunnes kuolemme pois ja tytär saisi vasta sitten jättipotin.

Olen sitä mieltä, että elämä pitäisi laittaa siihen malliin, että tuloilla voi hoitaa perusmenot. Auttamisen kautta voisi sitten tehdä isompia hankintoja tai harvemmin tehtäviä asioita. Sairauden laadusta riippuu, mitä odottaisin vastineeksi vai odottaisinko mitään. Jos olisi esim mielenterveysongelma, niin hyvin voisi käydä tekemässä lumitöitä tai muuta askaretta ja saada siitä korvausta. Varmaan tulisi parempi mielikin, kun voisi olla hyödyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti auttaisin eikä tarvitse maksaa takaisin. Eläissään saa lahjoittaa kenelle vain. Yritän silti olla tasapuolinen.

Täytyy vain olla tarkkana, ettei lahjoita yli lahjaverorajan. 

Saat elättää vaikka naapuriasi ja verottajalla ei ole siihen mitään sanottavaa.

Naapuriasi kyllä, mutta aikuiselle lapsellesi et saa mitä tahansa summia lahjoittaa ilman, että verottaja puuttuu. Toki jos annat käteisenä, ei kukaan mitään tiedä. 

Ei siinä erotella kelle niitä lahjoja annetaan, jos ne on verottomia elatuslahjoja. Niitä saa antaa omalle lapselle siinä missä kelle tahansa muullekin.

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että elämä pitäisi laittaa siihen malliin, että tuloilla voi hoitaa perusmenot. Auttamisen kautta voisi sitten tehdä isompia hankintoja tai harvemmin tehtäviä asioita. Sairauden laadusta riippuu, mitä odottaisin vastineeksi vai odottaisinko mitään. Jos olisi esim mielenterveysongelma, niin hyvin voisi käydä tekemässä lumitöitä tai muuta askaretta ja saada siitä korvausta. Varmaan tulisi parempi mielikin, kun voisi olla hyödyksi.

Kuka maksaa niistä niin paljon, että niillä tuloilla tulee toimeen? Paitsi toki aurausfirman tms. listoilla olevalle, mutta vakavasti mt-ongelmainen ei kokopäivätyöhön pysty. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti auttaisin eikä tarvitse maksaa takaisin. Eläissään saa lahjoittaa kenelle vain. Yritän silti olla tasapuolinen.

Täytyy vain olla tarkkana, ettei lahjoita yli lahjaverorajan. 

Saat elättää vaikka naapuriasi ja verottajalla ei ole siihen mitään sanottavaa.

Naapuriasi kyllä, mutta aikuiselle lapsellesi et saa mitä tahansa summia lahjoittaa ilman, että verottaja puuttuu. Toki jos annat käteisenä, ei kukaan mitään tiedä. 

Ai meinaat, että lahjaverotus koskee aikuisia lapsia muttei naapuria?

Toisen elämistä saa maksella niin paljon kuin haluaa. Kunhan ei tee tilisiirtoja avunsaajalle. Voit maksaa muiden vuokrat, laskut ja ruokaostokset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti auttaisin eikä tarvitse maksaa takaisin. Eläissään saa lahjoittaa kenelle vain. Yritän silti olla tasapuolinen.

Täytyy vain olla tarkkana, ettei lahjoita yli lahjaverorajan. 

Saat elättää vaikka naapuriasi ja verottajalla ei ole siihen mitään sanottavaa.

Naapuriasi kyllä, mutta aikuiselle lapsellesi et saa mitä tahansa summia lahjoittaa ilman, että verottaja puuttuu. Toki jos annat käteisenä, ei kukaan mitään tiedä. 

Ei siinä erotella kelle niitä lahjoja annetaan, jos ne on verottomia elatuslahjoja. Niitä saa antaa omalle lapselle siinä missä kelle tahansa muullekin.

Kannattaa perehtyä asiaan. Ei ole olemassa mitään elatusrahaa aikuiselle lapselle. Elatusvelvollisuus päättyy kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi. Senkin jälkeen saa auttaa, mutta jos laittaa tilisiirtona tiettyjen rajojen yli ja verottaja huomaa, tulee lahjaveromaksuun, vaikka miten selittäisit elatuksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti auttaisin eikä tarvitse maksaa takaisin. Eläissään saa lahjoittaa kenelle vain. Yritän silti olla tasapuolinen.

Täytyy vain olla tarkkana, ettei lahjoita yli lahjaverorajan. 

Saat elättää vaikka naapuriasi ja verottajalla ei ole siihen mitään sanottavaa.

Naapuriasi kyllä, mutta aikuiselle lapsellesi et saa mitä tahansa summia lahjoittaa ilman, että verottaja puuttuu. Toki jos annat käteisenä, ei kukaan mitään tiedä. 

Maksa ruokalaskut, vaateostokset ja kodinkone- yms ostokset suoraan kauppaan, niin ei ole mitään ongelmaa. Nettiostokset ovat käteviä, koska pystyt näppärästi maksamaan laskun ja toimiyus menee suoraan oikeaan osoitteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti auttaisin eikä tarvitse maksaa takaisin. Eläissään saa lahjoittaa kenelle vain. Yritän silti olla tasapuolinen.

Täytyy vain olla tarkkana, ettei lahjoita yli lahjaverorajan. 

Voit vapaasti ostella tavaraa ja maksaa jonkun laskuja, ei mitään rajaa.

Käteistä voi myös antaa ihan määrättömästi.

(Vitsivitsi, mutta periaatteessa noin)

T. eläkeläinen, joka kustantaa aikuisen reppanalapsensa elämän

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti auttaisin eikä tarvitse maksaa takaisin. Eläissään saa lahjoittaa kenelle vain. Yritän silti olla tasapuolinen.

Täytyy vain olla tarkkana, ettei lahjoita yli lahjaverorajan. 

Saat elättää vaikka naapuriasi ja verottajalla ei ole siihen mitään sanottavaa.

Naapuriasi kyllä, mutta aikuiselle lapsellesi et saa mitä tahansa summia lahjoittaa ilman, että verottaja puuttuu. Toki jos annat käteisenä, ei kukaan mitään tiedä. 

Ai meinaat, että lahjaverotus koskee aikuisia lapsia muttei naapuria?

Toisen elämistä saa maksella niin paljon kuin haluaa. Kunhan ei tee tilisiirtoja avunsaajalle. Voit maksaa muiden vuokrat, laskut ja ruokaostokset.

No eiköhän tuossa tarkoitetukin nimenomaan sitä tilisiirtoa. Yhdet sitten rupeavat nillittämään, että kyllä saa ostaa ruokaa. Hoh-hoi-jaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti auttaisin eikä tarvitse maksaa takaisin. Eläissään saa lahjoittaa kenelle vain. Yritän silti olla tasapuolinen.

Täytyy vain olla tarkkana, ettei lahjoita yli lahjaverorajan. 

Voit vapaasti ostella tavaraa ja maksaa jonkun laskuja, ei mitään rajaa.

Käteistä voi myös antaa ihan määrättömästi.

(Vitsivitsi, mutta periaatteessa noin)

T. eläkeläinen, joka kustantaa aikuisen reppanalapsensa elämän

No shit Sherlock! Tuohan on juuri siellä lahjaverorajan alapuolella pysymistä. Kai nyt jokainen tietää, että tavara ja laskunmaksu ei ole veronalaista. 

Vierailija kirjoitti:

Äiti auttoi yhtä siskoani taloudellisesti aika paljon. Ei meillä tullut äidin kuoleman jälkeen mitään riitoja. Olisi tuntunut tyhmältä alkaa tapella sen takia, että neljästä lapsesta yksi on huomattavasti muita köyhempi...

Minulla ei ole lapsia, mutta olen auttanut siskoani. Hän ei ole pyytänyt, mutta minulla on huomattavasti suuremmat tulot, joten autan. Hän ei ole pystynyt työllistymään aspergerin vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että elämä pitäisi laittaa siihen malliin, että tuloilla voi hoitaa perusmenot. Auttamisen kautta voisi sitten tehdä isompia hankintoja tai harvemmin tehtäviä asioita. Sairauden laadusta riippuu, mitä odottaisin vastineeksi vai odottaisinko mitään. Jos olisi esim mielenterveysongelma, niin hyvin voisi käydä tekemässä lumitöitä tai muuta askaretta ja saada siitä korvausta. Varmaan tulisi parempi mielikin, kun voisi olla hyödyksi.

Miten ajattelit esim. skitsofreenikon tai pahasta huumeaddiktiosta kärsivän pystyvät järjestämään elämänsä niin, että saa itse kustannettua oikeastaan yhtään mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että elämä pitäisi laittaa siihen malliin, että tuloilla voi hoitaa perusmenot. Auttamisen kautta voisi sitten tehdä isompia hankintoja tai harvemmin tehtäviä asioita. Sairauden laadusta riippuu, mitä odottaisin vastineeksi vai odottaisinko mitään. Jos olisi esim mielenterveysongelma, niin hyvin voisi käydä tekemässä lumitöitä tai muuta askaretta ja saada siitä korvausta. Varmaan tulisi parempi mielikin, kun voisi olla hyödyksi.

Kuka maksaa niistä niin paljon, että niillä tuloilla tulee toimeen? Paitsi toki aurausfirman tms. listoilla olevalle, mutta vakavasti mt-ongelmainen ei kokopäivätyöhön pysty. 

Tokihan lapsi saisi eläkettä ja asumistukea. Niillä pitäisi pystyä maksamaan asuminen ja ruuat. Ylimääräiset vanhempien avustukset ja pikkupalkkiot vanhempien ktona tehdyistä askareista voisi sitten käyttää johonkin muuhun kuin jokapäiväisiin menoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti auttaisin eikä tarvitse maksaa takaisin. Eläissään saa lahjoittaa kenelle vain. Yritän silti olla tasapuolinen.

Täytyy vain olla tarkkana, ettei lahjoita yli lahjaverorajan. 

Saat elättää vaikka naapuriasi ja verottajalla ei ole siihen mitään sanottavaa.

Naapuriasi kyllä, mutta aikuiselle lapsellesi et saa mitä tahansa summia lahjoittaa ilman, että verottaja puuttuu. Toki jos annat käteisenä, ei kukaan mitään tiedä. 

Ei siinä erotella kelle niitä lahjoja annetaan, jos ne on verottomia elatuslahjoja. Niitä saa antaa omalle lapselle siinä missä kelle tahansa muullekin.

Elatusmaksuja maksetaan alaikäisestä lapsesta, jonka huoltaja maksaja on. Ei aikuisille ole mitään elatusmaksuja :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että elämä pitäisi laittaa siihen malliin, että tuloilla voi hoitaa perusmenot. Auttamisen kautta voisi sitten tehdä isompia hankintoja tai harvemmin tehtäviä asioita. Sairauden laadusta riippuu, mitä odottaisin vastineeksi vai odottaisinko mitään. Jos olisi esim mielenterveysongelma, niin hyvin voisi käydä tekemässä lumitöitä tai muuta askaretta ja saada siitä korvausta. Varmaan tulisi parempi mielikin, kun voisi olla hyödyksi.

Kuka maksaa niistä niin paljon, että niillä tuloilla tulee toimeen? Paitsi toki aurausfirman tms. listoilla olevalle, mutta vakavasti mt-ongelmainen ei kokopäivätyöhön pysty. 

Tokihan lapsi saisi eläkettä ja asumistukea. Niillä pitäisi pystyä maksamaan asuminen ja ruuat. Ylimääräiset vanhempien avustukset ja pikkupalkkiot vanhempien ktona tehdyistä askareista voisi sitten käyttää johonkin muuhun kuin jokapäiväisiin menoihin.

Ei välttämättä saisi. Sairaus- tai työkyvyttömyyseläkettä ei tuosta vaan saa. Ei, vaikka ei kykenisi työntekoon. 

Kyllä, tietenkin, jos vaan olisi ylimääräistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti auttaisin eikä tarvitse maksaa takaisin. Eläissään saa lahjoittaa kenelle vain. Yritän silti olla tasapuolinen.

Täytyy vain olla tarkkana, ettei lahjoita yli lahjaverorajan. 

Voit vapaasti ostella tavaraa ja maksaa jonkun laskuja, ei mitään rajaa.

Käteistä voi myös antaa ihan määrättömästi.

(Vitsivitsi, mutta periaatteessa noin)

T. eläkeläinen, joka kustantaa aikuisen reppanalapsensa elämän

No shit Sherlock! Tuohan on juuri siellä lahjaverorajan alapuolella pysymistä. Kai nyt jokainen tietää, että tavara ja laskunmaksu ei ole veronalaista. 

Yllättävän moni ei tiedä. Näitä vääntöjä on ollut täällä ennenkin, kun joku on vaikka kysynyt, voiko maksaa yliopistossa opiskelevan lapsensa vuokran joka kuukausi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että elämä pitäisi laittaa siihen malliin, että tuloilla voi hoitaa perusmenot. Auttamisen kautta voisi sitten tehdä isompia hankintoja tai harvemmin tehtäviä asioita. Sairauden laadusta riippuu, mitä odottaisin vastineeksi vai odottaisinko mitään. Jos olisi esim mielenterveysongelma, niin hyvin voisi käydä tekemässä lumitöitä tai muuta askaretta ja saada siitä korvausta. Varmaan tulisi parempi mielikin, kun voisi olla hyödyksi.

Miten ajattelit esim. skitsofreenikon tai pahasta huumeaddiktiosta kärsivän pystyvät järjestämään elämänsä niin, että saa itse kustannettua oikeastaan yhtään mitään?

Huumeaddiktiosta kärsivälle en antaisi rahaa, vaikka olisi oma lapsi. Ehkä joskus voisi tehdä poikkeuksen. Mutta miksei skitsofreenikko voi saada elämäänsä järjestykseen. Sitä ainakin pyrkisin tukemaan.