Astiat ja kodin tavarat lahjaksi ylioppilaalle?

Ei mitään tuollaisia lahjoja ennen kuin on kysynyt ainakin sen ylioppilaan äidiltä.

Meillä lähti yo ulkomaille opsikelemaan eli kaikki tuo tavara olisi jäänyt tasan meidän vaivoiksi seuraavaksi viideksi vuodeksi.

Vierailija kirjoitti:

Ostin parikymppisenä itselleni ison ja laadukkaan Arabian astiaston edullisesti. Ostos on harmittanut vuosien mittaan. Olisi kannattanut ostaa pienempi kokonaisuus, niin olisin voinut ostaa enemmän jotain kivampaa, myöhemmin markkinoille tullutta sarjaa myöskin. Vanhan astiaston väri ja malli ei ole miellyttänyt enää aikoihin. Koska kaikki osat ovat kuitenkin ehjiä ja hyväkuntoisia, en raaskisi niitä kiikuttaa mihinkään vanhojen astioiden vastaanottoonkaan, missä niistä saisi jonkun pilkkahinnan eli alennuksen uusia ostaessa. Minusta parikymppinen voisi ihan hyvin aloittaa halvoilla kirppisastioilla ja heivata ne sitten aikuistuessaan ja ostaa uusia. Vaikka ostaisi vasta avioituessaan kunnon astiat, niin silloinkin niitä samoja ehtii katsella tajuttoman kauan. Minunkin astiani ovat jo 35 vuotta vanhat ja kestävät vielä loppuelämäni eli 20-30 -vuotta ellen vaihda niitä pois sitä ennen.

En ajatellutkaan ostaa astioita (paitsi viinilasit kävi mielessä), ne onkin sellainen juttu missä pitää tietää tarkalleen lahjan saajan maku. Lähinnä yleishyödyllistä tavaraa oli tarkoitus koriin laittaa. Ap

Edelleen käyttämättä ne ruusulusikat, jotka sain vuonna 1990! Ovat kulkeneet muutoissa painolastina mukana. Tummuneet pakkauksessaan. Myrna-kuppeja ja lautasia käytin vähän aikaa, kun ei ollut käytänöllisiä arkiastiota vielä hankittuna, mutta sitten ostin Tarjoustalosta edulliset uudet astiat. Myrnat ovat muutoissa edelleen painolastina.  

Jos olisin ollut fiksu, olisin myynyt lahjat heti alkuunsa, mutta pelkäsin, että antajat tulevat kylään ja silloin täytyy tarjota kahvia. Turha pelko nähtävästi. Tätäkö tahdot antaa?

noin 20 muuttoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et kai sinä yhden perusnegatiivisen av-viestin perusteella hyvää ideaa hylkää! En nyt sanoisi, että ylioppilas joutuu sisustamaan kotiaan lahjan antajan maun mukaisesti, jos antaa lahjaksi korillisen jotain jokapäiväistä käyttötavaraa eikä esim. huonekaluja, mattoja, verhoja. Tuskinpa ensimmäiseen omaan kämppään muuttavan opiskelijan omien valintojen tekemistä häiritsee se, että on joku lahjaksi saatu pyyhe, kattila, astia ym.

 Sinä voisit etukäteen kysyä hänen omia mieltymyksiään, jotta ei tulisi ihan hutiostoksia, joista ei tulisi muuta kuin harmia "tuollaiseen turhuuteen rahaa laittoi, kun olisin tarvinnut ..." Varsinkin vähävaraisen mieleen voi sellaistakin tulla. Jollekin voi olla  esimerkiksi erikoisen värinen mariskooli pieni ylellisyys, toiselle taas turhanpäiväinen hyllyntäyte.

Joskus laitoimme opiskelukaverin häälahjaksi tuontapaisen "aloituspakkauksen".

En hylkää.

Oli ajatuksena ostaa juurikin perus-Savoniat ja kalliimpaa paistinpannua, neutraalin yksiväriset laadukkaat kylpypyyhkeet ym. juttua mikä nyt ei luulisi sisustussilmää häiritsevän kovasti. Tiedän ettei tällä tytöllä ole kuitenkaan varoja ostella itse mitään kalliimpaa omaan asuntoon niin olispa sitten ainakin jotain kunnollista. Ap

Miksi ostat perus-Savoniaa? Maailman tylsin aterinsarja, joka pilaa kaattauksen kuin kattauksen.

Juuri perus-Savonia on arkiaterialle erinomainen valinta. Ei meillä mitään perintöhopeita muutenkaan käytetä. Tästäpä tulikin mieleen, että haen tuolta laatikosta juhlakuppien seuraksi käyttöön ne hopealusikat, joita äitivainaa säilytti alkuperäispakkauksessaan 40 vuotta. Eivät sitten enää jää käyttämättä kaikkina tulevinakin vuosikymmeninä. Eivät ne oikeaa hopeaa taida olla, kun eivät ole hopean tapaan yhtään tummuneet.

Vierailija kirjoitti:

Edelleen käyttämättä ne ruusulusikat, jotka sain vuonna 1990! Ovat kulkeneet muutoissa painolastina mukana. Tummuneet pakkauksessaan. Myrna-kuppeja ja lautasia käytin vähän aikaa, kun ei ollut käytänöllisiä arkiastiota vielä hankittuna, mutta sitten ostin Tarjoustalosta edulliset uudet astiat. Myrnat ovat muutoissa edelleen painolastina.  

Jos olisin ollut fiksu, olisin myynyt lahjat heti alkuunsa, mutta pelkäsin, että antajat tulevat kylään ja silloin täytyy tarjota kahvia. Turha pelko nähtävästi. Tätäkö tahdot antaa?

noin 20 muuttoa

Olisitko jättänyt käyttämättä myös laadukkaat veitset, paistinpannut ym? Niitähän mulla mielessä oli ostaa ennemminkin kuin mitään astiasarjaa. Voi olla, että savonia-aterinten kanssa menisi metsään mutta myykööt minun puolestani ne jos ei käyttöä ole ja hankkii mielummin kirpputorilta sekalaisen läjän. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luen ja ihmettelen - loukkaantuvatko ihmiset nykyisin jopa vääränvärisistä lahjoista? Kokevat vallankäyttönä? Nykyisin ei uskalla enää tehdä mitään - joku voi saada vielä traumoja ja järkyttyä. 

Aina ne kamalat vaasit ja lasimöhkäleet ja tädin maulla valitut pellavat on olleet epätoivottuja.

Lasimöhkäleet ovat oikein hyvä lahja, koska niistä voi saada vuosien kuluttua hyvinkin rahaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luen ja ihmettelen - loukkaantuvatko ihmiset nykyisin jopa vääränvärisistä lahjoista? Kokevat vallankäyttönä? Nykyisin ei uskalla enää tehdä mitään - joku voi saada vielä traumoja ja järkyttyä. 

Aina ne kamalat vaasit ja lasimöhkäleet ja tädin maulla valitut pellavat on olleet epätoivottuja.

Lasimöhkäleet ovat oikein hyvä lahja, koska niistä voi saada vuosien kuluttua hyvinkin rahaa. 

Vaaseille ei ole käyttöä kuin ylioppilasruusuille, lasimöhkäleille ei sitäkään vähää ja mikä murheellisinta, pellavat kestävät vuosikymmeniä eivätkä edes kulu pois niin kuin halpatekstiilit. Voi saada rahaa vaikka täyttämällä lottokupongin, mutta lasimöhkäleitten säilytykseen ja kulketukseen on vuosien varrella kulunyt enemmän rahaa kuin mitä niistä voi saada.

Aloittajan kannattaisi ottaa ylioppilas mukaan ostoksille, niin hän saisi ainakin mieleistään tavaraa.

Me lupasimme ylioppilaalle lahjaksi kodin perustarpeet eli mikrouunin, imurin, astiat, perushuonekalut yms. Sai valita itse, mutta olisimme varmaan itsekin osanneet valita mieleisiä. Älä siis kainostele ap vaan anna hyötylahja. Toivon mukaan kuitenkin kilut ja kalut ovat samaa sarjaa ja ajattomia. 

Meille kävi lisäksi älytön tuuri - Prismassa oli juuri sopivasti syksyllä opintojen alkuun 20% kaikesta keittiö- ja taloustavarasta S-kortilla. 

Rahaa, rahaa, rahaa

Hyvältä lahjalta kuulostaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et kai sinä yhden perusnegatiivisen av-viestin perusteella hyvää ideaa hylkää! En nyt sanoisi, että ylioppilas joutuu sisustamaan kotiaan lahjan antajan maun mukaisesti, jos antaa lahjaksi korillisen jotain jokapäiväistä käyttötavaraa eikä esim. huonekaluja, mattoja, verhoja. Tuskinpa ensimmäiseen omaan kämppään muuttavan opiskelijan omien valintojen tekemistä häiritsee se, että on joku lahjaksi saatu pyyhe, kattila, astia ym.

 Sinä voisit etukäteen kysyä hänen omia mieltymyksiään, jotta ei tulisi ihan hutiostoksia, joista ei tulisi muuta kuin harmia "tuollaiseen turhuuteen rahaa laittoi, kun olisin tarvinnut ..." Varsinkin vähävaraisen mieleen voi sellaistakin tulla. Jollekin voi olla  esimerkiksi erikoisen värinen mariskooli pieni ylellisyys, toiselle taas turhanpäiväinen hyllyntäyte.

Joskus laitoimme opiskelukaverin häälahjaksi tuontapaisen "aloituspakkauksen".

En hylkää.

Oli ajatuksena ostaa juurikin perus-Savoniat ja kalliimpaa paistinpannua, neutraalin yksiväriset laadukkaat kylpypyyhkeet ym. juttua mikä nyt ei luulisi sisustussilmää häiritsevän kovasti. Tiedän ettei tällä tytöllä ole kuitenkaan varoja ostella itse mitään kalliimpaa omaan asuntoon niin olispa sitten ainakin jotain kunnollista. Ap

Miksi ostat perus-Savoniaa? Maailman tylsin aterinsarja, joka pilaa kaattauksen kuin kattauksen.

Juuri perus-Savonia on arkiaterialle erinomainen valinta. Ei meillä mitään perintöhopeita muutenkaan käytetä. Tästäpä tulikin mieleen, että haen tuolta laatikosta juhlakuppien seuraksi käyttöön ne hopealusikat, joita äitivainaa säilytti alkuperäispakkauksessaan 40 vuotta. Eivät sitten enää jää käyttämättä kaikkina tulevinakin vuosikymmeninä. Eivät ne oikeaa hopeaa taida olla, kun eivät ole hopean tapaan yhtään tummuneet.

Se on tylsä! Boring!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luen ja ihmettelen - loukkaantuvatko ihmiset nykyisin jopa vääränvärisistä lahjoista? Kokevat vallankäyttönä? Nykyisin ei uskalla enää tehdä mitään - joku voi saada vielä traumoja ja järkyttyä. 

Aina ne kamalat vaasit ja lasimöhkäleet ja tädin maulla valitut pellavat on olleet epätoivottuja.

Lasimöhkäleet ovat oikein hyvä lahja, koska niistä voi saada vuosien kuluttua hyvinkin rahaa. 

Juu ja vuosikausien riesan sitä ennen. Eikä ainakaan mun anopin hirvitykset ole edes ostohintansa väärttejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edelleen käyttämättä ne ruusulusikat, jotka sain vuonna 1990! Ovat kulkeneet muutoissa painolastina mukana. Tummuneet pakkauksessaan. Myrna-kuppeja ja lautasia käytin vähän aikaa, kun ei ollut käytänöllisiä arkiastiota vielä hankittuna, mutta sitten ostin Tarjoustalosta edulliset uudet astiat. Myrnat ovat muutoissa edelleen painolastina.  

Jos olisin ollut fiksu, olisin myynyt lahjat heti alkuunsa, mutta pelkäsin, että antajat tulevat kylään ja silloin täytyy tarjota kahvia. Turha pelko nähtävästi. Tätäkö tahdot antaa?

noin 20 muuttoa

Olisitko jättänyt käyttämättä myös laadukkaat veitset, paistinpannut ym? Niitähän mulla mielessä oli ostaa ennemminkin kuin mitään astiasarjaa. Voi olla, että savonia-aterinten kanssa menisi metsään mutta myykööt minun puolestani ne jos ei käyttöä ole ja hankkii mielummin kirpputorilta sekalaisen läjän. Ap

Tää saatanan asenne. ”Annan mitä lystään, myyköön jos ei kelpaa”.

Olen nyt kaksi vuotta myynyt turhaa rumaa tavaraa joka tänne on kannettu.

Paljon parempi olisi jos olisi alun perin kuunnwltu.

Välttäkää näitä.

Sun (ap) maku on kuitenkin eri kun sen ylioppilaan.

Vaikka sun omasta mielestä sun maku olis maailman paras ja sun keräämät tavarat parasta mahdollista laatua, niin voi olla että ylioppilas haluaa ne omat juttunsa ikeasta.

Antakaa rahaa, se menee sitten juuri siihen tarkoitukseen johon saaja haluaa ja tarvitsee. Olkoot sitten vaate, matka, tavara, sijoittaminen tai vaikka rilluttelu.

Minun mielestäni ainoa korrekti lahja ylioppilaalle on raha. Hän itse saa tehdä rahalla omat valintansa.

Minä ostin itse aikanani aivan kaiken kirpputorilta, joku toinen taas saattaa olla hyvin tarkka siitä mitä pöytään katetaan. Mutta aivan periaatteen tasolla ylioppilaan pitää saada itse valita.

Tavaroista jää myös muisto ylioppilaalle. Raha vain katoaa. Se hel*etin ruma ja painava vaasi Kerttu-tädiltä muistuttaa joka välissä sekä ihmisestä, jolta sen sai että tilaisuudesta, jossa sen sai.

Kyllä juurikin antaja se päättää mitä antaa ba on kyllä kohteliasta sitten esitellä että jonainen kippo ja kuppi ja maalaus ja vaasi on esillä ja käytössä.

Minä annoin pojalle isävainaan vanhan rippipuvun ja vaarin kalsarit. Vähän oli hölmistynyt mutta niin vaan olen vaatinut että niitä pidetään päällä.

Tunnet varmaan kummitytön henkilökohtaisesti. Onko hänellä kiikarissa opiskelupaikka ja oma asunto? Vai onko haaveissa ehkä välivuosi ja reissaaminen? Onko jo hoitanut omaa talouttaan sen verran, että ymmärtää, mikä lahjan arvo on - eikä pelkästään rauhallisessa mielessä? Onko yleisesti käytännönläheinen ihminen, onko tykännyt millaisista lahjoista? Jne, jne...

Vierailija kirjoitti:

Tavaroista jää myös muisto ylioppilaalle. Raha vain katoaa. Se hel*etin ruma ja painava vaasi Kerttu-tädiltä muistuttaa joka välissä sekä ihmisestä, jolta sen sai että tilaisuudesta, jossa sen sai.

Ja meinaat että muisto on sitten hyvä?

Vierailija kirjoitti:

Tavaroista jää myös muisto ylioppilaalle. Raha vain katoaa. Se hel*etin ruma ja painava vaasi Kerttu-tädiltä muistuttaa joka välissä sekä ihmisestä, jolta sen sai että tilaisuudesta, jossa sen sai.

Minä kyllä Kerttu-tätinä en haluaisi että kukaan kiroaa minut muistaessaan.