Miten hevosena pystyn osallistumaan?

Tutullani on psykooseja. Häneltä saattaa tulla satakin tekstaria peräjälkeen.

Tuolla hokija näkee paljon vaivaa, kun jaksaa näpytellä numerosarjatkin joka viestiinsä.

Ei ole normaalia touhua.

Onko hevosilla kariesta? Hampaissa reikiä. Tulin itse juuri hammaslääkäristä.

Miten hevosten hammasongelmat hoidetaan?

Onko omistajallasi sinulle erityinen hellittelynimi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne kuolaimet on, jos kerran sullekin mietitään kuolaimettomuutta?

Suu menee rikki.

Jos olen oikein käsittänyt kuolaimet ovat vanha keksintö. Niillä on toki helppo antaa meille apuja paikkaan, missä herkästi tunnemme ne. Samalla ne opettavat meidät ottamaan avut tosissamme koska vähänkin isompi paine ohjissa tuottaa meille helposti epämukavan olon. Olen niin tottunut kuolaimiin, että en osaa hyvin edes kuvitella vaihtoehtoista tapaa. Mutta koska kuolaimista aina vahingossa kuitenkin syntyy vaurioita kitalakeeni, ikeniini ja joskus kieleenikin, olisin halukas joskus sellaisiakin suitsia testaamaan, joissa suuhuni ei tarvitse sijoittaa mitään.

Todella kurjaa kuulla, että kuolaimet aiheuttavat nirhaumia suuhusi! En ole koskaan tullut ajatelleeksikaan sitä, koska kun niiden liike suussasi ei näy ulospäin niin sitä katsoo ja luulee että ovat ok. Mutta nyt kun sanoit niin voin sen hyvin kuvitella, nehän ovat kuitenkin kovaa metallia.

Kuinka pitkälle pystyt laukkaamaan ratsastaja selässä? Jos on pakko.

Mietin lähinnä sotatilanteita, joissa ratsuilla on ennen. ollut merkittävä rooli.

Pystys osallistumaan. Annat vaan palaa - hevosena!

Vierailija kirjoitti:

Onko hevosilla kariesta? Hampaissa reikiä. Tulin itse juuri hammaslääkäristä.

Miten hevosten hammasongelmat hoidetaan?

Meidän hampaamme tarkastetaan kerran vuodessa ja tarvittaessa niitä tasoitetaan eli raspataan. Tasoituksessa poistetaan syntyneitä piikkejä tai särmiä ja korjataan epätasaisesti kuluneista hampaista aiheutuvia purennan ongelmia. Reikiä ainakaan minulta ei ole paikattu. Raspaaminen ei satu eikä edes kestä kovin kauan, mutta siksi ajaksi minulle laitetaan suunavaaja joka estää minua puremasta leukojani toimenpiteen aikana yhteen. Avaaja ei tunnu yhtään mukavalta, mutta ymmärrän sen tarkoituksen. Jos nimittäin minulla sattuisi olemaan suuni hoidosta eriävä mielipide kuin lääkärillä, se tekisi h ä n e n olonsa hyvin epämukavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Pystys osallistumaan. Annat vaan palaa - hevosena!

Ystävä hyvä, minä teen koko ajan parhaani niin maastossa, kentällä kuin maneesissakin. Eli annan kyllä palaa kun minua niin käsketään tekemään. Tämä palstalla olo vain on tarjonnut minulle kivaa vaihtelua mutta ilmeisesti teissä on paljon myös sellaisia, jotka ette katso tätä kovinkaan hyvällä. Syy siihen jää minulle epäselväksi. Mutta kun täällä on myös ihmisiä, jotka tykkäävät kirjoitella ja lukea, minun on ihan mahdoton olla kaikille mieliksi. Olisin jos pystyisin.

Vierailija kirjoitti:

Onko omistajallasi sinulle erityinen hellittelynimi?

Olen hänelle usein braun, liebling tai sir schön, joka on hänen sanaleikkinsä. Kun hän lausuu sanan sir saksalaisesti siitä tulee sehr.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka pitkälle pystyt laukkaamaan ratsastaja selässä? Jos on pakko.

Mietin lähinnä sotatilanteita, joissa ratsuilla on ennen. ollut merkittävä rooli.

Yritin aiemmin arvioida näitä matkoja enkä tiedä menivätkö arvioni kohdilleen. Täyttä laukkaa jaksan ratsastaja selässä vain pari kilometriä. Jos tahti olisi kevyempää, saattaisin tauotta jaksaa kymmenen tai viisitoista kilometriä. En ole parhaassa mahdollisessa kunnossa, joten riittävästi harjoittelemalla ehkä vielä pidempäänkin, mutta sitten olisin muutaman päivän todella puhki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko omistajallasi sinulle erityinen hellittelynimi?

Olen hänelle usein braun, liebling tai sir schön, joka on hänen sanaleikkinsä. Kun hän lausuu sanan sir saksalaisesti siitä tulee sehr.

Kuulostaa suloiselta

Mitä Pesonen tänään puuhasi? Entä se alin eli vuonohevonen?

Miten hevonen puhdistaisi kavionsa luonnossa?

Teillä pestään.

Kuulostaa suurelta työltä omistaa hevonen. Täytyy herätä joka päivä ruokkimaan jne.

Muodostuuko rakkaus aina suurimmaksi omaa omistajaa kohtaan? Kun eniten te kai näette tallin omistajaa tai vaikka hoitajia.

Olihan mainio päivä taas. Minua ei yhtään haittaa että teemme omistajani kanssa samoja juttuja kerrasta toiseen kuten tänään taas kouluratsastusta maneesissa. Meidän hevosten tarve saada kokea vaihtelua elämässämme ei ole erityisen suuri. Se voi juontaa juurensa siitä, että koska olemme petoeläinten pelossa oppineet välttämään melkein kaikkea outoa ja uutta, mikä tahansa muutos elämässämme tuntuu helposti jos ei nyt pelottavalta niin ainakin pientä epämukavuutta aiheuttavalta. Ja koska ihana musta hulmuavaharjainen ystäväni oli myös mukana, kaiken toistuminen viime kerran kaltaisena oli sitäkin tervetulleempaa.

Ehkä minä treenien jälkeen kuitenkin näytin vähän rasittuneelta, koska omistajani halusi taas viedä minut sinne ruohottuneelle raviradalle ja tarjota minulle hetken täyttä vapautta. Miten hän voikaan lukea tuntemuksiani niin hyvin! Sain mieleni mukaan juosta rataa ympäri millä tyylillä ja nopeudella sitten itse halusinkaan. Aina päästessäni hänen kohdalleen katsoin tarkkaan hänen kasvojaan ja eleitään, koska en halunnut hänen hetkeäkään luulevan, etten pysähtyisi ja palaisi hänen luokseen silloin kun hän niin halusi.

Mutta ei hän vaikuttanut ollenkaan kiireiseltä, vain onnelliselta ja hyväntuuliselta. Niinpä sitten kun aloin olla jo väsynyt pelkkään nelistämiseen aloin pitää takasuoralla toisella tavalla hauskaa. Pukittelin ja syöksähdin sivulle ja potkaisin takajalat suoriksi! Sitten taas säntäsin kaarretta hänen luokseen ja hidastin, kuljin ihan vierelle ja hörähdin kuuluvasti. Hän virnisti minulle! Kyllä hän takuulla näki, mitä minä ajattelin siitä kaikesta. Sitten vaihdoin hetken mielijohteesta suuntaa ja juoksin laukaten ja ryöstäen ja hypellen ja potkien radan taas kertaalleen ympäri. Kai minä väliin hetkellisesti myös kuvittelin olevani ratsastustunnilla, koska siellä moinen on aina kiellettyä. Mutta radalla vapaana juostessani minua ei estänyt eikä pidätellyt mikään!

Ties monenko kierroksen jälkeen kävin hengästyneenä omistajani vierelle ja kosketin hänen hiusrajaansa turvallani. Se oli minun kiitokseni ja merkkini siitä että saatoimme lähteä kotiin. Hänen kasvonsa olivat yhtä hymyä ja onnea. Ja vaikka minä en hymyile, sisäinen tuntemukseni oli juuri samanlainen. Tällaisen jälkeen jaksan taas mitä vain!

Vierailija kirjoitti:

Mitä Pesonen tänään puuhasi? Entä se alin eli vuonohevonen?

Pesonen pujahti tänään aamuruuan tullessa ulos eikä sitä sittemmin ole näkynyt. Se on pesoselle ihan tavallista. Ei sitä päiväaikaan tarhoilla juuri näy.

Vuono oli tänään aamupäivän kanssani tarhassa ja jäi sinne kun o tuli hakemaan minut talliin syömään päiväruokaani ja lepäämään ennen omistajani tuloa. Kun oma maneesiharjoitukseni oli ohi, o toi tuntilaiset sisään kun oli vähän sateista. Tallin omistaja jäi vetämään friisiläisen selästä tuntia, jolle muut vuono mukaan lukien osallistuivat.

Joku on minua kohtaan hyvin kiltti ja ystävällinen. Paljon kiitoksia! Hirnn!

Vierailija kirjoitti:

Joku on minua kohtaan hyvin kiltti ja ystävällinen. Paljon kiitoksia! Hirnn!

Pidämme sinusta ja jutuistasi, hevonen, todella paljon. Mielenkiintoista lukea päivistäsi.

Onko sellaista tapahtunut, että niityllä yöllä vaetijahevonen onkin nukahtanut kesken vuoronsa.

Entä sellaista, että arvojärjestyksessä ylemmät hevoset ovat yrittäneet herättää arvojärjestyksessä alimpana oleva hevosta jo toista kertaa eikä se alimpana oleva ole uskaltanut kieltäytyä ja sitten se on väsynyt liikaa.

Se on hienoa, että lomistajasi vie sinua radalle juoksemaan. Mutta voiko siinä käydä niin, että kun saat siellä riehua, niin vahingossa pukittelet sitten myös tunnilla, kun sekoitat tilanteet jotenkin.

Onko niittyaitaus kovi pieni, kun et siellä pysty riittävästi kaikkea mukavaa hevosmaista tekemään. Joskus näkee valtavan suuria niittyaitauksia ja joskus valtavan pieniä, joissa maa kuluu mutaiseksi.

Jäi epäselväski, kun kerroit Pesosen olevan pesunkestävä ulkokissa ja kuitenkin se viettää aikaansa myös talossa.

Eli onko kuitenkin niin, että se nukkuu pääasiassa talossa. Minusta olisi ollut mukavaa, että teidän kanssa.