Lue keskustelun säännöt.
Miten saada tunteet takaisin? (pitkä teksti!)
19.10.2014 |
Kappalejako ei toimi mobiililla (kai) ja jos et jaksa lukea kokonaan, lopussa on ne tärkeimmät asiat. Toivoisin asiallisia vastauksia enkä yksityiskohtiin puuttumisia. Kiitos.
Ollaan poikaystävän kanssa parikymppisiä ja seurusteltu n. vuosi. Mulla on ollut paska lapsuus (väritettynä kotiväkivallalla, alkoholisteilla, jatkuvalla haukkumisella ja minun tahallisella satuttamisella sekä seksuaalisella ahdistelulla, kaikki äitini entisen kihlatun toimesta ja myös toisen miesystävän toimesta nuo alkupään asiat) ja kävin n. vuoden juttelemassa asioistani psykiatrille, mutta käynnit loppuivat muuttoni takia ja käyntejä vaikeutti omat luottamusongelmani ja se etten pystynyt kunnolla edes puhumaan asioistani, terapialähetekin on mutta psykoterapeutin hakeminenkin tuntuu vaikealta. Tiedän, että se kannattaisi aloittaa. Teini-iässä mulla oli pari poikakaveria jotka pettivät ja pettivät luottamukseni kerta toisensa jälkeen.
Lapsuuden tapahtumista johtuen siis mulla on syvä luottamuspula ihmisiin: epäilen jatkuvasti muiden tarkoitusperiä, pelkään että he pettävät luottamukseni enkä usein kerro asioitani ja pidän muutenkin etäisyyttä ihmisiin, en päästä heitä lähelleni. Kun tutustuin poikaystävääni, kesti n. 9kk ennen kuin uskaltauduin näyttäytymään hänelle edes kokonaan alasti vaikka suhteeseen siis päädyimme aika nopeasti tavattuamme. Virallinen seurustelu alkoi vasta 3kk jälkeen koska en uskaltanut heittäytyä suhteeseen satuttamisen pelossa. Olen aina painottanut hänelle kuinka tärkeää 100% rehellisyys ja luottamus on mulle.
Toukokuussa olin saanut kasvatettua luottamusta sen verran että voisin sanoa olleeni ensimmäistä kertaa vuosiin oikeasti onnellinen. Kunnes kävi niin että sain tietää hänen sortuneen taas tupakkaan lopettamisen jälkeen. Hän siis väitti lopettaneensa jo silloin kun tapasimme. Tapahtumasarjassa kävi ilmi, että hän oli käyttänyt monta kuukautta nikotiinikorvikkeita ja sitten päätynyt polttamaan tupakkaa. Mullahan ei siis ollut ongelmaa siinä että hän poltti, vaan siinä, ettei hän ollut asiasta rehellinen. Noinkin pieni asia joka kävi ilmi -- se tuhosi silloin paljon. Voisin sanoa tunteideni hiipuneen 95%, koska en uskaltanut enää luottaa hänen sanaansa enkä uskaltanut enää tuntea, koska tuli niin suuri pelko siitä, että hän satuttaisi minua uudelleen.
Tämän jälkeen olikin aika tasaista, mulla kesti monta kuukautta että sain edes hieman luottamusta takaisin mutta tunteet eivät palanneet enää samalle tasolle. En siis enää ole ollut pitkään aikaan onnellinen koska luottamuspula on niin suuri. Se ei ollut kuitenkaan syy erota, koska kukaan muu ihminen ei ole onnellisuutta mulle saanut aikaan moneen vuoteen, eli asiassa ei periaatteessa ollut mitään ongelmaa. Aiemmin tällä viikolla jotenkin tuli puheeksi aikuisviihde. Kun aloitimme seksin harrastamisen 3kk suhteen jälkeen, muistan poikaystäväni sanoneen "mun ei enää tarvitse kattoo pornoa koska sussa on kaikki riittävä". Mulle siis pornon katsominen olisi ollut ihan ok silloinkin. Mutta siis tällä viikolla poikkis tokaisikin katsovansa sitä vähintään kerran viikossa. Siitä tuli ihan hirveä tunne, ei siis pornon vuoksi, vaan siksi että tämä oli taas asia josta hän oli valehdellut. Oli siis vielä pari kuukautta sitten aihetta sivutessamme sanonut ettei sitä katso kuin ehkä kerran parissa kuukaudessa. Mutta se valehtelu. Se sattui ja musta tuntui että oikeasti, luulin että voisin luottaa poikaystävääni mutta hän pimittää multa ihan hirveästi, vaikka tietää kuinka tärkeää luottamus mulle on. Tässä siis taas selvisi kaikkia muita ns. pikkujuttuja muutenkin joista hän on mulle valehdellut, kaikki söi luottamusta tosi paljon.
Ongelmana siis se, että tuon aiemmin tällä viikolla tapahtuneen valehtelun paljastumisen jälkeen mun tunteet hävisi. On kuin olisin kaverin kanssa. Läheisyys tuntuu oudolta, en halua pussata/koskettaa, en tunne mitään. Aiemmin olen saattanut harmistua jos hän on puhunut exästään, nyt ei tullut mitään tunnereaktiota. Kuin olisin läheisen kaverin kanssa. Voisin siis sanoa että tunnen vain 100% kaverillisia tunteita häntä kohtaan. Se harmittaa koska tiedän hänen välittävän minusta paljon ja haluaisin vain omat entiset tunteet takaisin, olla taas pariskunta jolla menee hyvin. Haluaisin siis todella tuntea häntä kohtaan romanttisia tunteita jälleen. Ne siis menivät luottamuksen kanssa. Onko tämä enää millään mahdollista?
Viimeksikin mulla meni 5kk kasvattaa luottamusta häneen niin, että voisin sanoa tunteneeni häntä kohtaan n. 10% samalla tavalla kuin ennen ensimmäistä luottamuksen menetystä. Kauanko mulla nyt oikein voi mennä siihen että luotan taas? Tuleeko mun tunteet ikinä takaisin? Miten voisin edesauttaa sitä? Olen siis esim. muistellut vanhoja hyviä juttuja, käynyt läpi kuvia meistä ja meidän reissuista, lukenut vanhoja viestejä ja muistellut silloin olleita tunteita... mutta enää ei ole mitään. Ääh. Apua. Haluaisin vaan tykätä hänestä samalla tavalla kuin ennenkin. :( mikä tähän voisi auttaa?
Kommentit (24)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 14:03"]Ensinnäkin rauhoitu hyvä ihminen ja hanki sitä ammattiapua,jos sulla on siihen mahdollisuus. Toiseksi kuulostele tunteitasi rauhassa,ymmärsin että tässä on nyt kyse vain muutamista päivistä kun "tunteet hävinneet". Parisuhteessa valitettavasti tulee hetkiä,jolloin toinen tai itse aiheuttaa pettymyksiä, ja niistä on vaan päästävä yli. Tunteisiisi en ota kantaa,muuta kuin herää kysymys mihin ne ovat alunperin pohjautuneet jos ne noin nopeasti häviävätkin. Esim toi tupakointijuttu ei mielestäni ole ensisijaisesti valehtelua sulle,vaan riippuvuus josta poikaystäväsi yrittää päästä eroon ja lipsuminen siitä on mahdollisesti hänellekin pettymys. Pettymys voi hänestä tuntua taas häpeälliseltä,ettei ole kertonut sulle.
[/quote]
Vaikka olisikin tilapäistä ja vaikka tämä on näin vähän aikaa jatkunut, niin kyllä se pelästyttää. Ja inhottaa ajatella näin hänestä mutta en voi asialle mitään.
Tupakointijuttua en ehkä ole ajatellut rationaalisesti luottamusongelmieni vuoksi. Se tuntui vaan valehtelulta ja asioiden tahalliselta pimittämiseltä.
T. Ap
Te olette seurustelleet vasta vuoden ja nyt jo noin paljon ongelmia.
Ehkä sun kannattaisi selvitellä omia ongelmiasi vähän pidemmälle ennen kuin alat vakavaan suhteeseen. Nykyjamassa saatat jopa vetää puoleesi epärehellisiä miehiä.
Hae sinä nyt vaan apua kun selvästi tarvitset! :) Unohda vakavat suhteet hetkeksi ja keskity itseesi, parisuhteessa kohtaa aina pettymyksiä. Nuo jutut ovat muutenkin mielestäni sellaisia asioita ettei valehtelu ole ollut mitenkään tarkoitus. Mies ei varmaan katsonut pornoa silloin aluksi tai ainakin vähensi huomattavasti ja sitten myöhemmin alkanutkin taas silloin tällöin katsoa eikä ajatellut että siitä pitäisi erikseen mainita. Aina tulee tilanteita joissa joku juttu vaan jää sanomatta vaikkei sitä tarkottaisi. Ja ymmärrän että sinulle nää jutut on isoja eikä muut sitä joka asiassa välttämättä tajua, siksi ehdotankin että keskittyisit itseesi! :)
Hakeudu sinne terapiaan nyt, siitäkin huolimatta jäätkö poikaystävän kanssa yhteen tai et. Toki jos poikaystävä jaksaa sua tukea ja haluaa sun kanssa vaikkapa yhdessa johonkin parisuhdeterapiaan, niin katsokaa sekin kortti.
Tiedän itse nuo tunteet, lapsuuteni oli samanlainen ja luottamus miehiin ja muihinkin on mennyt vuosien saatossa täysin. Itse ratkaisin asian elämällä loppuelämäni yksin. En katso että kenenkään velvollisuus on kestää mun omia epävarmuuksia ja tuhoaisin jokaisen suhteen vaikkei mitään olisi viallakaan, koska epäilisin sitä kuitenkin koko ajan.
Mutta jos haluat tasapainoisen parisuhteen, niin hanki apua, mutta muista että joskus myös vaistot ovat oikeassa eikä ihmiseen tosiaan voi luottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle pomppasi tuolta lause jossa kerroit että poikaystävä on ainut asia joka tuo sinulle ajoittain onnellisuuden tunnetta.
Se ei ole hyvän asia . Vaikka suhteenne olisi täysin ongelmaton. Ihminen joka laskee onnensa toisten ihmisten varaan ja käsiin ei koskaan saavuta todellista pysyvää onnellisuutta. Tämän takia et voi ja osaa luottaa kehenkään koska onnesi on heidän käsissään.
lapsena olet joutunut pakosta oppimaan vääristyneen tavan jossa aikuisen onni on ollut sinun käsissäsi. Olet ajatellut esim. että jos pidät äitisi miehen onnellisena hän ei lyö sinua tai että hän on sitten mukava sinulle tai ainakin jättää sinut rauhaan. Samaa kaavaa toista kaikissa ihmissuhteissasi ja samalla koska nyt olet aikuinen lasket myös oman onnesi toisten käsiin ja loukkaannut kun he eivät kannattele sitä haluamallasi tavoin. Kerron nyt sinulle hyvä ystävä jotain. Onnellisuus on tässä ja nyt ja minun omissa käsissäsi. Luottamuksen oppii sillä että ei anna onneaan kenenkään muun vastuulle, eikä anna kenenkään muun ottaa vastuuta onnestaan. Todellisuudessa sinä päätät mitä tunnet vai Tunnetko ollenkaan. Onnellisuus on tunne muiden joukossa. Kun otat kaikki tunteesi haltuusi ja vastuusi kaikesta tunteistasi. Huomaat sen että vain sinä annat jonkin asian tai tapahtuman loukata sinua. Huomaat että vain sinä määräät onko sinua loukattu. Tämä on pitkä ja kivinen oppipolku. Tiedän koska minulla on samankaltainen lapsuus kuin sinulla. Opin luottamaan ihmisiin vasta tajutessani että minulla itselläni ainoastaan on avaimet ja valta tunteisiini ja onnellisuuteen. Opi luottamaan itseesi, opi olemaan onnellinen ilman toisia ihmisiä ja ilman onnellisuuden ulkopuolisia kulisseja näitä ovat mm. Parisuhde, raha, asunto, työpaikka, koulutus jne.. Sen jälkeen huomaat että vaikka poikaystävä loukkaisi sinua sinä et muserru enää siitä. Huom tämä ei tarkoita kynnysmatoksi alkamista päin vastoin kun tunteesi ovat vallassasi pystyt tekemään järkeviä päätöksiä tunteitasi tianteestasi ja haluatko jatkaa ihmissuhdetta Vai etsiä jotain muuta.
15, tarkoitin sillä lauseella sitä että hän on ainoa jonka seurassa olen uskaltanut tuntea onnellisuutta. Luotin silloin ettei hän satuttaisi ja olin onnellinen, kunnes illuusio murtui. Mutta kiitos tekstistäsi.
13, en ollut ajatellut asiaa tuolta kannalta että nämä jutut olisivat voineet jäädä vahingossa kertomatta. Ne tuntuivat ilkeältä ja tahalliselta minun mieleni pahoittamiselta, kun en ole edes osannut ajatella tuosta näkökulmasta asioita.
14, en kuitenkaan haluaisi elää yksin, joten aion vielä yrittää. Uskon kuitenkin että poikaystäväni ei halua minulle mitään pahaa, vaikka taustalla olevat ongelmani huutavat muuta ja pistävät epäilemään.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harjoittele yksin tätä "minulla on oikeus omiin tunteisiin", muistele mikä sai jähmettymään, olet ehkä unohtanut asian? Minä kärsin kauan sukulaisten ruikutuksesta, sitten aloin antaa takaisin - tein tahallani samanlaisen tunnetilan harjoitusmielessä- alkoi tulla ymmärrystä. "Pelkää välillä itse", "jaah" tähän tyyliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 17:46"]Harjoittele yksin tätä "minulla on oikeus omiin tunteisiin", muistele mikä sai jähmettymään, olet ehkä unohtanut asian? Minä kärsin kauan sukulaisten ruikutuksesta, sitten aloin antaa takaisin - tein tahallani samanlaisen tunnetilan harjoitusmielessä- alkoi tulla ymmärrystä. "Pelkää välillä itse", "jaah" tähän tyyliin.
[/quote]
Mulle edes noiden positiivisten tunteiden tunteminen on hyvin hankalaa, kun olen niin tottunut torjumaan ne totuttuani aina pettymään. Tuntuu, että aina kun olen iloinen, tapahtuu pian jotain pahaa. Voisin koittaa tuollaista mutta tosi hankalaksi varmaan menee.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku vaan viitsisi vastata.. olen ihan hukassa :(
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joko eroat tai sun pitää ite alkaa vaan luottamaan.
ja nyt heti alat toimimaan. niin, minäkin tein aikanani.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2014 klo 13:51"]joko eroat tai sun pitää ite alkaa vaan luottamaan.
ja nyt heti alat toimimaan. niin, minäkin tein aikanani.
[/quote]
Miten sitä luottamusta voi rakentaa? Se on se suurin ongelma...
T. Ap
Kannattaa siirtyä eteenpäin, jos olette vasta vuoden seurustelleet, ja poikkis on jo monesti valehdellut, ni mites tulevaisuudessa isommista asioista...
Sinun pitää vahvistaa itseäsi: etsiä asioita ja ihmisiä (ystäviä!) jotka tekee sut onnelliseksi: sitten vasta näet kirkkaasti. Nyt olet liian riippuvainen yhdestä ihmisestä.
Ajattelin nyt ainakin varmuudeksi vaihtaa tuota pillerimerkkiä, kun aiheuttaa aika paljon mielialan vaihteluita. Jos sillä olisi jotain vaikutusta tähän myös. :/
T. Ap
Ensinnäkin rauhoitu hyvä ihminen ja hanki sitä ammattiapua,jos sulla on siihen mahdollisuus. Toiseksi kuulostele tunteitasi rauhassa,ymmärsin että tässä on nyt kyse vain muutamista päivistä kun "tunteet hävinneet". Parisuhteessa valitettavasti tulee hetkiä,jolloin toinen tai itse aiheuttaa pettymyksiä, ja niistä on vaan päästävä yli. Tunteisiisi en ota kantaa,muuta kuin herää kysymys mihin ne ovat alunperin pohjautuneet jos ne noin nopeasti häviävätkin. Esim toi tupakointijuttu ei mielestäni ole ensisijaisesti valehtelua sulle,vaan riippuvuus josta poikaystäväsi yrittää päästä eroon ja lipsuminen siitä on mahdollisesti hänellekin pettymys. Pettymys voi hänestä tuntua taas häpeälliseltä,ettei ole kertonut sulle.