Lue keskustelun säännöt.
Amerikkalaisten työllistyminen kaatuu Suomessa kielimuuriin
08.09.2021 |
Suomalaisten yritysten kielivaatimus on este joka estää ulkomaalaistaustaisten ihmiste. Ja työllistymisen Suomessa ja se koetaan syrjinnäksi. Työntekijöiltä odotetaan edes kohtuullista suomenkielen taitoa eikä lyhyillä kielikursseilla opittu taito usein aina riitä. Kimberley Gowdy on Yhdysvalloista Suomeen muuttanut ulkomaalaistaustainen, joka ei löytänyt Suomesta bisnesanalyytikon työpaikkaa pelkällä englanninkielen taidolla. Lopulta Gowdy ryhtyi Suomessa yrittäjäksi ja päätyi leipomaan työkseen keksejä vaikka sekään ei ole poistanut kyseistä kieli ongelmaa. Ainoan lohdun Gowdy saa siitä että keksit ovat hänen intohimonsa ja Amerikassa on sanonta, että "kun teet intohimoasi, raha tulee perässä."
Myös Yle moittii suomalaisia yrityksiä liian korkeasta ja kovasta kielivaatimuksesta.
"Ulkomaalaistaustaisten osaaminen jää helposti hyödyntämättä, kun yritykset odottavat heidän hallitsevan suomenkielen hyvin. Kielivaatimuksista ei usein luovuta, vaikka moni ala Suomessa kärsii kroonisesta työntekijäpulasta." kirjoittaa Yle. Kyselyn mukaan jokainen palvelualan yritys vaati työntekijöiltään lähes äidinkielen tasoista suomenkielen osaamista.
- - -
Yksi ratkaisu tähän ongelmaan olisi se että englannista tehtäisiin Suomessa virallinen työkieli sillä kyse on kansainvälisesti erittäin merkittävästä kielestä ja se myös helpottaisi huomattavasti suomalaisten yritysten kansainvälistä toimintaa ja työvoiman siirtoa jos työpaikoilla puhuttaisiin ja käytettäisiin ensisijaisesti englantia. Jos siis tätä kielimuuria ei olisi olemassa, olisi Yhdysvalloista tulossa Suomeen paljon korkeakoulutettua työväkeä joka ei löydä töitä kotimaastaan.
Kommentit (165)
Vierailija kirjoitti:
Onko ne jenkit oikeasti sitten kuitenkin tyhmempiä kuin muut kun eivät kykene suomea oppimaan?
Kyllä monet muut pystyvät. Brititkin.
Sellainenkin farssi oli jossain Suomessa että 20v. maassa asunut britti-aviomies vaati sukujuhlat englanniksi ettei häntä "syrjitä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ne jenkit oikeasti sitten kuitenkin tyhmempiä kuin muut kun eivät kykene suomea oppimaan?
Kyllä monet muut pystyvät. Brititkin.Sellainenkin farssi oli jossain Suomessa että 20v. maassa asunut britti-aviomies vaati sukujuhlat englanniksi ettei häntä "syrjitä".
Me olemme viettäneet joulut englanniksi 29 vuotta ettei sisko pahoita mieltään kun hänen kanadalainen miehensä ei osaa suomea...
Ei tää suomi nyt niin kauhean vaikea kieli voi olla, serkun 3-vuotias lapsikin osaa suomea.
Vierailija kirjoitti:
Eli tämän ketjun perusteella järkevintä on, että kun esim. korkeakoulutettu akateeminen muuttaa maahan, hän istuu esim. kolme ensimmäistä vuotta hyödyttömänä kielikursseilla ennen kuin kelpaa suomalaiseen työelämään?
Ei kielen oppiminen vaadi millään kurssilla istumista, höntti. Alkaa opetella arjessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tämän ketjun perusteella järkevintä on, että kun esim. korkeakoulutettu akateeminen muuttaa maahan, hän istuu esim. kolme ensimmäistä vuotta hyödyttömänä kielikursseilla ennen kuin kelpaa suomalaiseen työelämään?
Ei vaan, että ottaa tosissaan projektikseen opiskella maan kielen niin, että pärjää sillä työelämässä. Jos työllistyy kieliopintojen aikana, niin hyvä. Ihminen ei voi kuitenkaan luottaa, että englannilla pärjää aina.
Monet ulkomaalaiset opiskelevat kieltä ja myös arkitoimissa opiskelu jatkuu, kun luonnollisesti tulee taitoja lisää esimerkiksi kaupassa asioimistilanteissa.Jutussahan kerrottiin, että mikään muu kuin äidinkielen tasoinen suomi ei kelpaa. Sellainen edellyttää todennäköisesti kymmenien vuosien asumista. On aika kurjaa, jos töihin ei pääse aikaisemmin.
Epäluotettava väite varsinkin, kun Suomessa otetaan mielellään töihin ulkomaalaisia korkeakoulutettuja, jotka passitetaan kielikurssille. Eikä kieltä opi ikinä kunnolla jos sitä ei puhu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korkeakoulutettujen ei tarvitse osata suomea, paitsi lääkärien. Yleensä jenkit osaavat hyvin ainakin yhtä vierasta kieltä, siis normaalit jenkit eivätkä mitkään trailereissa asuvat punaniskat.
Vierailija kirjoitti:
Joudumme luultavasti vähentämään mongerruksemme käyttöä entisestään lähivuosina, jos aiomme olla kansainvälisiä.
Meidän "mongerruksestamme" on kuitenkin ottanut vaikutteita ainakin J. R. R. Tolkien. Miksi hän ei ottanut vaikutteita omasta äidinkielestään, englannista? Siihen on takuulla jokin järkevä syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tämän ketjun perusteella järkevintä on, että kun esim. korkeakoulutettu akateeminen muuttaa maahan, hän istuu esim. kolme ensimmäistä vuotta hyödyttömänä kielikursseilla ennen kuin kelpaa suomalaiseen työelämään?
Ei vaan, että ottaa tosissaan projektikseen opiskella maan kielen niin, että pärjää sillä työelämässä. Jos työllistyy kieliopintojen aikana, niin hyvä. Ihminen ei voi kuitenkaan luottaa, että englannilla pärjää aina.
Monet ulkomaalaiset opiskelevat kieltä ja myös arkitoimissa opiskelu jatkuu, kun luonnollisesti tulee taitoja lisää esimerkiksi kaupassa asioimistilanteissa.Jutussahan kerrottiin, että mikään muu kuin äidinkielen tasoinen suomi ei kelpaa. Sellainen edellyttää todennäköisesti kymmenien vuosien asumista. On aika kurjaa, jos töihin ei pääse aikaisemmin.
Roskakuskiksi varmaan pääsee. Niiden ei paljon tarvii puhua kenenkään kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tämän ketjun perusteella järkevintä on, että kun esim. korkeakoulutettu akateeminen muuttaa maahan, hän istuu esim. kolme ensimmäistä vuotta hyödyttömänä kielikursseilla ennen kuin kelpaa suomalaiseen työelämään?
Ei vaan, että ottaa tosissaan projektikseen opiskella maan kielen niin, että pärjää sillä työelämässä. Jos työllistyy kieliopintojen aikana, niin hyvä. Ihminen ei voi kuitenkaan luottaa, että englannilla pärjää aina.
Monet ulkomaalaiset opiskelevat kieltä ja myös arkitoimissa opiskelu jatkuu, kun luonnollisesti tulee taitoja lisää esimerkiksi kaupassa asioimistilanteissa.Jutussahan kerrottiin, että mikään muu kuin äidinkielen tasoinen suomi ei kelpaa. Sellainen edellyttää todennäköisesti kymmenien vuosien asumista. On aika kurjaa, jos töihin ei pääse aikaisemmin.
Epäluotettava väite varsinkin, kun Suomessa otetaan mielellään töihin ulkomaalaisia korkeakoulutettuja, jotka passitetaan kielikurssille. Eikä kieltä opi ikinä kunnolla jos sitä ei puhu.
Oma kokemukseni on, että suomalainen työelämä on hyvin protektionistinen. Ulkomaisia yliopistotutkintoja ei arvoteta samalle tasolle kuin suomalaisia, vaikka kyseessä olisi esim. Harvard vs. Lappeenrannan teku. Toisekseen se kielitaitovaatimus voi yllättää. Täysin englanninkielinen firma, jolla bisnes ulkomaille päin, mutta vaaditaan täydellistä suomea, että kahvipöydässä on kaikilla kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tämän ketjun perusteella järkevintä on, että kun esim. korkeakoulutettu akateeminen muuttaa maahan, hän istuu esim. kolme ensimmäistä vuotta hyödyttömänä kielikursseilla ennen kuin kelpaa suomalaiseen työelämään?
Ei kielen oppiminen vaadi millään kurssilla istumista, höntti. Alkaa opetella arjessa.
Edelleenkään kuten jutusta näkee, se ruokakauppa suomi ei riitä töihin pääsemiseen.
Pitääkin mennä jenkkeihin töihin ja valittaa syrjinnästä, kun en saa tehdä töitä suomeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutettujen ei tarvitse osata suomea, paitsi lääkärien. Yleensä jenkit osaavat hyvin ainakin yhtä vierasta kieltä, siis normaalit jenkit eivätkä mitkään trailereissa asuvat punaniskat.
Eivät kyllä osaa. He lukee tyypillisesti espanjaa tai ranskaa collegessa ja sitä sitten jotkut osaa välttävästi, samantasoisesti kuin suomalaiset ruotsia tai lyhyttä kieltä.
Youtubekin on täynnä videoita, joissa hämmästellään sitä, miten joku osaa vierasta kieltä! Olen itse entinen kääntäjä ja opni kieliä helposti. Minua alettiin palvoa, kun kerroin että osaan 10 kieltä. Se oli jotain täysin ennenkuulumatonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tämän ketjun perusteella järkevintä on, että kun esim. korkeakoulutettu akateeminen muuttaa maahan, hän istuu esim. kolme ensimmäistä vuotta hyödyttömänä kielikursseilla ennen kuin kelpaa suomalaiseen työelämään?
Ei kielen oppiminen vaadi millään kurssilla istumista, höntti. Alkaa opetella arjessa.
Edelleenkään kuten jutusta näkee, se ruokakauppa suomi ei riitä töihin pääsemiseen.
Mutta siitä on hyvä aloittaa. Kielen oppimiseen ei ole mitään oikotietä, jostain on aloitetettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tämän ketjun perusteella järkevintä on, että kun esim. korkeakoulutettu akateeminen muuttaa maahan, hän istuu esim. kolme ensimmäistä vuotta hyödyttömänä kielikursseilla ennen kuin kelpaa suomalaiseen työelämään?
Ei kielen oppiminen vaadi millään kurssilla istumista, höntti. Alkaa opetella arjessa.
Edelleenkään kuten jutusta näkee, se ruokakauppa suomi ei riitä töihin pääsemiseen.
Mutta siitä on hyvä aloittaa. Kielen oppimiseen ei ole mitään oikotietä, jostain on aloitetettava.
Nimenomaan, ja jos tänne aikoo jäädä niin parempi yrittää opetella. Kyllä sellainen ihminen joka on asunut Suomessa vaikka 10 vuotta eikä edes yritä puhua suomea, antaa itsestään aika laiskan ja ylimielisen vaikutelman. Suomalaiset ovat kyllä kovaa vauhtia luopumassa äidinkielestään ja englannistamassa kaikkea, joten tämä on minusta vain positiivinen uutinen.
Mun kaverin perheessä oli nuoruudessani usalainen lukioikäinen vaihtari. Se ei suostunut puhumaan englantia (vaikka toki moni oli sen siksi vaihtariksi halunnut)
Vuoden kuluttua se puhui sujuvaa suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tämän ketjun perusteella järkevintä on, että kun esim. korkeakoulutettu akateeminen muuttaa maahan, hän istuu esim. kolme ensimmäistä vuotta hyödyttömänä kielikursseilla ennen kuin kelpaa suomalaiseen työelämään?
Ei vaan, että ottaa tosissaan projektikseen opiskella maan kielen niin, että pärjää sillä työelämässä. Jos työllistyy kieliopintojen aikana, niin hyvä. Ihminen ei voi kuitenkaan luottaa, että englannilla pärjää aina.
Monet ulkomaalaiset opiskelevat kieltä ja myös arkitoimissa opiskelu jatkuu, kun luonnollisesti tulee taitoja lisää esimerkiksi kaupassa asioimistilanteissa.Jutussahan kerrottiin, että mikään muu kuin äidinkielen tasoinen suomi ei kelpaa. Sellainen edellyttää todennäköisesti kymmenien vuosien asumista. On aika kurjaa, jos töihin ei pääse aikaisemmin.
Roskakuskiksi varmaan pääsee. Niiden ei paljon tarvii puhua kenenkään kanssa.
Jotta pääsee roskakuskiksi täytyy käydä ammattipätevyyskurssit, jotka pääsääntöisesti ovat suomeksi. Eli, kielitaidoton korkeakoulutettu työllistyy helpommin kuin kielitaidoton duunari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tämän ketjun perusteella järkevintä on, että kun esim. korkeakoulutettu akateeminen muuttaa maahan, hän istuu esim. kolme ensimmäistä vuotta hyödyttömänä kielikursseilla ennen kuin kelpaa suomalaiseen työelämään?
Ei vaan, että ottaa tosissaan projektikseen opiskella maan kielen niin, että pärjää sillä työelämässä. Jos työllistyy kieliopintojen aikana, niin hyvä. Ihminen ei voi kuitenkaan luottaa, että englannilla pärjää aina.
Monet ulkomaalaiset opiskelevat kieltä ja myös arkitoimissa opiskelu jatkuu, kun luonnollisesti tulee taitoja lisää esimerkiksi kaupassa asioimistilanteissa.Jutussahan kerrottiin, että mikään muu kuin äidinkielen tasoinen suomi ei kelpaa. Sellainen edellyttää todennäköisesti kymmenien vuosien asumista. On aika kurjaa, jos töihin ei pääse aikaisemmin.
Epäluotettava väite varsinkin, kun Suomessa otetaan mielellään töihin ulkomaalaisia korkeakoulutettuja, jotka passitetaan kielikurssille. Eikä kieltä opi ikinä kunnolla jos sitä ei puhu.
Oma kokemukseni on, että suomalainen työelämä on hyvin protektionistinen. Ulkomaisia yliopistotutkintoja ei arvoteta samalle tasolle kuin suomalaisia, vaikka kyseessä olisi esim. Harvard vs. Lappeenrannan teku. Toisekseen se kielitaitovaatimus voi yllättää. Täysin englanninkielinen firma, jolla bisnes ulkomaille päin, mutta vaaditaan täydellistä suomea, että kahvipöydässä on kaikilla kivaa.
Tämä on niin kaukana totuudesta kuin vain voi olla. Ihan omasta kokemuksesta tiedän, sinulla pikkukylän mutuilua. Nosta nyt niitä housuja ettei se rekkamiehen hymy sieltä pilkistele jatkuvasti
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutettujen ei tarvitse osata suomea, paitsi lääkärien. Yleensä jenkit osaavat hyvin ainakin yhtä vierasta kieltä, siis normaalit jenkit eivätkä mitkään trailereissa asuvat punaniskat.
Meillä työnantaja oletti, että puhumme ulkomailta rekrytoidulle englantia, Luottamusmies totesi, että sitten maksat jokaiselle meistä kielilisää, muussa tapauksessa työkieli on suomi. Jostain syystä työnantaja ei suostunut maksamaan kaikille 3% palkanlisää siksi, että yksi työntekijä ei opettele suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tämän ketjun perusteella järkevintä on, että kun esim. korkeakoulutettu akateeminen muuttaa maahan, hän istuu esim. kolme ensimmäistä vuotta hyödyttömänä kielikursseilla ennen kuin kelpaa suomalaiseen työelämään?
Ei kielen oppiminen vaadi millään kurssilla istumista, höntti. Alkaa opetella arjessa.
Edelleenkään kuten jutusta näkee, se ruokakauppa suomi ei riitä töihin pääsemiseen.
Ja arkea ei ole muuta kuin ruokakauppa?
Lukee lehtiä, kirjoja, käy kirjastossa, katsoo telkkaria (miten helposti sen kielen oppiikaan kun koko ajan voi kuunnella äidinkieltään ja samalla seurata suomeksi tekstiä), kuuntelee suomalaista musaa ja radiota, juttelee sitkeästi alusta asti suomeksi, asioi suomeksi jne. On aktiivinen.
Jutussahan kerrottiin, että mikään muu kuin äidinkielen tasoinen suomi ei kelpaa. Sellainen edellyttää todennäköisesti kymmenien vuosien asumista. On aika kurjaa, jos töihin ei pääse aikaisemmin.