Hyvät ja taitavat jäävät koulussa jalkoihin
Luin juuri aloitusta, jossa vanhempi kertoi autistisen lapsensa vaikeuksista koulussa.
Itse olin lahjakas oppilas, joka aina laitettiin istumaan noiden haastavampien oppilaiden viereen. Olin saanut kaikki tehtävät tehtyä, kun vieruskaveri vielä konttasi lattialla ja etsi kynäänsä opettajan yrittäessä saada häntä takaisin tuolille.
Toivoisin, että nykyään kouluissa keskityttäisiin hyviin ja taitaviin oppilaisiin. He ovat niitä tulevaisuuden varmoja veronmaksajia, joten eikö heihin olisi järkevintä panostaa sen sijaan, että opettajat yrittävät saada jotain Pirkko-Petteriä ottamaan itse kirjat repusta?
Kommentit (48)
Taitavimmista tulee varmoja veronmaksajia joka tapauksessa.
Suomessa siitä ei saa puhua, että jotkut lapset ovat huomattavasti lahjakkaampia kuin toiset.
Tasoryhmät olisi hyvä juttu kaikkien kannalta.
Useimmin taitavilla lapsilla onneksi on yleensä myös hyvin pärjäävät vanhemmat, jotka kannustavat. Jos ei ole, on kyllä pahempi juttu.
Sama juttu. Kauheaa tuskaa koko koulutaival tästä syystä. Ihan ok mielestäni että ihmiset oppivat eri tahtiin, mutta tämä pitäisi huomioida koulussa.
Hyvät on ihan heitteillä ja koulussa oleminen on hirveää tuskaa. Silloin kun itse olin koulussa ei saanut edes tehdä muita tehtäviä. Jos osasit ja olit nopea, niin istuit loppu tunnin hiljaa paikallaan. Esim matematiikka meni pitkään niin, että olin saanut 15-20min aikana kaikki tehtävät tehtyä ja istuin paikallani 25-30min. Saman ajan olisin mielestäni voinut käyttää kirjoittamalla tarinoita tai lukemalla. Mutta opettajan kanta oli, että se ei käy kun sitten muille tulee paha mieli. Tasoryhmät takaisivat jokaiselle mielekästä opetusta.
Vierailija kirjoitti:
Taitavimmista tulee varmoja veronmaksajia joka tapauksessa.
Paitsi jos heidät onnistutaan koulussa latistamaan.
Inkluusiosta pitäisi luopua, jos sitä ei saada toimimaan käytännössä. Terveisin oppimisesta motivoitunut oppilas, jonka oppimista häiriköt häiritsivät yhdeksän vuotta
Vierailija kirjoitti:
empatiakyvytön aloitus
Ainoastaan sellaisen mielestä, joka ei joutunut viettämään tunteja "auttaen" niitä heikompia.
Vierailija kirjoitti:
Useimmin taitavilla lapsilla onneksi on yleensä myös hyvin pärjäävät vanhemmat, jotka kannustavat. Jos ei ole, on kyllä pahempi juttu.
Minulla oli kannustavat vanhemmat, jotka auttoivat käymään koulua. Joskus koululaisena haaveilin sellaisesta koulupäivästä, että opettaja tekisi minun kanssani kaikkia mielenkiintoisia juttuja ja projekteja. Ei hän kuitenkaan ehtinyt, vaan ruokalassakin istui niiden muutaman häiritsijän kanssa. Kerran rohkaistuin ja pyysin häntä istumaan välillä minun kanssani. Se jäi mieleen tosi kivana ruokailuhetkenä.
Vierailija kirjoitti:
Useimmin taitavilla lapsilla onneksi on yleensä myös hyvin pärjäävät vanhemmat, jotka kannustavat. Jos ei ole, on kyllä pahempi juttu.
Mutta vanhempien kannustus ei auta, jos koulussa rangaistaan osaamisesta. Ja se todella tuntuu rangaistukselta, että joutuu sen pahimman häirikön rääkättäväksi koska osaa itse asiat.
Vierailija kirjoitti:
Tasoryhmät olisi hyvä juttu kaikkien kannalta.
Tasoryhmät on kokeiltu jo 70 - 80 -luvuilla. Varmaan oli hyvä syy miksi ne poistettiin.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa siitä ei saa puhua, että jotkut lapset ovat huomattavasti lahjakkaampia kuin toiset.
Kaikkia lapsia ei kiinnosta opiskella yliopistoon asti ja olla "lahjakas". Osa meistä on edelleen metsästäjä keräilijöitä, jotka ovat henkisesti vankilassa tässä luonnottomassa kapitalistisessa fantasiamaailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa siitä ei saa puhua, että jotkut lapset ovat huomattavasti lahjakkaampia kuin toiset.
Kaikkia lapsia ei kiinnosta opiskella yliopistoon asti ja olla "lahjakas". Osa meistä on edelleen metsästäjä keräilijöitä, jotka ovat henkisesti vankilassa tässä luonnottomassa kapitalistisessa fantasiamaailmassa.
Lahjakkuus ja älykkyys ovat ominaisuuksia ihmisess eikä niihin vaikuta se, onko kiinnostunut akateemisesta tulevaisuudesta vai ei. Sinä puhut nyt motivaatiosta ja ahkeruudesta, jotka nekin ovat tietysti tärkeitä ominaisuuksia, mutta silti eri asia kuin lahjakkuus ja älykkyys.
Opettaja on ihminen, jolla on 45 minuuttia aikaa joka oppitunti. Jos luokassa on 20 oppilasta (nykyään suhteellisen pieni ryhmä), jokaiselle oppilaalle opettaja voi antaa kaksi minuuttia, jos opetus kestää tasan viisi minuuttia eikä esim. käsien pesemiseen kulu yhtään minuuttia. Jos opettaja käyttää johonkin oppilaaseen viisikin minuuttia, se on yksinkertaisesti muilta pois. Erityisoppilaat vaativat huomattavasti enemmän aikaa kuin viisi minuuttia.
Vierailija kirjoitti:
Opettaja on ihminen, jolla on 45 minuuttia aikaa joka oppitunti. Jos luokassa on 20 oppilasta (nykyään suhteellisen pieni ryhmä), jokaiselle oppilaalle opettaja voi antaa kaksi minuuttia, jos opetus kestää tasan viisi minuuttia eikä esim. käsien pesemiseen kulu yhtään minuuttia. Jos opettaja käyttää johonkin oppilaaseen viisikin minuuttia, se on yksinkertaisesti muilta pois. Erityisoppilaat vaativat huomattavasti enemmän aikaa kuin viisi minuuttia.
Mikä on tän kommentin pointti?
Sellaistakin on koettu, ettei lahjakkaista lapsista edes pidetä ja jopa syrjitään koulumaailmassa.
Sinähän ap et edes jäänyt jalkoihin siellä, kun kerran sait tehtäväsi tehdyksi. Entäs ne keskitason oppilaat, jotka välillä tarvitsisivat opettajan apua?
Vierailija kirjoitti:
Sinähän ap et edes jäänyt jalkoihin siellä, kun kerran sait tehtäväsi tehdyksi. Entäs ne keskitason oppilaat, jotka välillä tarvitsisivat opettajan apua?
Peruskoulu on suunniteltu keskiverroille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinähän ap et edes jäänyt jalkoihin siellä, kun kerran sait tehtäväsi tehdyksi. Entäs ne keskitason oppilaat, jotka välillä tarvitsisivat opettajan apua?
Peruskoulu on suunniteltu keskiverroille.
Eikö sinun kaltaisellesi poikkeusyksilö-erikoislahjakkaalle voisi olla ihan oma luokka?
empatiakyvytön aloitus