Lue keskustelun säännöt.
Olen löytänyt Harrastuksen, eli keski-ikäisen ja keskiluokkaisen ihmisen turmion ja tuhon
11.09.2021 |
Ajattelin nuorena vielä, että tekisin jotain suurta ja luovaa. Korona-aika on antanut tilaa reflektoida asioita... Mutta en minä oikeasti mitään ole miettinyt. Olen löytänyt Harrastuksen eli tavallisen keskiluokkaisen ihmisen elämäntarkoituksen. Sen, mihin kaikki vapaa-aika menee samalla kun koulussa aikoinaan hankittu sivistys rappeutuu ja mielikuvituskin loppuu kokonaan, koska Harrastus on niin paljon parempi kuin mikään mielikuva. Aion tutustuttaa tulevat lapseni Harrastukseen, halusivat he tai eivät. Puolisoni tärkeä tehtävä on sietää Harrastusta ja puolisolla on pakolla oltava sellaiset geenit, että toinen lapsista vähintään voisi innostua Harrastuksesta. "Miksi minä?" kysyn uhriutuvasti ikään kuin vapaa tahtoni olisi todella riistetty ja avaan taas Harrastukseen liittyvän keskusteluryhmän tai videon, vaikka tänä iltana piti rentoutua tai lukea kirja.
Kommentit (4)
Voi ne harrastuksetkin niin nähdä. Mulle Harrastus on elinehto sikäli, että mun elämä on ADHD-aivojen takia aika vaikeaa. Mulla on koko ajan vähän sellainen tunne, että voisin mieluummin kuolla kuin sitkutella tätä elämää (huom. masentunut en ole – olen ollut sitäkin, joten siitä on kokemusta). Harrastuksen ansiosta mulla on sellaista aikaa, että pystyn irtaantua siitä paskasta tunteesta ja kohdata aitoa hyväksyntää. Harrastan siis hevosia (en sano ratsastusta, koska ratsastus on vain yksi osa sitä), ja hevosten kanssa mun on helppo kiinnittyä just siihen hetkeen, jossa olen, ja hevoset ei myöskään tuomitse mua, vaikka olenkin ADHD:ni takia epäonnistunut ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä harrastan keittiöpsykologiaa. Monta vuotta on mennyt, mutta vasta nyt on löytynyt asian ydin. Siihen liittyy oleellisena itsensä ja toisten hyväksyminen sellaisena kuin on. Lisäksi paljon muuta esimerkiksi rehellisyys, aitous, omat taipumukset j.n.e.
Olipahan harvinaisen seko teksti. Helpottiko?