Hyvät ja taitavat jäävät koulussa jalkoihin
Luin juuri aloitusta, jossa vanhempi kertoi autistisen lapsensa vaikeuksista koulussa.
Itse olin lahjakas oppilas, joka aina laitettiin istumaan noiden haastavampien oppilaiden viereen. Olin saanut kaikki tehtävät tehtyä, kun vieruskaveri vielä konttasi lattialla ja etsi kynäänsä opettajan yrittäessä saada häntä takaisin tuolille.
Toivoisin, että nykyään kouluissa keskityttäisiin hyviin ja taitaviin oppilaisiin. He ovat niitä tulevaisuuden varmoja veronmaksajia, joten eikö heihin olisi järkevintä panostaa sen sijaan, että opettajat yrittävät saada jotain Pirkko-Petteriä ottamaan itse kirjat repusta?
Kommentit (48)
Keskivero Ap laitettiin aikoinaan ihan varmuuden vuoksi apukouluun koska vaikutyi vajaamieliseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinähän ap et edes jäänyt jalkoihin siellä, kun kerran sait tehtäväsi tehdyksi. Entäs ne keskitason oppilaat, jotka välillä tarvitsisivat opettajan apua?
Peruskoulu on suunniteltu keskiverroille.
Eikö sinun kaltaisellesi poikkeusyksilö-erikoislahjakkaalle voisi olla ihan oma luokka?
Heheh. Jotkut ottavat itseensä ja loukkaantuvat, kun aletaan puhua lahjakkaista lapsista. Näin käy joka kerta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinähän ap et edes jäänyt jalkoihin siellä, kun kerran sait tehtäväsi tehdyksi. Entäs ne keskitason oppilaat, jotka välillä tarvitsisivat opettajan apua?
Peruskoulu on suunniteltu keskiverroille.
Eikö sinun kaltaisellesi poikkeusyksilö-erikoislahjakkaalle voisi olla ihan oma luokka?
Monet erikoislahjakkaat hakevat erityisluokkiin, esim. musiikkiluokalle, tiedeluokalle, kielikylpyyn... Kaikissa kylissä/kaupungeissa tähän ei kuitenkaan ole mahdollisuutta.
Kyllä pitäisi olla ihan joka koulussa se neroluokka.
Vierailija kirjoitti:
Keskivero Ap laitettiin aikoinaan ihan varmuuden vuoksi apukouluun koska vaikutyi vajaamieliseltä.
Sinustako apukoulua käyneet olivat vajaamielisiä? Minä en ainakaan puhu kuin koulukiusaaja.
ap
Jaanakin oli neroluokalla ennen kuin sai vauvan. Sitte joutui muuttamaan Joensuuhun.
Vierailija kirjoitti:
Jaanakin oli neroluokalla ennen kuin sai vauvan. Sitte joutui muuttamaan Joensuuhun.
Tiesikö Jaana kuka oli vauvan isä? Oliko Kari?
Vierailija kirjoitti:
Taitavimmista tulee varmoja veronmaksajia joka tapauksessa.
Mutta jaksavatkohan maksaa tarpeeksi, jos kovin suuri osa ikäluokista jätetään tukia nostamaan? Taitaviin keksittyminen tarkoittaa käytännössä taitavien orjuuttamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskivero Ap laitettiin aikoinaan ihan varmuuden vuoksi apukouluun koska vaikutyi vajaamieliseltä.
Sinustako apukoulua käyneet olivat vajaamielisiä? Minä en ainakaan puhu kuin koulukiusaaja.
ap
Tämän vuoksi inkluusiota tarvitaan. Ei haluta leimata ketään "vajaamieliseksi", kuten tässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitavimmista tulee varmoja veronmaksajia joka tapauksessa.
Mutta jaksavatkohan maksaa tarpeeksi, jos kovin suuri osa ikäluokista jätetään tukia nostamaan? Taitaviin keksittyminen tarkoittaa käytännössä taitavien orjuuttamista.
Ei tässä puhuttu taitaviin keskittymisestä, vaan käsittääkseni enemmänkin taitavien huomioimisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitavimmista tulee varmoja veronmaksajia joka tapauksessa.
Mutta jaksavatkohan maksaa tarpeeksi, jos kovin suuri osa ikäluokista jätetään tukia nostamaan? Taitaviin keksittyminen tarkoittaa käytännössä taitavien orjuuttamista.
Ei tässä puhuttu taitaviin keskittymisestä, vaan käsittääkseni enemmänkin taitavien huomioimisesta.
"Toivoisin, että nykyään kouluissa keskityttäisiin hyviin ja taitaviin oppilaisiin."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa siitä ei saa puhua, että jotkut lapset ovat huomattavasti lahjakkaampia kuin toiset.
Kaikkia lapsia ei kiinnosta opiskella yliopistoon asti ja olla "lahjakas". Osa meistä on edelleen metsästäjä keräilijöitä, jotka ovat henkisesti vankilassa tässä luonnottomassa kapitalistisessa fantasiamaailmassa.
Lahjakkuus ja älykkyys ovat ominaisuuksia ihmisess eikä niihin vaikuta se, onko kiinnostunut akateemisesta tulevaisuudesta vai ei. Sinä puhut nyt motivaatiosta ja ahkeruudesta, jotka nekin ovat tietysti tärkeitä ominaisuuksia, mutta silti eri asia kuin lahjakkuus ja älykkyys.
Lahjakkuus ja älykkyys on minulle sitä että selviää luonnossa 365 päivää elossa näillä leveysasteilla. Millään muullla taidolal ei tulevaisuudessa tule olemaan mitään merkitystä. Kun öljy loppuu niin alkaa kolmas maailmansota, jonka jälkeen elämää jatkaa metsästäjä keräilijät ja sivistyksen rippeet jatkavat 1800 luvun kivihiililaivoilla ja höyrykoneilla.
Olen matemaattisten aineiden ope yläkoulussa, 20v työkokemusta. Erityisoppilaiden integraatio vei mahdollisuuden oppia kaikilta.
Koetan eriyttää minkä pystyn, mutta miten autat niitä taitavia haastavissa tehtävissä eteenpäin kun kaikki aika menee siihen että se erityinen saadaan rauhoittumaan, riisumaan ulkovaatteensa, etsimään kynän ja kirjan, riisumaan lippiksen, heittämään purkan pois, istumaan omalle paikalle, riisumaan taas lippiksen pois, jättämään kännykän taskuun... ja näitä erityisiä on useita.
Me mennään erityisten ehdoilla ja normaalit ja lahjakkaat kärsii. Eikä niitä erityisiä ees kiinnosta, teki niiden eteen ihan miten paljon töitä vaan. Koska kuulemma sossu maksaa kaiken sitten isona, miksi opiskella mitään.
Mieti luokkaan oma lapsesi joka tuettuna saisi matikasta kasin. Nyt hän saa seiskan koska open aika menee sen erityisen kanssa ja lapsesi saa apua vain yhdessä tehtävässä per tunti.
Pienryhmät takaisin, kiitos, integraatio oli vain säästökeino, josta ei hyödy yksikään lapsi tai nuori.
Koulussa pahimpia väliinputoajia ovat ujot ja tunnolliset puurtajat, jotka menestyvät koulussa, mutta eivät viittaa tunneilla. Nämä kiltit puurtajat jäävät sivuun ja ilman opettajan huomiota. Äänekkäät riehujat vievät kaiken huomion, vaikka myös ujo tarvitsisi opettajan huomiota ja rohkaisua.
Vierailija kirjoitti:
Sellaistakin on koettu, ettei lahjakkaista lapsista edes pidetä ja jopa syrjitään koulumaailmassa.
Muistan kyllä. Vanhimmalla lapsellani oli ensimmäisellä ja toisella luokalla opettaja, joka ei millään selvinnyt siitä, että osa oli muita edellä.
Reissuvihko täyttyi aivan käsittämättömistä merkinnöistä. Kuten "luki koko aapisen tunnilla" tai "oli tehnyt matematiikan tehtäviä salaa eteenpäin". Yritin kysellä mitä haittaa siitä on, jos hiljaa lukee aapista. Opettajan vastaus oli, että koko luokka etenee samaa tahtia ja yhden ei tarvitse esiintyä vaikka osaa. Ja opettajankin mukaan oli lukenut hiljaa. Ei ääneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoryhmät olisi hyvä juttu kaikkien kannalta.
Tasoryhmät on kokeiltu jo 70 - 80 -luvuilla. Varmaan oli hyvä syy miksi ne poistettiin.
Eikö ne olleet eriarvoistavia, koska huonoista tasoryhmistä ei päässyt lukioon?
Tasoryhmät voisi hyvin toteuttaa niin, että opetus vain etenisi eri tahtia esim ekalla yhdelle luokalle ne jotka jo osaavat lukea ja toiselle ne jotka tavaavat aakkosia. Matematiikassa oma ryhmä niille joille aine on helppo ja oma niille joilla on matikassa haastetta jnejne
Joka ryhmälle samat oppimistavoitteet mutta mahdollisuus opettaa ryhmää oikealla tasolla.
Jaa. Mitähän tähän nyt vastaisi.
Minulla on autismikirjolainen lapsi, kirjoittaa nyt kirjoituksissa.
En minä häntä ole vaatinut normiluokille, oli erityisluokilla 1-8 luokat, sitten oli lukioon päästäkseen vaihdettava normiluokalle.
Päinvastoin kaikki tuki on tarpeen ja tervetullutta.
Minusta on aika turhaa mussuttaa, että inkluusio ja intergrointi olisi erityislasten tai heidän vanhempiensa vika. En tunne yhtäkään - ja tunnen siis todella paljon as-lapsia ja heidän perheitään - joissa vanhemmat vastustaisivat erityisluokkapaikkaa tai avustajia.
Itse asiassa juuri puuttuvat tukitoimet ovat suurin hallintovalitusten aihe hallinto-oikeudessa. Tiesitkös ap sitä?
Syy on kuntien. Erityisopetuksen kustannuksiin kunnat saivat aiemmin valtion tukea, nyt kaikki lisäkustannukset pienryhmistä ja avustajista on kunnilla itsellään. Mitäpä luulette, lisäävätkö kunnat siihen rahaa vai säästävätkö?
Juu, säästävät.
Mitä taas tulee siihen, että lopetettaisiin "haastavien" ja "häiriköiden" opetus (minun lapseni muuten on hiljainen ja syrjäänvetäytyvä, joka ei häiriköinyt koulussa lainkaan, häntä sen sijaan ne teidän hyvät ja taitavat lapset kiusasivat lukioon asti aika lailla), niin oletteko tulleet miettineeksi asiaa niin päin, että koulunkäynti auttaa JUURI eniten vaikeimmin erityisiä lapsia.
Kyllä, luitte oikein.
Koulunkäynti autta eniten vaikeimmin erityisiä lapsia.
Vammaisetkin lapset oppivat koulussa arjen taitoja, joiden ansiosta heidän hoitonsa on aikuisena helpompaa ja HALVEMPAA.
Ei heistä nykyisten työmarkkinoiden ja vajaatyökykyisten heikon työllistymisen takia välttämättä tule koskaan nettoveronmaksajia, mutta JOS he kykenevät elämään kevyellä tuella tai jopa ilman tukitoimia, se säästää tuhansia euroja kuukaudessa.
Teillä ei selvästikään ole mitään käryä siitä, mitä vammaishoitolaitoksien 24/7-hoitopaikat kustantavat.
Ja ne kevyemmin vammaiset tai muulla tavalla erityiset saattavat hyvinkin pärjätä normisosiaalituilla.
Tai jösses, jopa työllistyä.
Tiesittekös muuten, että esimerkiksi Elon Musk, Sir Anthony Hopkins ja Albert Einstein ovat tai ovat olleet autistisia?
Vierailija kirjoitti:
Olen matemaattisten aineiden ope yläkoulussa, 20v työkokemusta. Erityisoppilaiden integraatio vei mahdollisuuden oppia kaikilta.
Koetan eriyttää minkä pystyn, mutta miten autat niitä taitavia haastavissa tehtävissä eteenpäin kun kaikki aika menee siihen että se erityinen saadaan rauhoittumaan, riisumaan ulkovaatteensa, etsimään kynän ja kirjan, riisumaan lippiksen, heittämään purkan pois, istumaan omalle paikalle, riisumaan taas lippiksen pois, jättämään kännykän taskuun... ja näitä erityisiä on useita.
Me mennään erityisten ehdoilla ja normaalit ja lahjakkaat kärsii. Eikä niitä erityisiä ees kiinnosta, teki niiden eteen ihan miten paljon töitä vaan. Koska kuulemma sossu maksaa kaiken sitten isona, miksi opiskella mitään.
Mieti luokkaan oma lapsesi joka tuettuna saisi matikasta kasin. Nyt hän saa seiskan koska open aika menee sen erityisen kanssa ja lapsesi saa apua vain yhdessä tehtävässä per tunti.
Pienryhmät takaisin, kiitos, integraatio oli vain säästökeino, josta ei hyödy yksikään lapsi tai nuori.
No äläpä valehtele, Kukaan opettaja ei olisi noin pihalla erityisopetuksessa olevista.
Erityisoppilaita on diabeetikot, dysleksikot, adhd-nuoret, aspergerit, psyykkisesti oireilevat, sokeat, kuurot, sydänvikakin voi olla syy erityisopetuspäätökselle.
Ja vain pieni osa heistä on oppimisvaikeuksista kärsiviä tai sosiaalisesti heikko-osaisia.
Joten sanonko minne saat tunkea valheesi siitä, että "niitä ei koulu kiinnosta, koska sossun asiakkaaksi ovat kaikki päätymässä".
Suomen peruskoulu on tasapäistämislaitos jossa kaikki paskaläjät pitäisi laittaa muiden sekaan häiriköimään koska eihän ketään saa syrjiä eiks jeh. Ei ihme että pisa tulokset on laskeneet kuin lehmän häntä. Ennenmuinoin ne tarkkislaisetkin tykkäsi olla omassa pienemmässä porukassaan eikä varmasti kokeneet sen olevan syrjintää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoryhmät olisi hyvä juttu kaikkien kannalta.
Tasoryhmät on kokeiltu jo 70 - 80 -luvuilla. Varmaan oli hyvä syy miksi ne poistettiin.
Ei ollut hyvää syytä. Oli vain viranomaisten tarve saada jotain uudistuksia aikaiseksi, kun eihän niillä muuten olisi mitään tekemistä siellä työpaikallaan. Sitten tuli ideologia mukaan ja seurauksena ongelmia ongelmien perään kouluissa. Oppilailla vain vapauksia ja oikeuksia. Nyt inkluusio ja lopullinen romahdus.
Monet erikoislahjakkaat hakevat erityisluokkiin, esim. musiikkiluokalle, tiedeluokalle, kielikylpyyn... Kaikissa kylissä/kaupungeissa tähän ei kuitenkaan ole mahdollisuutta.