Voin miehenä sanoa että maalaisnainen on parempi, kuin kaupunkilaisnainen!
Maalla asuva nainen on järkevämpi kuin kaupunkilainen. Maalla asuva ei ole uusavuton, kuin kaupunkilainen. Kerran eräs kaupungissa asuva sen aikainen tyttöystäväni ei osannut laittaa edes leivinuuniin tulia! Kaupunkilaisille on tosi tärkeää, että kaikki vaatteet on viimeisen päälle muotia. Töiden jälkeen mennään joko salille, syömään tai elokuviin!!! Siis siinä kaikki mitä voi tehdä. Maalla taas mielekästä tekemistä on ympäri vuoden niin paljon kuin jaksaa tehdä.
Kaupunkilaisen mielestä luontoa on tarpeeksi jokin muutaman saan neliön puistopläntti keskellä kaupunkia, jossa virtaa jokin paskaoja ja kasvaa pari mäntyä tai koivua. Myös naisen luonne on aivan erillainen. Maalla asuva on tottunut elämään, eikä valita jos kauppa menee esim. 5min liian aikaisin kiinni. Onhan se huomenna taas auki. Myös kaupunkilaisten matkapituuksien valitus on käsittämätöntä. Jos jokin palvelu siirtyy 1km kauemmaksi itsestään, niin on se maailman loppu. Maalla asuva nainen taas on hyvähermoinen luonnonläheinen ja osaava ihminen, joka arvostaa myös miestä ja miehen työtä. Lisäksi ed. nainen kestää kaksimieliset vitsit erittäin hyvin.
Ottakaa kaupunkilaiset maalaisista oppia!
Kommentit (51)
[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 17:55"]
Kaikenlaisia ihmisiä löytyy eri puolilta Suomea ja erikokoisista yhteisöistä.
[/quote]
Niin kuin nyt tämän ketjun aloittajakin. Ei anna minulle kovinkaan hyvää ns. maalaisista.
Itse olen kotoisin pikkukaupungin maalaiskunnasta, kylästä joka sijaitsee viitisen kilometriä kaupungin keskustasta. En ole alunperin siis maalta enkä kaupungista vaan jostain siltä väliltä. Nyt asun isossa kaupungissa enkä kovinkaan halukas olisi pois muuttamaan (jollei sittten lottovoitto toisi mahdollisuutta ostaa naapurikaupungista isoa taloa merenrannalta). Tykkään suht hyvin toimivasta joukkoliikenteestä. Tykkään siitä, että täältä ei ole pitkä matka muihin kaupunkeihin. Tykkään siitä, että kaupat, ravintolat, kirjastot, terveysasemat ja muut kivat pikku jutut ovat jopa aivan kävely- tai pyörämatkan päässä saavutettavissa. Tykkään siitä, että vaikka kaupungissa asunkin, luonto on käden ulottuvilla täällä kauniissa lähiössä: kun kurkkaan tästä ulos, näen vaahteroita, koivuja ja pihlajia syysväreissään. Parvekkeella käyvät tali- ja sinitiaiset usein varsinkin näin syksyisin, oravat, fasaanit ja rusakot painelevat pitkin taloyhtiön nurmikoita, ja metsikkö aivan talon vieressä on täynnä vanhoja havu- ja lehtipuita. Ja kaikki sähkö menee kaapelissa maan alla, joten ei ole tunti- tai päivätolkulla kestäviä sähkökatkoja. :D
Tämän enempää maalla en haluaisi asua. Ehkä kesällä täydellinen hiljaisuus voisi olla joskus kivaa, mutta talvisaikaan minulla ei ole maaseudulle käyttöä.
[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 18:08"]
Kaupunkilaisnainen vastaa, vaikka aloitus onkin provokatiivinen yleistys:
Maalla asuva nainen on järkevämpi kuin kaupunkilainen. Maalla asuva ei ole uusavuton, kuin kaupunkilainen. Kerran eräs kaupungissa asuva sen aikainen tyttöystäväni ei osannut laittaa edes leivinuuniin tulia!
Onko leivinuunin sytyttäminen joku uusavuttomuuden mittari? Myönnän, että leivinuunia en ole koskaan sytyttänyt, mutta takkaa, puusaunan pesää ja nuotioita kyllä.
Kaupunkilaisille on tosi tärkeää, että kaikki vaatteet on viimeisen päälle muotia.
No, minulle ei. En edes tiedä mikä on muotia, vaikka olen nuori kaupunkilainen nainen. Pukeudun siististi ja mukavasti, tilanteen mukaan, variaatioita löytyy juoksutrikoista kapeisiin hameisiin ja lenkkareista erilaisiin korkkareihin. Ostan useimmiten ketjuliikkeistä, eli halpaa ja joskus huonolaatuista, koska muuhun en raaski satsata.
Töiden jälkeen mennään joko salille, syömään tai elokuviin!!! Siis siinä kaikki mitä voi tehdä. Maalla taas mielekästä tekemistä on ympäri vuoden niin paljon kuin jaksaa tehdä.
En käy salilla, ulkona syöminen on harvinaista (pidän sitä kalliina), elokuvissa käyminen riistohintaista. Töiden jälkeen tulen kotiin, teen ruokaa, luen, käyn lenkillä, tapaan kavereita joko kotonani, tai heidän luonaan. Ja paljon muuta, mitä en jaksa tähän avata (kuten vauvapalstailen, hehhe). Tekemisen puute ei vaivaa oikeastaan ikinä.
Kaupunkilaisen mielestä luontoa on tarpeeksi jokin muutaman saan neliön puistopläntti keskellä kaupunkia, jossa virtaa jokin paskaoja ja kasvaa pari mäntyä tai koivua.
Asun onneksi kaupungissa, jossa luonto on lähellä. Vartissa olen metsässä kävelyllä. Vaatimukseni asunnon suhteen on, että näen ikkunasta puita, joen, tai muuta luontoa. Liikennettä en joudu ikkunasta katselemaan tai kuuntelemaan kotonani, vaikka keskustassa asunkin.
Myös naisen luonne on aivan erillainen. Maalla asuva on tottunut elämään, eikä valita jos kauppa menee esim. 5min liian aikaisin kiinni. Onhan se huomenna taas auki.
Elämäni ja ostosreissujeni aikatauluttaminen ei ole minulle ongelma, ehdin aina käymään kaupassa. Kaikkmullehetinyt- asenne on minulle vieras. Olen silti kiitollinen 24/7 ruokakaupasta, vaikka koskaan en ole siellä ilta kymmenen jälkeen asioinut. Maltan myös tarvittaessa odottaa julkisia vaikkapa sen puoli tuntia, jonka väliajoin jotkin linjat kulkevat.
Myös kaupunkilaisten matkapituuksien valitus on käsittämätöntä. Jos jokin palvelu siirtyy 1km kauemmaksi itsestään, niin on se maailman loppu.
Minulle 5km on helppo kävelymatka, ja henkilöautoa en omistakaan. Julkisilla tai kävellen talvisin, muuten pyörällä (tai kävellen).
Maalla asuva nainen taas on hyvähermoinen luonnonläheinen ja osaava ihminen, joka arvostaa myös miestä ja miehen työtä.
Koen myöskin olevani hyvähermoinen ja luonnonläheinen, ja esimerkiksi tunnistan hyvin lintu- ja kasvilajeja, sekä osaan nimetä tähtiä ja tähtikuvioita. Unohdun usein kävellessäni tuijottelemaan taivasta ja vaikkapa sitä, miten nopeasti pilvet liikkuvat.
Lisäksi ed. nainen kestää kaksimieliset vitsit erittäin hyvin.
Uskon kestäväni kaksimieliset vitsit hyvin, elleivät ne ole sitten typeriä ja liian kuluneita/rivoja/itsestäänselviä. Hyvissä kaksimielisissä vitseissä on jokin juju, muutoinhan ne eivät kaksimielisiä olekaan, vaan "yksimielisiä" alatyylisiä vitsejä.
Ottakaa kaupunkilaiset maalaisista oppia!
Mistä vielä voisin ottaa oppia?
[/quote]
Olet hyvä poikkeus kaupunkilaiseksi :)
T:Ap
[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 17:57"]
Uskallanpa väittää että kovinmoni kaupunkilainen ei ole naimisissa edes 10 vuotta, vaan heille mies/nainen on yhtäkuin pano.
[/quote]
Me kaksi kaupunkilaista olemme olleet naimisissa keskenämme 22 vuotta. Tule sitten sanomaan, kun se 20 vuotta edes on teille tullut täyteen.
Minä olen onnellinen nainen kun minulla on mies, joka pärjää sekä maalla että kaupungissa. Ja huolehtii, että minä pärjään maalla kun opettelen itselleni uusia asioita. Ei kahta sanaa etten osaisi kun vaan haluan opetella. Ottaa mukaan metsälle ja kalalle. Ja naureskelee miehille, jotka eivät ymmärrä miten parisuhde ja kumppanuus rakennetaan, toisiansa arvostaen. Ottakaapa mallia, te perustallukat.
Maalla on aika paljon "perinteisiä" emäntänaisia. Mutta toisaalta myös nättejä, urheilullisia mimmejä, joilla pysyy myös kirves kädessä eivätkä pelkää likaisia tai raskaita hommia, jota ei ikinä uskoisi, noh....viehättävän ulkonäön puolesta. Eli kaikki parhaat puolet.
Olipa taas johtopäätös. Meitä on onneksi moneen lähtöön, itse olen maalta kotoisin ja tunnustan olevani monesti melkoisen uusavuton ja mukavuudenhaluinen. Onneksi viihdyn täällä kaupungissa nykyään paljon paremmin :)
Mun mies on maalta ja kova puuhaamaan vaikka mitä. On myös viinaan menevä ja eikä tule ihmisten kanssa toimeen vaan jurottaa. Hirveen kiva olisi tavata mies joka osaisi tervehtiä käyttämällä sanoja murahduksen sijaan :D
Kämmenet kannattaa katsoa tarkkaan niistä näkee onko tekevää vai istuvaa tyyppiä?Ja kyllähän sen todellakin näkee lyhyen tutustumisen jälkeen keneltä tapahtuu hommat kuin hommat.Hyvähän se on jos on teoreettisesti lahjakas mut mites sitten suu pannaan ku esim.kone hajoaa?
[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 17:23"]
Maalla asuva nainen on järkevämpi kuin kaupunkilainen. Maalla asuva ei ole uusavuton, kuin kaupunkilainen. Kerran eräs kaupungissa asuva sen aikainen tyttöystäväni ei osannut laittaa edes leivinuuniin tulia! Kaupunkilaisille on tosi tärkeää, että kaikki vaatteet on viimeisen päälle muotia. Töiden jälkeen mennään joko salille, syömään tai elokuviin!!! Siis siinä kaikki mitä voi tehdä. Maalla taas mielekästä tekemistä on ympäri vuoden niin paljon kuin jaksaa tehdä.
Kaupunkilaisen mielestä luontoa on tarpeeksi jokin muutaman saan neliön puistopläntti keskellä kaupunkia, jossa virtaa jokin paskaoja ja kasvaa pari mäntyä tai koivua. Myös naisen luonne on aivan erillainen. Maalla asuva on tottunut elämään, eikä valita jos kauppa menee esim. 5min liian aikaisin kiinni. Onhan se huomenna taas auki. Myös kaupunkilaisten matkapituuksien valitus on käsittämätöntä. Jos jokin palvelu siirtyy 1km kauemmaksi itsestään, niin on se maailman loppu. Maalla asuva nainen taas on hyvähermoinen luonnonläheinen ja osaava ihminen, joka arvostaa myös miestä ja miehen työtä. Lisäksi ed. nainen kestää kaksimieliset vitsit erittäin hyvin.
Ottakaa kaupunkilaiset maalaisista oppia!
[/quote]
Voin sanoa naisena, että mies joka ei yleistä on parempi kuin mies, joka yleistää.
Kivaa syksyä sinulle toivottelee kaupunkilaisnainen, joka osaa sytyttää tulet leivinuuniin, ei ole käynyt leffassa pariin vuoteen, käy syömässä ravintolassa harvoin (arvostan näes sekä omia että mieheni kokkaustaitoja ja yhteisiä koti-illallisia aika paljon). Nautin myös suunnattomasti mökkeilystä (sekä talvisin että kesäisin) ja rakastan luontoa ja eläimiä enkä voisi vähempää välittää siitä, että onko kuteet päällä muodinmukaisia vai ei. Lisään vielä, että kalastus, marjojenpoiminta, mattojenpesu, ruoanlaitto, leipominen, siivoaminen, halkojenhakkaus, lumienluonti, haravointi, puutarhatyöt jne jne jne. luonnistuu oikein sujuvasti. Ja aika pitkään saat ärsyttää, että pinna palaa :)
[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 17:41"][quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 17:39"]
Sama pätee miehiin !!!
[/quote]
Samaa mieltä! Miehisiä miehiä.
En vaan voisi ikinä kuvitella itseäni minkään tekorusketetun geelitukan kanssa :D
[/quote] Niinhän te maalaiset luulette, että kaikki kaupunkilaismiehet ovat tuollaisia. Nyt voin siis vastaavasti yleistää ja olettaa, että siellä maalla on vain likaisia, lehmän paskalta haisevia ja ylipainoisia junttimiehiö, eikö niin? En minäkään itseäni sellaisen kanssa voi kuvitella.
[quote author="Vierailija" time="12.10.2014 klo 17:50"]Ei toi oo mitään yleistystä. Noin se vaan menee. Itsekin oon tänään hakenut puut, lämmittänyt talon. Rakentanut tipuille häkin kanalaan. Vaihtanut talvirenkaat toiseen autoon. Ja sitten tietenkin normaalit kotityöt tuohon lisäksi.
[/quote]
Ööh.. Niin? Auton renkaiden vaihto ei ole rakettitiedettä.
Olen täysin samaa mieltä! Terv. 22v maalaistyttö! Ps. Sama pätee miehiin..
Näin stadissa asuvana miehenä tuntuu, että maalaistytöt antavat pillua helpommin. Jonkun pikkukaupungin baarissa naiset pörräävät aina kimpussa.
Kaupunkilaisnainen vastaa, vaikka aloitus onkin provokatiivinen yleistys:
Maalla asuva nainen on järkevämpi kuin kaupunkilainen. Maalla asuva ei ole uusavuton, kuin kaupunkilainen. Kerran eräs kaupungissa asuva sen aikainen tyttöystäväni ei osannut laittaa edes leivinuuniin tulia!
Onko leivinuunin sytyttäminen joku uusavuttomuuden mittari? Myönnän, että leivinuunia en ole koskaan sytyttänyt, mutta takkaa, puusaunan pesää ja nuotioita kyllä.
Kaupunkilaisille on tosi tärkeää, että kaikki vaatteet on viimeisen päälle muotia.
No, minulle ei. En edes tiedä mikä on muotia, vaikka olen nuori kaupunkilainen nainen. Pukeudun siististi ja mukavasti, tilanteen mukaan, variaatioita löytyy juoksutrikoista kapeisiin hameisiin ja lenkkareista erilaisiin korkkareihin. Ostan useimmiten ketjuliikkeistä, eli halpaa ja joskus huonolaatuista, koska muuhun en raaski satsata.
Töiden jälkeen mennään joko salille, syömään tai elokuviin!!! Siis siinä kaikki mitä voi tehdä. Maalla taas mielekästä tekemistä on ympäri vuoden niin paljon kuin jaksaa tehdä.
En käy salilla, ulkona syöminen on harvinaista (pidän sitä kalliina), elokuvissa käyminen riistohintaista. Töiden jälkeen tulen kotiin, teen ruokaa, luen, käyn lenkillä, tapaan kavereita joko kotonani, tai heidän luonaan. Ja paljon muuta, mitä en jaksa tähän avata (kuten vauvapalstailen, hehhe). Tekemisen puute ei vaivaa oikeastaan ikinä.
Kaupunkilaisen mielestä luontoa on tarpeeksi jokin muutaman saan neliön puistopläntti keskellä kaupunkia, jossa virtaa jokin paskaoja ja kasvaa pari mäntyä tai koivua.
Asun onneksi kaupungissa, jossa luonto on lähellä. Vartissa olen metsässä kävelyllä. Vaatimukseni asunnon suhteen on, että näen ikkunasta puita, joen, tai muuta luontoa. Liikennettä en joudu ikkunasta katselemaan tai kuuntelemaan kotonani, vaikka keskustassa asunkin.
Myös naisen luonne on aivan erillainen. Maalla asuva on tottunut elämään, eikä valita jos kauppa menee esim. 5min liian aikaisin kiinni. Onhan se huomenna taas auki.
Elämäni ja ostosreissujeni aikatauluttaminen ei ole minulle ongelma, ehdin aina käymään kaupassa. Kaikkmullehetinyt- asenne on minulle vieras. Olen silti kiitollinen 24/7 ruokakaupasta, vaikka koskaan en ole siellä ilta kymmenen jälkeen asioinut. Maltan myös tarvittaessa odottaa julkisia vaikkapa sen puoli tuntia, jonka väliajoin jotkin linjat kulkevat.
Myös kaupunkilaisten matkapituuksien valitus on käsittämätöntä. Jos jokin palvelu siirtyy 1km kauemmaksi itsestään, niin on se maailman loppu.
Minulle 5km on helppo kävelymatka, ja henkilöautoa en omistakaan. Julkisilla tai kävellen talvisin, muuten pyörällä (tai kävellen).
Maalla asuva nainen taas on hyvähermoinen luonnonläheinen ja osaava ihminen, joka arvostaa myös miestä ja miehen työtä.
Koen myöskin olevani hyvähermoinen ja luonnonläheinen, ja esimerkiksi tunnistan hyvin lintu- ja kasvilajeja, sekä osaan nimetä tähtiä ja tähtikuvioita. Unohdun usein kävellessäni tuijottelemaan taivasta ja vaikkapa sitä, miten nopeasti pilvet liikkuvat.
Lisäksi ed. nainen kestää kaksimieliset vitsit erittäin hyvin.
Uskon kestäväni kaksimieliset vitsit hyvin, elleivät ne ole sitten typeriä ja liian kuluneita/rivoja/itsestäänselviä. Hyvissä kaksimielisissä vitseissä on jokin juju, muutoinhan ne eivät kaksimielisiä olekaan, vaan "yksimielisiä" alatyylisiä vitsejä.
Ottakaa kaupunkilaiset maalaisista oppia!
Mistä vielä voisin ottaa oppia?