Mitä leluhittejä muistatte lapsuudestanne? Oliko teillä niitä?

musta pekka- pelikortit, afrikan tähti ja commondore 64 kasettiasemalla.

Buumerin (laajasti katsoen) mieleen on jäänyt  sellainen pikkuinen n....rinukke, jota sanottiin Vinkiksi. Nyt kun olen guuglaillut, niin niitä on ollut eri kokoisiakin. Ja tosiaan saattaa olla ihan minun lapsuudestani 50-luvulta. Tai nuoremman sisareni. Vinkillä oli  lannevaate ja korvakoru, silmät liikkuivat.

Minulla oli kaksi isompaa nukkea, toisen sain Kanadan paketissa, joita täti meille lähetti. Avustuksena köyhälle Suomelle. Tästä olen tainnut jo kirjoittaakin täällä, että se nukke kaljuuntui. Mutta nuken hame oli kaunis sininen, jonka hän luovutti toiselle nukelleni tyttökerhon nukkien missikilpailuun. Tällä Sirpa-nukella oli kaunis pitkä ruskea poninhäntä otsatukkineen. Sirpa voittikin sen missikisan.

Kotona Legot (dublot ja myöhemmin pikkulegot), brio- junarata. Joitain nukkeja oli ja nuken vaunut.

Päiväkodissa oli ulkoleluina "kävelypurkit" siis tyyliin noin 0,5 litran sanko nurinpäin. Sängyn pohjaan oli porattu reiät joista oli pujotettu naru niin että sangon ulkopuolelle jäi lenkki ehkä noin metrin mittaisesta narusta. Äääh, hankala selittää! Tarkotus oli kuitenkin että purkkien/sankojen päälle noustiin seisomaan, naruista kiinni ja sitten käveltiin ns. Purkkikävelyä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan hauskaa!

Koulussa hyppynarut ja peili, väri, tervapata ym mitä porukalla leikittiin. Vähän sivuun tuosta lelu- aiheesta kylläkin.

Trolleja oli muutama samoin kun vissiin yks tai kaks tuttia. Mutta leikkimättä/käyttämättä jäivät suurilta osin.

Olin ehkä 8-10 v sain Amerikan sukulaisilta joululahjaksi hääpukuun puetun tyttötrollin. Ihmettelin että mikäs tää nyt on ja leikkimättä jäi. Sen aikanen paras kaveri keräs trolleja (niitä oli hänellä Paljon!!) Ja kieltämättä ilme oli näkemisen arvoinen kun ekaa kertaa näki mun morsiantrollin. Sitä en enää muista että annoinko trollin sitten hänelle.

Tarkennus edelliseen: sain Amerikasta sen trollin ehkä noin vuoden aiemmin kun täälläpäin kukaan mistään trolleista mitään tiesi. Pölytty jossain laatikossa sen 1-2 vuotta ennenkö jossain yhteydessä osu tämän keräilijäkaverin silmiin.

-Tässä nukke neitonen, sievä vaaleatukkainen, Daisy! (mainoslaulusta)

Oli vähän pienempi kuin Barbie. Kaverilla oli sellainen, itse sain hienoimman Sindy-nuken, mikä oli isompi kuin Daisy. Oli aina vertailua, kumpi on parempi Daisy vai Sindy…

Jouef autorata. Stadista sai siihen lisäosia ja autoja yhdestä askartelutarvikekaupasta, oisko ollut City-käytävässä sisäänkäynti ja sit mentiin alakertaan jossa oli autoradat ja vastaavat. 1970-1980-lukujen vaihde ja varhainen 1980-luku.

Ei meidän - pitääkö nyt sanoa - boomereiden lapsuudessa ollut mitään muotileluja. Oli nukkeja, kotitekoisia ja ostettuja. Kun tyttö kasvoi, niin nuket pienenivät. Vielä toisella kymmenellä ollessamme leikimme noilla pienillä nukeilla. Barbeja ei ollut kuin yhdellä varakkaan perheen tytöllä.

Yksi parhaista joululahjoista ikinä oli iso puinen kippiauto, niin iso, että saatoin istua lavalla ja laskea sillä mäkeä. Sanoisin, että aika edistyksellistä siihen aikaan ostaa tytölle lahjaksi auto.

Jonkinlainen muotilelu oli kai Teddy-nalle. Sellaisen sain 5-vuotiaana isotädiltäni, joka asui pääkaupunkiseudulla. Ei meillä maalla ollut kuin aika pieniä nalleja. Minun nalleni oli ja on melkein puolimetrinen ja se elää ja voi hyvin edelleen ja istuu kiltisti sohvannurkassa, vähän kulahtaneena tosin.

Toisenkin auton muistan. Se taisi olla alkujaan nuoremman enon leikkikalu, vieterivetoinen peltinen tummansininen henkilöauto. 

Joku tuolla aikaisemmin mainitsikin jo peltisen hyrrän. Minullakin oli sellainen. Siihen pumpattiin virtaa ja sitten se ujelsi ja kieppui lattialla. Samanlainen oli veljellänikin sitten myöhemmin.

Niin ja erilaiset pallot tietenkin. Oli sahanpurutäytteisiä markkinapalloja kuminauhan päässä, oli oikeita kumipalloja, isoja ja pieniä ja eri värisiä. Niillä pelattiin mm. seinää vasten pallokoulua (niin kai sitä kutsuttiin): heitettiin pallo seinään ja sitten piti tehdä erilaisia temppuja ennen kuin pallo otettiin kiinni. Jos pallo putosi, vuoro vaihtui. Muistaako kukaan sitä pallopeliä? 

Jojo, superpallot, hyppynaru, twist-naru, nukketalo, soittorasia, paperinuket, kamera johon laitettiin "levy" sisään ja kuvat vaihtuivat, kaleidoskooppi... Nämä 70-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Jojo, superpallot, hyppynaru, twist-naru, nukketalo, soittorasia, paperinuket, kamera johon laitettiin "levy" sisään ja kuvat vaihtuivat, kaleidoskooppi... Nämä 70-luvulla.

ViewMaster? Jolla näki kolmiulotteisia stereokuvia? Mummolassa oli semmoinen 80-luvulla varmaan isäni ja veljiensä lapsuudesta. Minusta se oli jännä vekotin, mutta itse en koskaan sellaista saanut.

Hyppynarut . Jääkiekko kortteja . Peltiset kahvilaatikot ja keksi . Jääkiekko pelit . Kiiltokuva vihkot . Nallipyssyt. Lakritsanauhat ja piiput. Uimapatjat. Hula Hula renkaat ja jojot. Junaratoja ja legoja. Koottavia lentsikoita . Koottavia purjelaivoja . Askartelu kaupoista sai ostaa . Kanava töitä ja pieniä muovi sotilaita niitä oli hirveät määrät . Lattialla leikittiin niillä . Kauhea huuto kun ne oli olohuoneen lattialla ja joku astui niiden päälle . Metallisia pikkuautoja hienoja eri merkkisiä niinku Buick ja Mustang .

Nintendo, sellainen iso pönttö jossa oli Supermario-peli. On tallessa vieläkin ja toimii. 

Hypimme usein narua: kahdeksikkoa tai kis-kossia yleensä. Sitten oli naruhyppyhokemia, kuten kii-nan ruu-su tai Kek-ko-nen kal-ju-pää.

Olen syntynyt 1962.

Nukkeja ja nalleja minulla ja siskoillani oli useita, muttei barbieta. Kaverillani oli Malibu barbie.

Kalkitos.

Leffakone, sellainen veivattava.

Ovat vieläkin tallessa.

Muistan veljeni autoradan ja kyllä, olin siitä kateellinen. Jouluna oli ihanaa kun edes joku sai lahjan johon piti laittaa patterit. Autot olivat kauko-ohjattavia ja siitä lähti jotenkin ihan kaamea käry kun autot ajoivat rataa ympäri.

Ysärillä. Legolinna, jossa oli kummitus, joka loistaa pimeässä! 

Vierailija kirjoitti:

Muistan veljeni autoradan ja kyllä, olin siitä kateellinen. Jouluna oli ihanaa kun edes joku sai lahjan johon piti laittaa patterit. Autot olivat kauko-ohjattavia ja siitä lähti jotenkin ihan kaamea käry kun autot ajoivat rataa ympäri.

Mulla oli tuollainen ja aina pääsi itku, kun auto lensi mutkassa ajoradalta. Sitten tuosta tuli mieleen, että nassikkana omistin kauko-ohjattavan auton ja Tekno robottikoiran.

Vielä tälläisenä aikuislapsenakin tekisi vieläkin mieli leikkiä noilla leluilla. Niin nastoja oli.

Sitten oli vielä Hot wheels autoja (miniautoja) ja niitä oli kiva keräillä.

Veljellä oli autorata ja muistan että hällä oli myös jotain legoja. Ihan niitä pienimpiä paketteja.

Omat leluni olivat kaksi nukkea, barbin sain myös jossain vaiheessa ja se kaikkein ihanin oli turkoosi iso nalle, jonka sain muistaakseni 10-vuotislahjaksi, tädiltäni. Leluja oli vähän, Avun paperinukeilla leikittiin ja kesäisin ulkona tehtiin majoja ja kävyistä kaikenlaista ja taisin jotain itse naulata ja veistääkin. Mulla oli käytössä kunnollinen pieni puukko jo alle kouluikäisenä. Sillä tehtiin pajupillejä ja -huiluja. Olin aika hyvä niitä tekemään :)

Syntynyt 60-luvun alkupuoliskolla

olihan noita, iso nukke ja nukenvaunut, eräs naapurin tyttö, jonka kanssa usein leikin, ajoi rallia niillä, seurauksena että nukke putos ja hajosi, Muita, oli hyrrä mm, sisareni sai joulupukilta junaradan ja hän  myös tosim ison nallen , mikä oli olemassa vielä 70- luvulla koristeena tuolissa. Ollaan  molemmat eläkeikäisiä. Jo mainittu Wiev Master, mikä ei välttämättä ollut meille lapsille tarkoitettu, Viime maoinittuun ostettiin sitten lisää niitä kiekkoja, MIkki Hiirtä jas Aku Ankkaa mm. Sisko sai lisäksi laasten potkukelkan, maalla kun asuttiin.

80 luvun transformerit, star-wars ja he-man ukkelit oli kova sana. 

C64 ja Britains maatalous lelut.