Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Täysin kyllästynyt kotona asuvaan 18vuotiaaseen.
13.09.2021 |
Elää kuin hotellissa. Mitään muuta ei tee kuin nököttää huoneessaan pleikkaa pelaten.
Lattia täynnä roskia ja enegiajuomatölkkejä sekä astioita. Koko huone haisee niin kuvottavalle etten voi enää mennä sinne.
Aluslakanaa ei vaivaudu laittamaan kun vihdoin joskus 100 muistutuksen jälkeen vie edelliset pesuun.
Hampaita ei pese eikä hiuksiakaan kuin joskus ja jouluna.
Mitään ei tee. Tuskin koulutehtäviäkään. Ajokorttiakin kinus, mut kun yhdestä testistä ei päässyt läpi, jäi sekin homma. Kiukuttelee kyllä kun pitää metrolla liikkua.
Joo, itsehän olen lapseni kasvattanut. Kaikkia näitä asioita opetettu ja harjoiteltu mutta nyt on ollut tällaista viimeiset 4 vuotta. Tekis mieli heittää pihalle.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Missä on pojan isä, miehen malli jolla on auktoriteettia? Jos isää ei ole maisemissa nähdään tässäkin, että poikalapsi kannattaa jättää pääosin isän huoltoon.
Miksi oletat AP:n lapsen sukupuolen? Yleisesti kyllä kannatan sitä, että isät osallistuvat kasvatukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin suomalaista, voiko olla enemmän suomalaisuutta.
Vakavasti masentunut teini-ikäinen ja vanhemmat haluaa potkia sen ulos, todella normaalia.
Sitten ihmetellään sormi takapuolessa, kun mattimaija ei vaan jaksanut enää, miten nyt sillä tavalla, niin normaalit, huolehtivat ja kannustavat vanhemmatkin.
Kuulostaa masentuneelta, kun ei kerta jaksa edes hampaitaan pestä.
Voihan se olla masennustakin, mutta voi vaan olla "vaihe". Omalla pojalla oli vastaavaa keväällä, kun koulu ei sujunut, harrastukset oli tauolla, elämä näköalatonta ja tylsää. Halusi vain pelata ja sulkeutua muulta maailmalta. Oli jatkuvasti huonotuulinen ja inhottava muuta perhettä kohtaan.
Pikkuhiljaa asiaa työstettiin, koululta järjestettiin ylimääräistä tukea ja seurantaa, sisukkaasti potkittiin poikaa liikkeelle. Rutiineista pidin kiinni - huoneen siivous kerran viikkoon, ulkoilu kerran päivässä perheen koirien kanssa, peseytyminen edes pari kertaa viikossa (niin, edes!) ja osallistuminen joihinkin perheen yhteisiin juttuihin. Pelaamista rajoitin ihan natsimaisella käskyttämisellä, kun poika tuntui ajattelevan, että voi käyttää elämänsä ja valveillaoloaikansa pelin ääressä nyhjöttämiseen. Sanoin, että jos haluaa käyttää elämänsä pelaamiseen, on muutettava kotoa pois, sillä täällä se ei ole mahdollista.
Siitä se lähti hiljalleen. Nyt hän käy säännöllisesti kavereiden kanssa ulkona, harrastaa, peseytyy ja tunnollisesti hoitaa koulunsa. On kuin eri mies, hyväntuulinen ja toiveikas tulevaisuuden suhteen! Toivon, että takapakkia ei enää tulekaan. Koululle myös iso kiitos kaikesta, että ensinnäkin osallistuivat rajojen asettamiseen, toiseksi että välittivät. Se ei ole ihan itsestään selvää.
Tsemppiä aloittajalle. Rajat on rakkautta - myös vähän isompien lasten kanssa.
Alue: Aihe vapaa
No kaikki eivät asu Helsingissä. Meidän pikku kunnassa yksiön saa noin 350eurolla. Asumistuen jälkeen maksettavaa jää n 50euroa. Meillä oli ongelmia nuoren kanssa. Vähän samanlaista kuin ap:lla. Peseytyi kyllä, eikä ollut masentunut. Mutta lopputuloksena oli nuoren tukiryhmän suosittelemana oma asunto. Vähän hirvitti pistää 18v yksin kun itse pidin vielä ihan lapsena, mutta itsenäistymistähän ja vastuunottoa omasta elämästä tässä haettiin. Toistaiseksi mennyt hyvin.