Lue keskustelun säännöt.
Väheneekö rakastumisen ja ihastuminen tunteet iän myötä?
Pupuliina
10.09.2021 |
Olen 30-vuotias enkä ole ollut ihastunut nyt neljään vuoteen kunnolla. Takana 3 parisuhdetta, yksi oli melko pitkäkin sellainen. Olen alkanut miettiä että ihastunko tai rakastunko enää (ja saisin vastakaikua tunteilleni)?
Syy, miksi tätä pohdin on että nuorempana on helompi olla hulettomampi rakkaudessa . Ei ole niin valikoiva tunteidensa kohteestakaan. Joskus jopa mietin olivatko entiset ihastukseni tai suhteeni traumakemiasuhteita (perhoset vatsassa). Nykyään taas tunnen itseni hyvin ja olen tasapainoinen, tulen toimeen omillani joten minua on vaikea hurmata. Miehen tulisi tarjota jotain ekstra erityistä, jota minulla jo ei ole. Olenko kyyninen?
Erityisesti 40-50-vuotiaat, kiinnostaisi kuulla miten monta kertaa olette vakavasti ihastuneet tai rakastuneet 30. ikävuoden jälkeen ja saaneet vastakaikua myös, eli olette myös osoittaneet tunteitanne toiselle osapuolelle ettekä vain vaalineet ihastustanne salassa?
Kommentit (8)
Minä olen 53 v ja toista kertaa naimisissa. Erosin 42 v, ja olin pari vuotta sinkkuna. Siinä oli yksi ihastus, ja tapaaminen nykyisen mieheni kanssa oli veret seisauttava kokemus. Sellista ei ollut edes ekan aviomieheni kanssa parikymppisenä.
Ei ole kuin kaksi ihastuskokemusta 30. Ikävuoden jälkeen, mutta en sellaiseen anna lupaakaan parisuhteessa ollessani.
Miten nämä eroaa nuoruudesta on se, että ne ovat realistisempia. Nuorena luuli prinssejä olevan olemassa. Tietty, ihastuminen ja rakastuminenhan loppuu, kun tajuaa toisen olevankin oman illuusion tuote. Eli ehkä ihastuminen on vanhempana vaikeampaa, kun tajuaa tämän jo etukäteen, eikä jälkikäteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen koko ajan rakastanut puolisooni ja todella todella paljon rakkauden tunteita, vaikka ollaan oltu vuosikymmeniä yhdessä. Ei se muutu, ei ei. Rakkaus on ihanaa.
N64, ei lopu. Ihmisen sielu säilyy samanlaisena.
Ihastuin ekaa kertaa elämässäni 31-vuotiaana, toisen kerran 35-vuotiaana ja kolmannen kerran 42-vuotiaana. Vaikeaa siis sanoa, millaista se olisi alle kolmekymppisenä ollut, kun en sellaisesta mitään tiedä. Tai oli mulla fiktiivisiä ihastuksia, mutta ne nyt varmasti on muutenkin eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihastumiset ja rakastumiset lopu. Tunteet voivat muuttaa hieman ilmenemismuotojaan, mutta eivät katoa mihinkään. Ehkä tässä aikuistuessa tunteista on tullut hitaammin syttyviä, mutta vakaampia.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihastumiset ja rakastumiset lopu. Tunteet voivat muuttaa hieman ilmenemismuotojaan, mutta eivät katoa mihinkään. Ehkä tässä aikuistuessa tunteista on tullut hitaammin syttyviä, mutta vakaampia.
Minulla vain syttyy aiempaa nopeammin. Kokemuksella tajuaa ne tietyt tunteet nopeammin, nuorena kesti tajuta :D
Ihan samat oireet, oli ikä mikä tahansa.