Lue keskustelun säännöt.
Mikä olisi aidosti hyvä uskonyhteisö syntisellekin?
11.09.2021 |
Haluaisin mahdollisimman Raamattu-keskeistä ja syvällistä sekä puhdasoppista opetusta sekä löytää sellaisen yhteisön, johon esim. eronneetkin hyväksyttäisiin kuitenkin. Selibaatissa elävänä yksinäisenä sinkkuna rakkaudennälkäni on loputon ja usko antaa sitä minulle, varsinkin kun mitään maallista tai lihallista ei ole. Sunnuntain messu on ollut viikon onnellisin hetkeni tässä jo usean vuoden ajan, mutta omaa seurakuntaa en ole löytänyt. Mikä voisi olla sopivin?
Kommentit (66)
Jehovat!!! Tervetuloa löytämään totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietty paradoksi on siinä, että niissä tiukimmissa yhteisöissä ei nyt vain ole naisia minun spekseilläni. Eli ikäiseni naiset ovat naimisissa ja perheenäitejä. Sinkkumiehiä ei ole myöskään. Eli en kuulu "joukkoon" sosiaalisessa mielessä, vaikka tarpeeni uskolle, armolle ja lohdutukselle sekä rakkaudelle on erityisen voimakas. En usko löytäväni puolisoa välttämättä enää koskaan.
Yleensäkään seurakunnissa ei ole ikäisiäni kovinkaan paljon, puhumattakaan ikäisistäni sinkuista. Tosin enpä tällekään oikein mitään voi. Toivoisin siis sekä opillista tiukkuutta että sen verran sosiaalista sallivuutta, että kaltaiseni kelpaisi.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Jehovat!!! Tervetuloa löytämään totuus.
Mennysiitä. AP kysyi kristillistä seurakuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jehovat!!! Tervetuloa löytämään totuus.
Mennysiitä. AP kysyi kristillistä seurakuntaa.
Jep. JT:t eivät ole kristittyjä.
Vierailija kirjoitti:
Tietty paradoksi on siinä, että niissä tiukimmissa yhteisöissä ei nyt vain ole naisia minun spekseilläni. Eli ikäiseni naiset ovat naimisissa ja perheenäitejä. Sinkkumiehiä ei ole myöskään. Eli en kuulu "joukkoon" sosiaalisessa mielessä, vaikka tarpeeni uskolle, armolle ja lohdutukselle sekä rakkaudelle on erityisen voimakas. En usko löytäväni puolisoa välttämättä enää koskaan.
Yleensäkään seurakunnissa ei ole ikäisiäni kovinkaan paljon, puhumattakaan ikäisistäni sinkuista. Tosin enpä tällekään oikein mitään voi. Toivoisin siis sekä opillista tiukkuutta että sen verran sosiaalista sallivuutta, että kaltaiseni kelpaisi.
T. Ap
Etsitkö seurakuntaa vai puolisoa? Silläkin uhalla että kuulostan jeesustelijalta; etsi ensin Jumalan valtakuntaa, sen ohessa teille annetaan kaikki muukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietty paradoksi on siinä, että niissä tiukimmissa yhteisöissä ei nyt vain ole naisia minun spekseilläni. Eli ikäiseni naiset ovat naimisissa ja perheenäitejä. Sinkkumiehiä ei ole myöskään. Eli en kuulu "joukkoon" sosiaalisessa mielessä, vaikka tarpeeni uskolle, armolle ja lohdutukselle sekä rakkaudelle on erityisen voimakas. En usko löytäväni puolisoa välttämättä enää koskaan.
Yleensäkään seurakunnissa ei ole ikäisiäni kovinkaan paljon, puhumattakaan ikäisistäni sinkuista. Tosin enpä tällekään oikein mitään voi. Toivoisin siis sekä opillista tiukkuutta että sen verran sosiaalista sallivuutta, että kaltaiseni kelpaisi.
T. Ap
Etsitkö seurakuntaa vai puolisoa? Silläkin uhalla että kuulostan jeesustelijalta; etsi ensin Jumalan valtakuntaa, sen ohessa teille annetaan kaikki muukin.
Molempia, mutten enää usko löytäväni puolisoa. Sellainen on vain liian vaikeaa minulle, joten olen melkeinpä jo luovuttanut.
T. Ap
Lentävän staghettihirviön kirkko.
Siellä ei tuomita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietty paradoksi on siinä, että niissä tiukimmissa yhteisöissä ei nyt vain ole naisia minun spekseilläni. Eli ikäiseni naiset ovat naimisissa ja perheenäitejä. Sinkkumiehiä ei ole myöskään. Eli en kuulu "joukkoon" sosiaalisessa mielessä, vaikka tarpeeni uskolle, armolle ja lohdutukselle sekä rakkaudelle on erityisen voimakas. En usko löytäväni puolisoa välttämättä enää koskaan.
Yleensäkään seurakunnissa ei ole ikäisiäni kovinkaan paljon, puhumattakaan ikäisistäni sinkuista. Tosin enpä tällekään oikein mitään voi. Toivoisin siis sekä opillista tiukkuutta että sen verran sosiaalista sallivuutta, että kaltaiseni kelpaisi.
T. Ap
Etsitkö seurakuntaa vai puolisoa? Silläkin uhalla että kuulostan jeesustelijalta; etsi ensin Jumalan valtakuntaa, sen ohessa teille annetaan kaikki muukin.
Juuri näin. Patric Tiainen löysi itselleen sopivan uskonyhteisön ja sai sisäisen rauhan hyväksymällä lopulta täysin oman homoseksuaalisuutensa.
Hassua, peilaa vaikka 5000 vuotta taaksepäin, egypti, kreikkalaiset, mayat, viikingit jne. Kaikki ne keksi itselleen jumalia, ja sitten ne keksi vielä miten niitä kuuluu palvoa. Onko mahdollista että ne kaikki on satua, vai onko siellä ehkä 2 tai 3 ihan oikeaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietty paradoksi on siinä, että niissä tiukimmissa yhteisöissä ei nyt vain ole naisia minun spekseilläni. Eli ikäiseni naiset ovat naimisissa ja perheenäitejä. Sinkkumiehiä ei ole myöskään. Eli en kuulu "joukkoon" sosiaalisessa mielessä, vaikka tarpeeni uskolle, armolle ja lohdutukselle sekä rakkaudelle on erityisen voimakas. En usko löytäväni puolisoa välttämättä enää koskaan.
Yleensäkään seurakunnissa ei ole ikäisiäni kovinkaan paljon, puhumattakaan ikäisistäni sinkuista. Tosin enpä tällekään oikein mitään voi. Toivoisin siis sekä opillista tiukkuutta että sen verran sosiaalista sallivuutta, että kaltaiseni kelpaisi.
T. Ap
Etsitkö seurakuntaa vai puolisoa? Silläkin uhalla että kuulostan jeesustelijalta; etsi ensin Jumalan valtakuntaa, sen ohessa teille annetaan kaikki muukin.
Juuri näin. Patric Tiainen löysi itselleen sopivan uskonyhteisön ja sai sisäisen rauhan hyväksymällä lopulta täysin oman homoseksuaalisuutensa.
Eikös tarina mennyt hieman toisin? En halua hyväksyä omia syntejäni, mutta elän pakostikin niiden kanssa. Koen sen rangaistuksen sitä kautta jo maan päällä, kun kärsin sinkkuudesta ym., kun en ole kykeneväinen löytämään kumppania, eikä minustakaan kukaan kiinnostu.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tietty paradoksi on siinä, että niissä tiukimmissa yhteisöissä ei nyt vain ole naisia minun spekseilläni. Eli ikäiseni naiset ovat naimisissa ja perheenäitejä. Sinkkumiehiä ei ole myöskään. Eli en kuulu "joukkoon" sosiaalisessa mielessä, vaikka tarpeeni uskolle, armolle ja lohdutukselle sekä rakkaudelle on erityisen voimakas. En usko löytäväni puolisoa välttämättä enää koskaan.
Yleensäkään seurakunnissa ei ole ikäisiäni kovinkaan paljon, puhumattakaan ikäisistäni sinkuista. Tosin enpä tällekään oikein mitään voi. Toivoisin siis sekä opillista tiukkuutta että sen verran sosiaalista sallivuutta, että kaltaiseni kelpaisi.
T. Ap
Rusinat pullasta? "Juuri niin Pyhä, että voin erottua tavan syntisistä, mutta vain niin Pyhä, mihin minäkin yllän.”
Jos et ole leski, turha haaveillakaan uudesta puolisosta. Oikeaoppisten mukaan eronnut ei voi avioitua uudelleen. Piste.
Sanomattakin selvä, että avoliitto tai muu kumppanuus, jossa seksuaalinen aspekti, ovat kaikilta poissuljettuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietty paradoksi on siinä, että niissä tiukimmissa yhteisöissä ei nyt vain ole naisia minun spekseilläni. Eli ikäiseni naiset ovat naimisissa ja perheenäitejä. Sinkkumiehiä ei ole myöskään. Eli en kuulu "joukkoon" sosiaalisessa mielessä, vaikka tarpeeni uskolle, armolle ja lohdutukselle sekä rakkaudelle on erityisen voimakas. En usko löytäväni puolisoa välttämättä enää koskaan.
Yleensäkään seurakunnissa ei ole ikäisiäni kovinkaan paljon, puhumattakaan ikäisistäni sinkuista. Tosin enpä tällekään oikein mitään voi. Toivoisin siis sekä opillista tiukkuutta että sen verran sosiaalista sallivuutta, että kaltaiseni kelpaisi.
T. Ap
Etsitkö seurakuntaa vai puolisoa? Silläkin uhalla että kuulostan jeesustelijalta; etsi ensin Jumalan valtakuntaa, sen ohessa teille annetaan kaikki muukin.
Juuri näin. Patric Tiainen löysi itselleen sopivan uskonyhteisön ja sai sisäisen rauhan hyväksymällä lopulta täysin oman homoseksuaalisuutensa.
Eikös tarina mennyt hieman toisin? En halua hyväksyä omia syntejäni, mutta elän pakostikin niiden kanssa. Koen sen rangaistuksen sitä kautta jo maan päällä, kun kärsin sinkkuudesta ym., kun en ole kykeneväinen löytämään kumppania, eikä minustakaan kukaan kiinnostu.
T. Ap
Oikea ja kristillinen asenne, MUTTA sinkkuutesi ei ole mikään rangaistus. Synneistä rangaistaan kahdessa paikassa 1) Golgatalla 2) helveŧíssä. Jos numero 1) kelpaa sinulle, ei muuta rangaistusta ole odotettavissa.
Jumala kyllä noin muuten koettelee ja kasvattaa meitä.
Tynkkynen helluntaista . Sekin löysi itsensä .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keravan cityseurakunta varmasti menetät kaikki tavarasi rahasi vaatteesi lemmikit . YouTube missio maailma .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietty paradoksi on siinä, että niissä tiukimmissa yhteisöissä ei nyt vain ole naisia minun spekseilläni. Eli ikäiseni naiset ovat naimisissa ja perheenäitejä. Sinkkumiehiä ei ole myöskään. Eli en kuulu "joukkoon" sosiaalisessa mielessä, vaikka tarpeeni uskolle, armolle ja lohdutukselle sekä rakkaudelle on erityisen voimakas. En usko löytäväni puolisoa välttämättä enää koskaan.
Yleensäkään seurakunnissa ei ole ikäisiäni kovinkaan paljon, puhumattakaan ikäisistäni sinkuista. Tosin enpä tällekään oikein mitään voi. Toivoisin siis sekä opillista tiukkuutta että sen verran sosiaalista sallivuutta, että kaltaiseni kelpaisi.
T. Ap
Rusinat pullasta? "Juuri niin Pyhä, että voin erottua tavan syntisistä, mutta vain niin Pyhä, mihin minäkin yllän.”
Jos et ole leski, turha haaveillakaan uudesta puolisosta. Oikeaoppisten mukaan eronnut ei voi avioitua uudelleen. Piste.
Sanomattakin selvä, että avoliitto tai muu kumppanuus, jossa seksuaalinen aspekti, ovat kaikilta poissuljettuja.
Ihan selvä hellarivapari saarna . Salem.fi
Vierailija kirjoitti:
Tietty paradoksi on siinä, että niissä tiukimmissa yhteisöissä ei nyt vain ole naisia minun spekseilläni. Eli ikäiseni naiset ovat naimisissa ja perheenäitejä. Sinkkumiehiä ei ole myöskään. Eli en kuulu "joukkoon" sosiaalisessa mielessä, vaikka tarpeeni uskolle, armolle ja lohdutukselle sekä rakkaudelle on erityisen voimakas. En usko löytäväni puolisoa välttämättä enää koskaan.
Yleensäkään seurakunnissa ei ole ikäisiäni kovinkaan paljon, puhumattakaan ikäisistäni sinkuista. Tosin enpä tällekään oikein mitään voi. Toivoisin siis sekä opillista tiukkuutta että sen verran sosiaalista sallivuutta, että kaltaiseni kelpaisi.
T. Ap
Minua kiinnostaa nyt se että minkä ikäinen olet? Itse olen kristitty nainen ei lapsia ja etsin seurakuntaa ja puolisoa itselleni olen kylläkin jo n.40v että lapset kanssani jäävät ehkä haaveeksi. Missä päin Suomea olet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietty paradoksi on siinä, että niissä tiukimmissa yhteisöissä ei nyt vain ole naisia minun spekseilläni. Eli ikäiseni naiset ovat naimisissa ja perheenäitejä. Sinkkumiehiä ei ole myöskään. Eli en kuulu "joukkoon" sosiaalisessa mielessä, vaikka tarpeeni uskolle, armolle ja lohdutukselle sekä rakkaudelle on erityisen voimakas. En usko löytäväni puolisoa välttämättä enää koskaan.
Yleensäkään seurakunnissa ei ole ikäisiäni kovinkaan paljon, puhumattakaan ikäisistäni sinkuista. Tosin enpä tällekään oikein mitään voi. Toivoisin siis sekä opillista tiukkuutta että sen verran sosiaalista sallivuutta, että kaltaiseni kelpaisi.
T. Ap
Rusinat pullasta? "Juuri niin Pyhä, että voin erottua tavan syntisistä, mutta vain niin Pyhä, mihin minäkin yllän.”
Jos et ole leski, turha haaveillakaan uudesta puolisosta. Oikeaoppisten mukaan eronnut ei voi avioitua uudelleen. Piste.
Sanomattakin selvä, että avoliitto tai muu kumppanuus, jossa seksuaalinen aspekti, ovat kaikilta poissuljettuja.
Myönnän, että tuo pitää paikkansa. Ehkä olem tyytyväisempi itseeni, jos kykenen johonkin tiukemman linjan toteuttamiseen, vaikka ihan täysillä en kuitenkaan kykene. Minulla on muitakin syntejä liittyen taipumuksiini ja olen taistellut niitä vastaan teini-iästä lähtien. Halauisin samalla, että joku asettaa rajat, mutta silti koettelisin ehkä niitä rajoja tavallaan. Avoliitto ei sinänsä kiinnosta aidosti muutenkaan, mutta ehkä jollain tasolla katolilaisittain ajatellen avioliittoni voisi mitätöidä.
T. Ap
Vapaakirkko siellä muutama eri seura lahko on lähinnä ortodoksikirkon haaraliike Neuvostoliitosta . Järvenpään arkki.fi on yksi niistä . Keravan helluntaiseurakunta seuraa budhaa budha nousi kuolleista . ( YouTube Espoon helluntaiseurakunta .)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietty paradoksi on siinä, että niissä tiukimmissa yhteisöissä ei nyt vain ole naisia minun spekseilläni. Eli ikäiseni naiset ovat naimisissa ja perheenäitejä. Sinkkumiehiä ei ole myöskään. Eli en kuulu "joukkoon" sosiaalisessa mielessä, vaikka tarpeeni uskolle, armolle ja lohdutukselle sekä rakkaudelle on erityisen voimakas. En usko löytäväni puolisoa välttämättä enää koskaan.
Yleensäkään seurakunnissa ei ole ikäisiäni kovinkaan paljon, puhumattakaan ikäisistäni sinkuista. Tosin enpä tällekään oikein mitään voi. Toivoisin siis sekä opillista tiukkuutta että sen verran sosiaalista sallivuutta, että kaltaiseni kelpaisi.
T. Ap
Etsitkö seurakuntaa vai puolisoa? Silläkin uhalla että kuulostan jeesustelijalta; etsi ensin Jumalan valtakuntaa, sen ohessa teille annetaan kaikki muukin.
Sivusta: Seurakunnan/uskonyhteisön etsiminen on eri asia kuin Jumalan valtakunnan etsiminen. Jälkimmäistä voi jatkaa koko ikänsä niin kauan kuin maan päällä on.
Jumalan valtakuntaa kun etsii salatuimpaan saakka, pääsee koko ajan lähemmäksi Totuutta. Sen jälkeen kaikki maallinen, puoliso tai puolisottomuus, tulevat toissijaisiksi.
En ole itsekään löytänyt sopivaa seurakuntaa. Monessa paikkaa ei ole menty uskossa juuri ulko-ovea pidemmälle ja siinä ovensuussa, porstuassa, sitten puuhastellaan sitä sun tätä, mikä ei minua kiinnosta.
Jumala johdattaa oikean henkilön puolisoksi, jos se on Hänen hyvä tahtonsa ja suunnitelmansa. Inhimilliseltä kannalta minunkin olisi helpompaa voittaa loton pääpotti, vaikka en edes veikkaa.
Ei ole aidosti hyviä uskonlahkoja, koska ne kaikki pohjaavat petokselle. Jos tutkit kristinuskon historiaa, niin huomaat että puhdasoppisuutta ei ole olemassa. Useimmat kristinuskon uskomukset on varastettu roomalaisista ja muista uskonnoista ja esimerkiksi jeesuksen jumalan poikana olo päätettiin vasta noin 200 vuotta jeesuksen kuoleman jälkeen. Kaikki raamatun tarinat jeesuksesta on kirjoitettu 70-200 vuotta jeesuksen kuoleman jälkeen kuulopuheiden ja tarujen pohjalta. Siksi näitä kristinuskon lahkoja on noin 1500 erilaista kun kukaan ei usko toistensa tarinoihin.