Kun aikuisten välinen suhde/ seurustelu muuttuu. Emme enää vietä aikaa yhdessä

Kun punnitset sopivia tuntimääriä ja onko se se syy lopettaa suhde, on se merkki siitä, että rakkautta ei ainakaan ole. Mietit, miltä seurustelun pitäisi tuntua, Ei ainakaan sellaiselta, että jokin mystinen seurustelutunne on tärkeämpi pohdittava kuin rakkaus.

Vierailija kirjoitti:

Ap vastaa.

Joo en mä ajatellut lupaa teiltä kysyä. Lähinnä vaan pohdin ääneen sitä että onko tämä yhteisen ajan puute niin ratkaiseva syy, että haluan erota.

Aloituksessa sanoinkin että olemme viettäneet paljonkin aikaa  yhdessä tähän asti ja nyt tilanne muuttui miehen otettua lisätyötä. Lapset menee edelle tottakai.

Miten voin yht äkkiä asennoitua siihen, että seuraavan kerran meillä on kunnollista yhdessä oloaikaa lokakuussa? kuukauden päästä.

Mies kävi luonani viimeyönä. Tuli n 21.30 ja lähti klo 10. totes vaan et nähdään ehkä torstaina (samalla kaavalla ilmeisesti). Kyneleet tuli silmiin. Miksi elämäni rakkaus muuttui tällaiseksi.

Käy läpi yhdistävät asiat. Jos se on pelkästään seksi, kannattaako jatkaa?

Onko tämä väliaikaista vai jatkuuko määrättömän ajan? Ihmeellistä, että ei muka ole tuon enempää aikaa. Epäilisin vahvasti toista naista tai, että miestä ei muuten vain enää niin kiinnosta.

Olen vasta harkitsemassa seurustelua, mutta nämä ovat juuri niitä asioita, joita pohdin tässä jo etukäteen. Pelkään myös, että miehellä ei olisi minulle riittävästi aikaa vaan lopulta tilanne johtaisi siihen, että oltaisiin panokaverit, mutta muuta suhdetta ei sitten kauheasti olisi. Onhan seksi tietty kivaa eikä helppoa löytää siihen omat kriteerini täyttävää ihmistä, mutta kyllä minä ihan oikeasti haluaisin tiiviin parisuhteen, en pelkkää seksisuhdetta. Se täyttää vain yhden osan täytettävistä lokeroista. 

Vierailija kirjoitti:

Kun punnitset sopivia tuntimääriä ja onko se se syy lopettaa suhde, on se merkki siitä, että rakkautta ei ainakaan ole.

Ja höpön löpön. Rakkaus nimenomaan ei ole vain tunne, joka pitäisi olla ideaalisena olemassa, vaikka koskaan ei tavata, tai jos tavataan, niin se tapahtuu pikaisesti seksin merkeissä. Rakkaus on meistä monelle (ei kaikille) sitä, että ollaan oikeasti kiinnostuneita toisesta ihmisestä ja tykätään viettää aikaa yhdessä. Tämä ei tarkoita pakonomaista yhteisen ajan kellottamista tai esimerkiksi omien lasten laiminlyömistä.

Vierailija kirjoitti:

Ap vastaa.

Joo en mä ajatellut lupaa teiltä kysyä. Lähinnä vaan pohdin ääneen sitä että onko tämä yhteisen ajan puute niin ratkaiseva syy, että haluan erota.

Aloituksessa sanoinkin että olemme viettäneet paljonkin aikaa  yhdessä tähän asti ja nyt tilanne muuttui miehen otettua lisätyötä. Lapset menee edelle tottakai.

Miten voin yht äkkiä asennoitua siihen, että seuraavan kerran meillä on kunnollista yhdessä oloaikaa lokakuussa? kuukauden päästä.

Mies kävi luonani viimeyönä. Tuli n 21.30 ja lähti klo 10. totes vaan et nähdään ehkä torstaina (samalla kaavalla ilmeisesti). Kyneleet tuli silmiin. Miksi elämäni rakkaus muuttui tällaiseksi.

Lopun alkua.

Vierailija kirjoitti:

Ap vastaa.

Joo en mä ajatellut lupaa teiltä kysyä. Lähinnä vaan pohdin ääneen sitä että onko tämä yhteisen ajan puute niin ratkaiseva syy, että haluan erota.

Aloituksessa sanoinkin että olemme viettäneet paljonkin aikaa  yhdessä tähän asti ja nyt tilanne muuttui miehen otettua lisätyötä. Lapset menee edelle tottakai.

Miten voin yht äkkiä asennoitua siihen, että seuraavan kerran meillä on kunnollista yhdessä oloaikaa lokakuussa? kuukauden päästä.

Mies kävi luonani viimeyönä. Tuli n 21.30 ja lähti klo 10. totes vaan et nähdään ehkä torstaina (samalla kaavalla ilmeisesti). Kyneleet tuli silmiin. Miksi elämäni rakkaus muuttui tällaiseksi.

Olisiko sun hyvä ottaa vähän etäisyyttä tuohon mieheen. Miettiä mitä muuta kivaa voisit tehdä, ja tavata ystäviä, yleensäkin käyttää aikaa muuhun kuin miehen odottelemiseen. Tiedän kokemuksesta että sydämeen sattuu kun toisen kiinnostus näyttää haipuvan, ja on vaikea keskittyä mihinkään muuhun. Mutta näyttäisi siltä, että tarvitset muutakin elämää kuin tuon parisuhteen, jossa toinen osapuoli on etäinen.

Niin kauan kuin mies saa haluamansa, homma jatkuu juuri noin. Ehkä sinun pitää laittaa suhde katkolle, jotta voitte molemmat miettiä tahoillanne mitä tahdotte toisistanne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap vastaa.

Joo en mä ajatellut lupaa teiltä kysyä. Lähinnä vaan pohdin ääneen sitä että onko tämä yhteisen ajan puute niin ratkaiseva syy, että haluan erota.

Aloituksessa sanoinkin että olemme viettäneet paljonkin aikaa  yhdessä tähän asti ja nyt tilanne muuttui miehen otettua lisätyötä. Lapset menee edelle tottakai.

Miten voin yht äkkiä asennoitua siihen, että seuraavan kerran meillä on kunnollista yhdessä oloaikaa lokakuussa? kuukauden päästä.

Mies kävi luonani viimeyönä. Tuli n 21.30 ja lähti klo 10. totes vaan et nähdään ehkä torstaina (samalla kaavalla ilmeisesti). Kyneleet tuli silmiin. Miksi elämäni rakkaus muuttui tällaiseksi.

Olisiko sun hyvä ottaa vähän etäisyyttä tuohon mieheen. Miettiä mitä muuta kivaa voisit tehdä, ja tavata ystäviä, yleensäkin käyttää aikaa muuhun kuin miehen odottelemiseen. Tiedän kokemuksesta että sydämeen sattuu kun toisen kiinnostus näyttää haipuvan, ja on vaikea keskittyä mihinkään muuhun. Mutta näyttäisi siltä, että tarvitset muutakin elämää kuin tuon parisuhteen, jossa toinen osapuoli on etäinen.

Etäiyyttä en kaipaa, vaan päin vastoin.

Mutta kai se on pakko. En osaa olla yksin. En nauti tästä yhtään.

AP

Et tietenkään kaipaa etäisyyttä, mutta onko nykyinen tilanne tyydyttävä sinulle? Jos viihdyt nykytilassa, jatka. Muuten suosittelen pelaamaan upporikasta tai rutiköyhää. Se on ainoa toimiva tapa miesten kohdalla. Hän havahtuu siihen, että hän menettää sinut ja skarppaa ihan omasta halustaan. Tai sitten antaa sinun mennä ja löydät toisen paremman. Muussa tapauksessa tuo nykytilanne on vallitseva. 

Laitoin miehelle viestiä että on vaikeaa sopeutua tilanteeseen ja et kestää aikansa et totun tähän. Sanoin myös et olen surullinen.

Hän totesi et olen kuin teini joka haluaa *koko ajan* kyhnätä yhdessä.

Mykistyin.

Kiiton kommentista ja sanoin etten enää häiriköi.

Taisi olla tässä tämä.

Ap

Yksinhän sinä olisit vaikka jäisit suhteeseenkin niin miksi ripustautuisit tuohon yhteen ihmiseen. Nythän olet vapaa, ala elämään - lähde ulos, nauti elämästäsi! Ties vaikka törmäät johonkuhun parempaan joskus jossain. Kotona kökkimällä ja roikkumalla saavuttamattomassa miehessä et ainakaan.

Vierailija kirjoitti:

Yksinhän sinä olisit vaikka jäisit suhteeseenkin niin miksi ripustautuisit tuohon yhteen ihmiseen. Nythän olet vapaa, ala elämään - lähde ulos, nauti elämästäsi! Ties vaikka törmäät johonkuhun parempaan joskus jossain. Kotona kökkimällä ja roikkumalla saavuttamattomassa miehessä et ainakaan.

Kiitos tästä. Tämä on niin totta. Pahinta tässä on se että olen rakastunut. En haluaisi erota.

Ap

Työmäärä kasvoi? Normaalisti töissäkäyvä ihminen kykenee arjessa muuhunkin kuin pelkkään työntekoon. Vai onko kyseessä vuorotyö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinhän sinä olisit vaikka jäisit suhteeseenkin niin miksi ripustautuisit tuohon yhteen ihmiseen. Nythän olet vapaa, ala elämään - lähde ulos, nauti elämästäsi! Ties vaikka törmäät johonkuhun parempaan joskus jossain. Kotona kökkimällä ja roikkumalla saavuttamattomassa miehessä et ainakaan.

Kiitos tästä. Tämä on niin totta. Pahinta tässä on se että olen rakastunut. En haluaisi erota.

Ap

Rakastunut mihin? Mieheen, joka kävi vain panemassa sinua ja antaa seuraavan kerran sinulle aikaansa joskus lokakuussa? Jos pystyt niin pyyteettömään rakkauteen niin fine. Harva pystyy.

Minä veikkaan, että olet "rakastunut" haaveeseen siitä, millaista suhdetta kaipasit. Puolessatoista vuodessa olet ehtinyt investoida mieheen ja suhteeseenne paljon tunteita,haaveita, odotuksia ja mielikuvia. Niistä irti päästäminen tekee kipeää ja vaatii myös nöyryyttä.

Mutta mitä nopeammin eroat, sitä nopeammin toipuminen voi alkaa.

Itsekunnioituksesi vuoksi, nyt eroat tuosta ihmisestä. Olet vain hänen tarpeidentyydyttäjä.

Ei todellakaan tarvi tyytyä. Ja miten minusta kuulostaa, ettei mies ole enää niin kiinnostunut viettämään aikaa kanssasi.. jos jotain pitää tärkeänä ja haluaa, sen kyllä järjestää.

Ehkä mies haluaa sinusta enää vain säännöllistä seksiä?

Vierailija kirjoitti:

Laitoin miehelle viestiä että on vaikeaa sopeutua tilanteeseen ja et kestää aikansa et totun tähän. Sanoin myös et olen surullinen.

Hän totesi et olen kuin teini joka haluaa *koko ajan* kyhnätä yhdessä.

Mykistyin.

Kiiton kommentista ja sanoin etten enää häiriköi.

Taisi olla tässä tämä.

Ap

Työ on vain tekosyy, hän ei halua enää viettää kanssasi aikaa. Sinä päätät, haluatko olla vain hänen seksuaalisten tarpeidensa tyydyttäjä (kunnes löytää jonkun, jonka kanssa haluaa viettää myös aikansa). Itse en missään nimessä kykenisi alentumaan moiseen tilanteessasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun punnitset sopivia tuntimääriä ja onko se se syy lopettaa suhde, on se merkki siitä, että rakkautta ei ainakaan ole.

Rakkaus nimenomaan ei ole vain tunne, joka pitäisi olla ideaalisena olemassa, vaikka koskaan ei tavata, tai jos tavataan, niin se tapahtuu pikaisesti seksin merkeissä. Rakkaus on meistä monelle (ei kaikille) sitä, että ollaan oikeasti kiinnostuneita toisesta ihmisestä ja tykätään viettää aikaa yhdessä. Tämä ei tarkoita pakonomaista yhteisen ajan kellottamista tai esimerkiksi omien lasten laiminlyömistä.

Tämä!

Vierailija kirjoitti:

Rakastunut mihin? Mieheen, joka kävi vain panemassa sinua ja antaa seuraavan kerran sinulle aikaansa joskus lokakuussa? Jos pystyt niin pyyteettömään rakkauteen niin fine. Harva pystyy.

Minä veikkaan, että olet "rakastunut" haaveeseen siitä, millaista suhdetta kaipasit. Puolessatoista vuodessa olet ehtinyt investoida mieheen ja suhteeseenne paljon tunteita,haaveita, odotuksia ja mielikuvia. Niistä irti päästäminen tekee kipeää ja vaatii myös nöyryyttä.

Mutta mitä nopeammin eroat, sitä nopeammin toipuminen voi alkaa.

Rakastuin keskusteluihin ja yhteisesti vietettyyn aikaan. Käytiin lenkillä yhdessä ja vietettiin muutenkin aika paljon aikaa yhdessä. Myös siten että mukana oli molempien lapsia. Meillä oli todella paljon (helkkarin hyvää) seksiä.

Tätä siis oli aina tähän syksyyn saakka. Nyt huomaan ettemme enää ehdi lenkille yhdessä, eikä oikeastaan mihinkään. Nukkua voidaan, ehkä vähän pikaista seksiä. EI muuhun ole aikaa. Olen pääsääntöisesti yksinään. Välllä mietin, että mitä jos löytäisin ihmisen joka voisi olla mun kanssa. SIllä tämähän on ihan etäsuhde. Ei mulle oikein riitä se että saan WA viestillä sydämiä. Ja saan seksiä pari kertaa viikossa.

Mies joutui ottamaan lisätyön osittain taloudellisista syistä, osin siksi että sillä on vaikutusta muihin. Hän valmentaa urheilua lajissa johon ei olisi muuten ollut (ammattitaitoista) vetäjää.

Harmittaa koko tilanne.

AP