Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Nyt naiset apuja! Miten voin piristää vaimoani?
22.10.2014 |
Ollaan jo tämmönen vanhempi pari, vaimo 47 ja minä pari vuotta vanhempi ja yhdessä ollaan oltu lähes 30v. Lapset vielä kotona, mutta teini-ikäisiä jo kaikki. Vaimo on työssä jossa ei oikein viihdy, ei ole hänen alaansa ja huono palkka, mutta hän on siihen vaan ajautunut eikä täällä päin oikein ole vara töitä valita. Mulla on mielenkiintoinen ja ok-palkkainen työ, toimeen tullaan jotenkuten.
Vaimo harrastaa liikuntaa ja muutakin ja on ystäviäkin. En oikein tiedä mikä on vikana, kun vaimo on usein allapäin ja itkeskeleekin. Hän oli käynyt lääkärissäkin ja oli tehty jotain hormonitestejä ja tulos oli että kaikki on ok, ei ole vielä mitään vaihdevuosijuttuja. Eikä muutakaan löytynyt, masennuksesta oli vihjattu. Mutta minä eikä vaimokaan tiedä mistä se johtuisi.
Olen yrittänyt tehdä tavallista enempi kotitöitä ja muutaman kerran olen vienyt vaimon syömään, kukkiakin toin yksi päivä. Kyllä vaimo noista näytti ilahtuvan, mutta jo seuraavana päivänä oli allapäin taas. Tuijottelee ikkunasta ulos, vastailee lyhyesti kysymyksiin, on hajamielinen. Kysynyt olen monta kertaa mikä on, mutta vaimo sanoo ettei oikein itsekään tiedä. Mitä voisi olla ja miten voisin vaimoani piristää ja auttaa? Rakastan häntä ja toivoisin, että hän on onnellinen, mutta en tiedä mitä voisin tehdä.
Kommentit (44)
Kuulostaa vähän energiasyöpöltä tuo vaimo, ehkä olisitte molemmat onnellisia erilleen. Teini-ikäiset lapset kyllä ymmärtäisivät jos te molemmat haluaisitte mahdollisuudet uuteen onneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi että ku olet ihana puoliso. Tuli kyyneleet silmiin. Meitä kylmien miesten vaimoja on paljon. Itken vessassa, olen loppuun väsynyt ja kärsin unettomuudesta, miestä ei kiinnosta auttaa.
Menkää yhdessä erikoislääkärille. Jotain on pielessä ehkä psyyken puolella.
Irtiottoakin on kokeiltu, oltiin viikonloppu hotellissa, käytiin konsertissa, elokuvissa ja kivoissa ravintoloissa syömässä, kävelyllä. Sen ajan vaimo oli paremmalla mielellä, mutta taas jo parin päivän jälkeen itku silmässä.
Mitään erohommia en edes ajattele. Haluan olla vaimoni kanssa loppuikäni. Ja uskon, että tämä menee kyllä ohi. ap
En osaa sanoa miten voit auttaa mutta olet ihana mies kun huomioit ja haluat auttaa. Moni mies ei ymmärrä masennusta ja jättää kokonaan huomiotta muutokset käytöksessä. Ehkä vaimollasi on sellainen elämänvaihe, kriisi, kun lapset on pikkuhiljaa aikuistumassa ja elämä ehkä vähän sen myötä muuttuu. Pitäisi löytää uutta tarkoitusta elämään (jos työ ei ole mielekästä, lapset ei enää niin riippuvaisia jne). Ehkä kaipaa haasteita elämään. Toivottavasti löydätte ratkaisun, onnea teille!
Masentua voi vaikka "kaikki olisi hyvin", aivojen kemiallinen tasapaino voi olla häiriintynyt. Ehkä vaimon kannattaisi käydä juttelemassa ammattilaisen kanssa, joka näkisi asiat eri kantilta, vaimo ehkä avautuisi eri asioista kuin sinun kanssasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä vaimosi ajattelee alitajunnassaan "kohtalonsa olevan sinetöity"? Huolimatta rakastavasta miehestä ja lapsista, harrastuksista ja ystävistä jne. elämän mielekkyyden voi kadottaa, jos ei tunne olevansa oman onnensa seppä. Pitkään töissä samassa paikassa, joka ei anna itselle muuta kuin kohtalaisen toimeentulon, on voinut vaikuttaa asiaan laukaisevana tekijänä. Iässänne voi tulla ajatuksia näistä: mitä sitten, kun lapsemme muuttavat pois, olenko tässä samassa työssä eläkeikään asti jne. Henkilökohtainen kriisi.. Kuulostat lämpöisälle miehelle, anna aikaa ja tilaa vaimollesi tämän tilanteen käsittelyyn, nuo mainitsemasi huomionosoitukset - jatka niitä, rakastaen. Kaikkea hyvää teille! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos teille, arvon naiset. En kyllä itseäni miksikään erityisen hyväksi tunne, ennemminkin mietin, että olenko minä jotenkin syypää tähän tilanteeseen. Tiedän, että vaimo on aika mustasukkainen ja työssäni tapaan paljon naisia ja varmaan tulee heistä puhuttuakin. Saatanpa vilkuillakin muita naisia, mutta en ikinä pettäisi vaimoani.
Tuntuu niinkuin vaimolta olisi jotenkin mennyt kiinnostus moneen juttuun, josta ennen oli ihan innostunut. Hän on ollut aina ennemmin positiivinen ja iloinen, hymyilevä ja aina sellainen lämmin ihminen. Paha katsoa miten toinen siinä vierellä selvästi kärsii. Masennusta varmaan on, mutta ei silti sellaista syvää ja jatkuvaa, ennemmin vain alavireisyyttä ja sitä ettei enää nauti elämästä, se vain menee jotenkin.
Antakaa vielä neuvoja, jos jotain löytyisi, kiitos. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkääkö eläimistä? Olisiko aikaa hoitaa esim koiraa tai kissaa?
monille eläimet tuo uutta sisältöä ja iloa elämään kun lapset on jo isoja. Koiran kanssa voi harrastaa, sitä voi opettaa yms ja kissakin voi olla ihan kiva kaveri, vähän helppohoitoisempi. Tai miksei joku muukin eläin.
Kuulostat tosi huolehtivalta. Ehkä vaimo pitää sinua jo liiankin itsestäänselvyytenä. Kokeile olla huomioimatta pariin päivään mitenkään. Kuulostaa julmalta eikä varmaan kuulu tapoihisi mutta voisi herättää vaimoa vähän? En tiedä. Tämä vain yksi ehdotus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotain keski-iän kriisiä voi olla.. mutta voi miten kauniisti kirjoitat puolisostasi... t tekstillesi itkemään alkanut hormonihuuruinen nainen ps. miten ois vaikka jos sun vaimo kävis pari kertaa jossain juttelemassa? terveyskeskuksessa varmasti ohjattais eteenpäin. joskus riittää vaan että saa ulkopuolisen perspektiiviä omaan elämään.
Ehkä voisit keskustella vakavasti vaimosi kanssa ja pyytää että kävisi psykologilla juttelemassa. Varmasti masennus syynä joka voi iskeä kehen tahansa, ei ole sinusta kiinni. Ihanaa kun olet auttanut häntä ja hän varmasti arvostaa sinua ja noita asioita mitä olet hänelle tehnyt. Jos puhuminen tuntuu vaikealta, kirjoita kirje jossa kerrot huolesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä vaimollasi on ikäkriisi, joka aiheuttaa masentuneisuuden? "Tässäkö tämä nyt sitten oli?" Sehän voi vaikuttaa, kun lapset jo teinejä eli äidin tarve vähenee koko ajan. Jos vaimosi tuntee itsensä hiukan toimettomaksi? Tarvisi elämäänsä jotain uusia haasteita?
Arvokriisi. Lapset ovat jo isoja, mikä on nyt tehtäväni, olenko tehnyt hyviä valintoja, elänkö itseni näköistä elämää, mitä oikeastaan haluan parisuhteelta, työltä, vapaa-ajalta, loppuelämältäni... Normaalia keski-ikäiselle.
Itse olen parina talvena käynyt läpi lievän masennuksen. Eli tuolloin en loju sängynpohjalla ja periaatteessa teen juttuja, mutta toimin konemaisesti ja olen itkuinen. Sille ei ole mitään selvää syytä. Mitä haluaisin omalta puolisoltani tuolloin? Asian huomioimista, läheisyyttä, hellyyttä, ei missään nimessä "en huomaa mitään" -asennetta. tai että "ei se varmaan halua tuosta puhua" -hyssyttelyä. Lämmöllä asia esille, ole läsnä henkisesti ja fyysisesti, ehdota psykologilla käyntiä. Tarjoudu lähtemään mukaan, tarjoudu vaikka varaamaan aika vaimon puolesta. Älä pelkää, välttele äläkä aristele vaimosi seurassa. Voimia teille.
Meillä on jo koira ja vaimo lenkkeilee sen kanssa päivittäin ja on aina tykännyt kulkea koiran kanssa pitkillä retkillä ja samalla valokuvannut hienoja kuvia, mutta nyt ei enää kiinnosta kuvata ja lenkiltäkin tulee usein silmät punaisena.
En usko, että vaimo pitää mua ihan itsestäänselvyytenä, usein kehuu ja kiittää mua erilaisista asioista ja kehuu muillekin. On oikein rakastava vaimo ollut, nyt vain on jotenkin enempi omassa maailmassaan. usein kyllä halaa mua ja on muutenkin hyvä. ap
Kuulostat aidosti välittävältä mieheltä, ihana puoliso olet :)
Vaihtoehtoja on aika monia, en sulkisi kuitenkaan pois niitä vaihdevuosijuttuja. Ihan mahdollisia. Teillä ilmeisesti seksi sujuu ongelmitta?
Masennuslääkkeitä usein tarjotaan. Mikäli vaimosi tiedossa ei ole mitään selkeää syytä, niin en todellakaan suosittele lähtemään sille tielle. Itselläni ainakin masennuslääkkeet veivät kaiken elämänilon, mikään ei tuntunut miltään, ei hyvä.
Vanhemmilla naisilla on hyvin yleinen vaiva kilpirauhasen vajaatoiminta, mitä monet lääkärit eivät tahdo ottaa todesta, ainakaan terveyskeskuksissa. Selittämätön masennus on yksi oire kuten myös itkuherkkyys. Endokrinologi on asiaan erikoistunut lääkäri.
En tahtoisi pahoittaa mieltäsi, mutta mielestäni tuo "ikkunasta ulos tuijottelu" kuulostaa kyllä aika ikävältä. Itse olen tehnyt noin juuri silloin, kun olen ollut rakastunut. Voisiko vaimollasi olla rinnakkaissuhde? Hän ei tietenkään haluaisi sitä sinulle kertoa, mutta jos teillä on hyvä ja avoin suhde, ja voisit kysyä suoraan, onko hänellä joku toinen. Toivon todella, että näin ei ole. Vaikutat huolehtivalta ja rakastavalta mieheltä.
N50
Työkaverillani oli täysin samaa mitä vaimollasikin: oli kokoajan allapäin, itkeskeli, hajamielinen jne. Eikä oikein tiennyt mistä johtui. Työterveyden kautta pääs sit psykiatrin kanssa juttelee, sai lääkkeet ja käypi edelleen terapeutilla juttelee. Puol vuotta ja iha ku juttelis eri ihmisen kanssa! Iloa ja energiaa piisaa. Masennus on siitä salakavala ettei se välttämättä vie sängynpohjalle tms. Tärkeää olisi että vaimosikin kävisi juttelemassa ammatti-ihmisten kanssa asiasta. Syy masennuksen takaa löytyy varmasti terapeutilla ja siellä autetaan käsittelemään nasennukseen mahd. johtaneita syitä.
Alue: Aihe vapaa
Tehkää yhdessä irtiotto arjesta :) vkl hotellissa ja esim joku kiva aktiviteetti