Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tekisit tässä tilanteessa?
14.10.2014 |
Olen parikymppinen nuori nainen pk-seudulta. Kesästä lähtien olen "asunut" äitini luona eräässä pikkukunnassa 150km:n päässä Helsingistä. Eli siis minulla ei ole osoitetta pk-seudulla nyt.
Virallisesti olen opiskelija, tai olin, miten sen nyt ottaa. Sain ja otin vastaan opiskelupaikan. Mutta, en saanut mistään asuntoa koulun alkuun mennessä. Yritin käydä koulussa, mutta ei siitä tullut mitään huonojen kulkuyhteyksien taki +kulkeminen on kallista(2,5h per sivu, eli 5h päivässä, julkista liikennettä ei käytännössä ole, matkakustannukset n. 30€/pv. Ei opintotuki(varsinkaan "vanhemman luona asuvan 80€/kk") sellaiseen riitä). Ikävä kyllä jouduin tästä syystä keskeyttämään opinnot vuoden loppuun.
Yritän etsiä asuntoa koko ajan. Se on vaan se noidankehä, kun ei ole työtä niin vaikea löytää asuntoa ja asuntoa taas on vaikea pitää ilman työtä... Tällä hetkellä olen ns. tuloton, toimeentulotukea olen hakemassa. Asunnon saaminen näyttää lähinnä epätoivoiselta. Töitä olen hakenut myös, ja muutamia alustavia lupailuja olenkin jo saanut. Mutta tässäkin stopiksi tulee taas se asunnon puuttuminen. Pitäisi olla asunto jotta voisin aloittaa työssä.
Sukulaiset ja tuttavat olen kaikki käynyt läpi, mutta heille majoittuminen ei ole mahdollista, muutamia päiviä lukuunottamatta. Hakemukset on HOAS:lle ja muutamalle muulle opiskelujen kautta, myös mm. kaupungille, vvo:lle, nuosisosäätiölle ja ainakin neljään muuhun vuokra-asuntopaikkaan. Viimeisimmät hakemukset on lähetetty elokuussa, aikaisin 6/2013. Lisäksi olen selannut päivittäin yksityisten vuokranantajien tarjonnat mm. oikotien kautta, selannut kimppakämppähakemuksia, etsinyt käsiini lehti-ilmoituksia ja levittänyt sanaa asunnonhaustani tutuille ja tutun tutuille mm. sosiaalisessa mediassa.
Täällä "kotona" asuminen vain on melko helvetillistä. Äidin kanssa tulen toimeen varsin mainiosti, ei siinä mitään. Ongelmana onkin lähinnä äidin mies ja hänen ongelmansa. Saan häneltä päivittäin haukkumisia, kuulla siitä miten saamaton luuseri olen, miten minun sietäisi tappaa itseni, koska olen "hyödytön penikka". Jos ei muuta, niin saan kuulla mokotusta ja jurisemista kun se puhuu itsekseen ja märisee kuinka "vaikeeta elämä on". Oikeasti pelkään sitä ihmistä. Olen jo lapsena joutunut pelkäämään ja kestämään hänen aiheuttamaansa henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Siksikin haluaisin pois täältä. Ekstrana tässä kaikessa on äitini kissa, kissa-allergiani ja astmani on alkaneet pahentua kun samassa taloudessa on vietetty aikaa.
Tämä paikkakuntakin on yksi helvetti. Minulla ei ole täällä minkäänlaista sosiaalista elämään, sen vuoksi alunperin lähdinkin pois. Äitini mies jaksaa ystävällisesti näistäkin aina muistuttaa. Kavereita ei täällä ole ollut vuosikausiin, siitä piti aikoinaan kiusatuksi tuleminen huolen, jäin aivan yksin jo silloin. Täällä oleminen on erittäin ahdistavaa.
Sosiaalitoimiston kanta taas pk-seudulla oli, että minä en kuulu heidän avustettavuutensa piiriin, vaikka kotikuntani onkin. Kuulemma jos istuisin puistossa päivät kaljaa kitaten ja nukkuisin veneen alla, niin kuuluisin. Hah? Tällä paikkakunnalla sanottiin aluksi samaa, että kuuluu kotikunnalle, mutta pitkin hampain minut sitten ohjattiin tämän piirin palveluihin, sain ajan ensi viikolle. Olen yrittänyt etsiä neuvoja ja apua tilanteeseeni, mutta joka paikassa tuntuu olevan joku stop-merkki vastassa, mene sinne, eikun tuonne eikun tänne. Taloudellinen tilanteeni on järkyttävän huono, näillä mitään takuuvuokria maksella.
Lisäksi henkinen tuki on ollut olematonta. Jumalauta, olen hakenut apua kaikista ja kaikilta käytettävissä olevilta tahoilta. Silti tuntuu, että olen ihan yksin näiden kaikkien asioiden kanssa. Olen niin stressaanut tästä kaikesta, että minulta lähtee hiuksia päästä, unirytmi on menossa päin helvettiä ja sydämen rytmihäiriöt on nyt viime viikkojen juttu. En saa nukuttua kun itkettää, en saa syötyä kun oksettaa.
Voiko olla todellakin, että ihminen jää hyvinvointivaltiossa näin yksin ja tällaiseen tilanteeseen?
Kommentit (52)
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 13:07"]
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 13:03"]
Jokos se hoas torakka ongelma on ohi?
J-P
[/quote]
Ihan sama minulle, mieluummin asun torakoiden kanssa kuin nykyisessä tilanteessa.
[/quote]
Kunhan nyt vaan kysyin. Täällä on vaikee tietää, kuka vastaa kenelle. Aloittaja ilmeisesti? Onhan niitä torakoita ollut ennenkin. Pääasia on, että on asunto.
J-P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 12:55"]
Opiskelupaikka Helsingissä, 150 km matkaa kouluun, hakemus soluasuntoon HOASille ollut jo pitkään voimassa, lokakuu ja väität, ettet edes solua saa? Ei kuulosta uskottavalta. Soita HOASille, saat varmasti kämpän...
[/quote]
Juuri näin. Jos Hoasilla on hakemus vetämässä ja asunnon tarve on akuutti (=esim. omat vanhemmat eivät asu pk-seudulla), niin sieltä kyllä pitäisi irrota solukämppä vähintään ei-niin-halutulta paikalta (pohjoinen/itäinen pk-seutu). Jos heistä ei kuulu, sinne kannattaa ja melkein pitää soittaa perään.
Älä jää makaamaan laakereillesi. Sitten ei ainakaan tapahdu mitään.
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 12:58"]Niin ja siis takuuvuokraan saa sossulta takuukuitin.
[/quote]
Yksityisille vuokranantajille ei aina kelpaa tuo valitettavasti. Muista en sitten tiedä.
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 13:09"]
Ennen kuin voi autaa niin voisitko hieman valoittaa sitä miten olet pääkaupunkiseudulota mutta asut 150 km päässä? Sinulla oli asunto mutta ei ole enää? miten voi olla kotipaikka jossain muualla kuin missä asuu?
Sinuna hankkisin omalta paikkakunnalta asunnon ja opiskelu/ työpaikan ja aloittaisin sillä. Ei aina Helsinki ole se ainoa ja paras vaihtoehto. Vai oletko kentis hakenut johonkin näyttelijäkouluun tms? mitä on vain helsingissä? jos pyrit yliopistoon niin on niitä avoimiakin olemassa.
Neuvoni on: Rauhoitu. muuta pois äidin nurkista. hanki työpaikka/ opiskelupaikka lähempää.
[/quote]
No anteeksi. Olen asunut siis asunut pk-seudulla yläasteikäisestä lähtien, mutta nyt jouduin "muuttamaan(huonekaluni+muu omaisuuteni on väliaikaissäilytyksessä varastossa)" tänne täksi aikaa. Tein siis tilapäisen osoitteenmuutoksen. Monet ihmiset tekevät vastaavia tilapäisiä osoitteenmuutoksia mm. kesän ajaksi loma-asunnoilleen ilman, että kotipaikkakunta muuttuu. Niin no, asuuhan ihmisiä ulkomaillakin niin että ovat Suomen kansalaisia.
Täällä "omalla paikkakunnalla" kun on niin, että täältä ei löydy työtä, edes omille paikkakuntalaisille. Taitaa olla työttömyysluvuissa ihan Eteläisen Suomen huippukuntia. Lähimmät työt löytyy viereisistä kaupungeista, 50-90-kilometrin päästä. Asuntotarjonnassa on lähinnä omistusasuntoja.
Ja kuten jo sanoin, niin en tässä muuten missään suuressa elämän risteyskohdassa ole, tuo asunnonhaku nyt vaan on tuottanut loputtomasti ongelmia.
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 13:16"]
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 12:55"]
Opiskelupaikka Helsingissä, 150 km matkaa kouluun, hakemus soluasuntoon HOASille ollut jo pitkään voimassa, lokakuu ja väität, ettet edes solua saa? Ei kuulosta uskottavalta. Soita HOASille, saat varmasti kämpän...
[/quote]
Juuri näin. Jos Hoasilla on hakemus vetämässä ja asunnon tarve on akuutti (=esim. omat vanhemmat eivät asu pk-seudulla), niin sieltä kyllä pitäisi irrota solukämppä vähintään ei-niin-halutulta paikalta (pohjoinen/itäinen pk-seutu). Jos heistä ei kuulu, sinne kannattaa ja melkein pitää soittaa perään.
Älä jää makaamaan laakereillesi. Sitten ei ainakaan tapahdu mitään.
[/quote]
Olen soitellut kyllä(viimeksi pari vk sitten), uusinut ja päivittänyt hakemusta. Mutta ymmärrän kyllä, ettei hekään voi asuntoja taikoa ihmisille, vaikka kuinka haluaisivatkin. Tyhjästä on paha nyhjästä, vai miten se nyt meni.
"Älä jää makaamaan laakereillesi. Sitten ei ainakaan tapahdu mitään."
Joo en ole muistaakseni jäänytkään. Tuntuu vain, että olen yksin huutamassa jossain pirun kuilussa, missä ainoastaan oma ääneni kimpoilee, varsinkin näiltä virallisilta tahoilta. Kuulemma sosiaalitoimella on vain velvollisuus järjestää hätämajoitus, ei etsiä asuntoa.
En sanoisi ihan niinkään, että olisi omasta aktiivisuudesta kiinni. Olen viimeisten kuukausien aikana soitellut niin paljon ja moneen paikkaan, että puhelinlaskut on aika huhhhuh. Selaan päivittäin asuntoilmoituksia, soittelen ja kyselen, kirjoitan työhakemuksia ja yritän etsiä rakaisua tilanteeseeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko laittanut niihin asunnonhakuilmoituksiin, että olet asunnoton jostain alkaen? Käytännössähän olet "asunnoton", kun punkkaat sukulaisten luona. Ei lähellekään kaikki kodittomat veneen alla nuku.
Rohkeasti vaan otat yhteyttä niin HOASille kuin muuallekin ja vaadit asuntoa, kyllä joku luukku sinulle irtoaa. Olen saanut todeta, että kiltteydellä ei näissä asuntoasioissa oikein pärjää :/ Kovasti tsemppiä!!!
t.myös yksi huonoja kotioloja pk-seudulle paennut
ps. Jos ei löydy asuntoa, saat tulla meidän vierashuoneeseen punkkaamaan!
[quote author="Vierailija" time="14.10.2014 klo 13:29"]
Oletko laittanut niihin asunnonhakuilmoituksiin, että olet asunnoton jostain alkaen? Käytännössähän olet "asunnoton", kun punkkaat sukulaisten luona. Ei lähellekään kaikki kodittomat veneen alla nuku.
Rohkeasti vaan otat yhteyttä niin HOASille kuin muuallekin ja vaadit asuntoa, kyllä joku luukku sinulle irtoaa. Olen saanut todeta, että kiltteydellä ei näissä asuntoasioissa oikein pärjää :/ Kovasti tsemppiä!!!
t.myös yksi huonoja kotioloja pk-seudulle paennut
ps. Jos ei löydy asuntoa, saat tulla meidän vierashuoneeseen punkkaamaan!
[/quote]
Jep, siis käytännössähän asunnoton olenkin. Ei minulla ole täällä edes omia tavaroitani paria matkalaukkua lukuunottamatta. Käytän vara-avainta ja äidin mies uhkaa joka toinen päivä heittää minut ulos pysyvästi, kirjaimellisesti.
Kiitos tarjouksesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos äitisi luona asuminen on sietämätöntä ja joudut pelkäämään väkivaltaa (myös henkistä), voisit ottaa yhteyttä myös turvakotiin. Ehkä siellä voidaan auttaa.
Me saatiin nopeammin opiskelija.asunto kun otin jonkin aikaa hakemuksen jättämisen jälkeen yhteyttä vielä sähköpostilla ja soitin perään. Mulla oli soluhuone, mutta miehellä ei mitään asuntoa kyseisellä paikkakunnalla. Jos niitä ei ole, niin ei ole, mutta kannattaa yrittää. Yleensä kaikki opiskelija-asunnot tuppaavat täyttymään "yli äyräiden" syksyllä kun opinnot alkavat, ja alkavat tyhjentyä sen jälkeen pikkuhiljaa (ihmiset lähetvätkin muualle opiskelemaan, saavat yksiön tai muun mieluisamman asunnon jne.), ja jonossa voi olla sellaisiakin, jotka eivät enää asuntoa tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ota yhteyttä Helsingin hotelleihin, etenkin halvempiia. Nyt ei ole mikään hig-season, kysele mitä heillä maksaisi vuokrata huone kuukaudeksi kerrallaa. Selitä tilanteesi ja että olet opiskelija. Ottaisin yhteyttä ekaan cumulus hotelleihin, ovat ainakin muissa kaupungeissa ennen vuokranneet huoneita opiskelijoille: http://www.lansi-savo.fi/uutiset/l%C3%A4hell%C3%A4/opiskelija-asunnoista-pulaa-mikkeliss%C3%A4-opiskelijat-voivat-vuokrata-hotellihuoneen
Miettisin missä on joku ystävä ja menisin sille paikkakunnalle ja aloittaisin siellä alusta.
Alue: Aihe vapaa
Ennen kuin voi autaa niin voisitko hieman valoittaa sitä miten olet pääkaupunkiseudulota mutta asut 150 km päässä? Sinulla oli asunto mutta ei ole enää? miten voi olla kotipaikka jossain muualla kuin missä asuu?
Sinuna hankkisin omalta paikkakunnalta asunnon ja opiskelu/ työpaikan ja aloittaisin sillä. Ei aina Helsinki ole se ainoa ja paras vaihtoehto. Vai oletko kentis hakenut johonkin näyttelijäkouluun tms? mitä on vain helsingissä? jos pyrit yliopistoon niin on niitä avoimiakin olemassa.
Neuvoni on: Rauhoitu. muuta pois äidin nurkista. hanki työpaikka/ opiskelupaikka lähempää.